Dearvva! Tiörv! Tierva!

Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

  • 60 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ti 1.10.2019 15.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Skammâkuvij išepyevtitteijee Anni Tapiola muštâl puáttee ive filmâfestivaal teemain.
    Erja Morottaja, vistetemij iijâ tábáhtume tieđetteijee, muštâl taan tábáhtuumeest.
    Puásuityelji kaavpijn Sulevi Sieppi, Anne Ollila ja Osmo Seurujärvi. Studiost Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Británnia almolii palvâlus uđâstoimâttâh BBC lii valjim Yle Säämi toimâttijjee Sara Wesslin maailm 100 vaiguttijjee nissoon juávkun ive 2019. Sara studio kyessin.
    Ima, Inger-Mari Aikio, lii Lontoost tihtâmeesuin puátimin já sun muštâl meid kost eres sajest sun lii jottáám taan tove.
    Raija Lehtola muštâl nuorttâkielalij kiirjij tiileest. Marja Liisa Olthuis muštâl anarâškielalij kiirjij tiileest já addel čälleid ravvuid. Henna Tervaniemi lii iäskán tai aaigij álgám čäälliđ anarâškiellân mainâsijd. studiost Anja Kaarret

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Angellân enni, Ida Pirttijärvi kalga vyelgiđ Ruávinjaargân šoddâdiđ. Riikka Morottaja uážžu anarâškielân motomijd tiervâsvuođâ palvâlusâid.
    Niillas Holmberg muštâl išeruuđâst maid Suoma filmâkuávdáš adelij sunjin já Katja Gauriloffin uđđâ filma várás.
    Säämi nuorâi taiđâtápádume lii puáttee ive-uv Anarist. Škovlim- já oppâmateriaallävdikode saavâjođetteijee Jan Saijets muštâl manen. Studiost Anja Kaarret.

  • Suoma Eanan -ja Meahccedoalloministeria lea ballán ahte makkár duopmu boahta EU-duopmostuolus gumpebivdui guoskevaš áššis. Dál go dat bođii, de bohte goit buorit ođđasat badjeolbmuidde. Bálgosiid Ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila čilge manne dát lea uorre ođas. Sáttaga loahpas gullát vel MMM ráđđádalli virgealbmá Sami Niemi oainnuid movt dál birget dainna mearrádusain, ja movt dál suoma barggut gumpenáli dna-iskosiin veahkkeha boazodoalliid Ruoŧa bealde.
    Sáddagis gullát maiddái Jussa Seurujärvi Kolumna boazodoalus ja dan dilis.

    SUoma álbmot museas lea okta máilmmi stuorimus MESA VERDE-čoakkáldat, mii lea USA:s, Colorado guovllus álgoálbmogiid eatnamiin roggojuvvon dávvirat 125 jagi áigi. Hopi-álbmoga gáibádusas de dál USA ja Suopma leat mearridan máhcahit ruovttoluodda badjel 20 olbmo dološ bázahusaid ja ollu dávviriid mat čuvvo mielde. Gullát USA ambassadevrra Robert Pence, Álbmotmusea Intendeantta Heli Lahdentausta ja Siidda amanuessa Anni Guttorm. Studios maiddái Jovnna Aikio hállamin sámi bázahusaid hávdádeamiin.
    Áššiid čohkkii Ásllat Paltto.

  • Puátteevuođâst iälupuásuitorjuu uuccâm muttoo eloktronlâžžân já torjuu mäksim šadda jotelubbon. Piämmutoimâttuv (suom. Ruokavirasto) vuáhádâhäššitobdee Eero Filppula muštâl et toorjâoornig puáris vuáhádâh lii ääigis jo palvâlâm.
    Puásuitipšoo Jussá Seurujärvi muštâl, et sun lii hárjánâm kevttiđ elektronlâš vuáháduvvâid já muttuumist lii sunjin vissásávt tuše ävkki.
    Kielâstrategiapergee Tuuli Miettunen muštâl sii uđđâ koijâdâlmâst, mon ennuv ulmuuh kevttih já käibideh sämikielâ palvâlem.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Nuorttâlâš Sämikulttuursiäđus lii uážžum išeruuđâ nuorttâlâš kuálástemkulttuurân.
    Čevetjäävri škovlâliih láá Ruávinjaargâst uápásmuumin Lappi ortodoksisâš servikodán.
    Studiost Sara Wesslin já Mikkâl Morottaja.

  • Tiervâst onne čuávvup kielâseminaar.
    Oulu ollâopâttuv sämikielâ professor Jussi Ylikoski muštâl maht ellee kielâ muttoo tađe mield, ko maailm muttoo, já magareh háástuh tast láá.
    Jurgâleijee já tulkkâ Merja Fofonoff muštâl magarijd háástuid sun kuáhtáá pargoost, ko sämikielâst iä kavnuu tuárvi säänih.
    Pinja Pieski lii varrim luvâttâhân Kärigâsnjaargâst Helsig Kallion. Maid tot taha nuorâ identiteetân?
    Siämmáá ääšist muštâl Helsig ollâopâttuv totkeetuáhtár Saija Benjamin.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Tiervâ-vuolgâttâsâst onne eereeb iärán,
    Aanaar kyelikalvamlágádusâst láá uuđâsmin kuávžurnääli. Tondiet Juvduu juuvâst láá pivdám 70 kođopaarrâd moi paččeemeh láá eidu tääl joođoost. Kaisa Aikio sahhiittâl čäcikalvamäššitobdee Timo Rauhala.
    Aanaar sämikirjeráájust álgá Sänitaaiđâ-kerho já meiddei Maht šoddâdiđ párnást lohhee -vanhimijeehid. Tábáhtumij uárnejeijee kirjerájutipšoo Anna Katariina Roos muštâl lase.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Sämitigge saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâl manen sämitigge oles čuákkim ij onne luhostum.
    Heli Lahdentausta, intendentti Suoma aalmugmuseost, muštâl ko sii macâtteh indiaanij pacâttuvâid sijjân maassâd.
    Škoovlâin tábáhtum viehâvääldist muštâleh Iänoduv kundá škovlâtooimâst västideijee Riitta Peltovuoma já Aanaar kundá škovlâtooimâ hovdâ Ilkka Korhonen.
    Säämi máttááttâskuávdáá taan ive uđđâ anarâškielâ lohheeh.
    Studiost Anja Kaarret

  • Sääʹmteeʹǧǧ vaalin lie sosiaaʹl mediast juʹn jiânnai kaggõõttâm jeeʹresnallšem teemm, mâiʹd jiõnsteei vueʹrdde. Tän vuõlttõõzzâst kuulât ouddmiârkkân gåårdest jälsteei säʹmmlai juʹrddjin ođđ Sääʹmteeʹǧǧest. Mieʹldd Rauna Rahko-Ravantti da Mikkel Näkkäläjärvi. Janne Hirvasvuopio leäi vuõssmõs vuâra võboršeʹʹǩǩen leâša ij piâzzam tän vuâra siizz. Aanar studiost Sara Wesslin.

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Helga West kolumni Sämitigge vaaljân.
    Sämitigge uđđâ jesânij jurduuh vaaljâin já jienâstmist.
    Studiost Sara Wesslin já Anja Kaarret

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä