Ándde-Per Valle Duddjon 55 jagi | Beaivvi sagat

Beaivvi sagat

Ándde-Per Valle Duddjon 55 jagi

  • 10 min
  • toistaiseksi
Lisää suosikiksi Lataa Podcast

Ánne-Ovllá Ándde-Piera lea duddjogoahtán atnubiergasiid juo nuorran ja gazzan dađistaga lasi duddjonoahpu. Dás son muittaša dan mo duodjái leamaš jearlamas, mo áiggit leat maiddái dán suorggis nuppástuvva. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

Lähetykset

  • ti 3.9.2019 10.05 • Yle Areena
Sarja Beaivvi sagat

Jaksot

  • Soađi muitu ii galggašii jáddat, dadjá gáregasnjárgalaš Nilla Pieski. Soahteveterána bárdni Biret-Ovllá Nillá lea dutkan soahtebeaivegirjjiid, girkogirjjiid ja eará arkiivvaid, ja čohkken dárkilis dieđuid das, makkár diliin ja dáistalemiin sápmelaččat jápme dálvesoađis, joatkkasoađis ja Sámi soađis. Son lea gávnnahan ovdamearkan ahte 17 ohcejohkalačča jápme nuppi máilmmisoađis: dálvesoađis, joatkkasoađis ja Sámi soađis. Goittot 12 nuortasápmelačča gahčče dáin sođiin, dasa lassin leat soapmásat fáŋgejuvvon ja jávkan. Govva: Anneli Lappalainen. Jietna: Jouni Aikio.

  • Sápmelaš girječálliid buktagat almmustuvvet uhcánaš maiddái suomagillii. Girjegoastideaddji ja jorgaleaddji Kaija Anttonen Anár Gápmasis bargá dan ala ahte maiddái suomagielagat besset lohkata sámegirjjálašvuođa. Son lea ovdamearkan jorgalan Ann-Helén Laestadius nuoraidgirjjiid ruoŧagielas. Dál almmustuvai juo goalmmát girji suomagillii dán čállis gean máttut leat Sohpparis. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Dán ságastallamis badjealmmái Taisto Länsman muitala Ohcejoga Buolbmatjávrri guovllu luonddu erenoamaš beliin, nuppástusain luonddubirrasis ja das maid son jurddaša guovllu suodjaleamis lágain. Sáhka lea eatnama lihkastemiin, lastamáđuin, miesttadakŋasiin ja ollu earás. Ságastallan lea báddejuvvon 12.11.2019, guokte beaivve dan maŋŋá go Buolbmatjávri jieŋui, dahje galbmui nu mo daddjo. Govva: Vesa Toppari. Jietna: Jouni Aikio

  • Lea fámuidahtti lohkat biibbala iežas eatnigilli, dadjá Mihku-Helena. Jagis 1998 álggii Boares Testameantta jorgalanbargu ja dalle Helena Valkeapää nammaduvvui Suoma beale bargojoavkku jorgaleaddjin. Valkeapää diđii, ahte bargu ii noga ovdalgo olles Biibbal lea jorgaluvvon. Muhtumin jorgaleapmi ii goit mannan nu njuovžilit, muhto veahkki gal gávdnui láhka. Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus almmustuvai loahpageasi 2019. Helenai biibbalgiella jea vuoiŋŋalaš čállosat leamaš oahppásat juo mánnávuođa rájes. Doaimmaheaddji: Ánne-Sárá Paltto

  • Nákkosgirjedutki Eeva-Kristiina Harlin ja lea ollu guorahallan sámidiŋggaid meari ja saji máilmmi museain. Son dovdá maiddái hávddiid rievideami histrojjá, ovdamearkan dan mo leat dološmuittuid searvi ja girku doaibma dán oktavuođas. Buorrin gáldun sus leamaš Aki Arponen ja Juha Ruohonen čállin oktiigeasut boares hávdeeatnamiin ja antorpologalaš dutkamušain. Eeva-Kristiina muitala Go dávttiid máhcaha eatnamii, dahje hávdáda ođđasit de lea buorre maid jurddašit dan makkár leamaš máilmmigovva dalle go diet olbmot leat hávdáduvvon. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámemusea Siiddas Anáris leat vuorkkás olbmodávttit maid Helsset universitehta anatomiijalágádus sáddii jagi 2001 Anárii. Sámemuseas leat gulahallan sámeservošiin das mo dávttiid galggašii fas máhcahit eatnamii, muitala museahoavda Sari Valkonen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Girječálli Rauna Paadar-Leivo mielas leamaš ártegis dagut dat go dutkit lea roggan hávddiid dolin. Dieđus dakkár oaiveskálžžuid ja dávttiid galgá hávdádit mat leat ain vuorkkáin. Rávdná muitala mo son lea gártan ohcat maiddái ádjás hávddi - Lusmmi-Beahkká jámii nuppi máilmmisoađi áigge eváhkomátkkis. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Dutkit ja dutkanlágádusat hábmejit dutkanehtalaš rávvagiid dasa mo eamiálbmogiid árbedieđu galggašii vurkkodit amaset dat gártat boastto gaccaide ja vai dataa livččii álbmogii alcces ávkin. Lappi universitehtas Roavvenjárggas leat čoahkkanan davviálbmogiid dutkit ja lágádusaid ovddasteadjit Ruonáeatnmis, Nunavutis, Alaskas, Sibirjás ja Sámis ságastallat dutkanehtalaš gažaldagain. Filosofiija doavttir, dutkamušprofessor Rauna Kuokkanen čilge man muddui bargu lea dál ovdánan. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Nigá gávcci jagiáiggi, Nigan 8 vuodenaikaa -dohkkateáhter čájehuvvui 4.-5.10. Helssegis golmma geardde. Dan oidne lagabui 250 geahčči, ollu mánát. Mánáide vuollel 10 jagi dát čájálmas leage ovddemuštá oaivvilduvvon. Buvttadanassisteanta Helinä Lillqvist Helsset gávpogis liikui ollu dán visuálalaš máidnasii. Čálli Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio lei maid duđavaš čájalmassii ja dál duođas sávvá ahte dan besset mánát Sámis maiddái oaidnit. Govva: Satu Muurinen / Dohkkateáhter PikkuKulkuri. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Duodjeakademiijas guorahallet dan mo sámeduoji ain sáhtášii ovdánahttit ja duoji sajádaga sámeservodagas nannet. Dát lea Eanodaga giedda ja Sámedikki oktasaš doaibma. Koordináhtorin bargá Ingá Påve Idivuoma Eanodaga Gárasavvonis. Son lei bovden duodjeberosteaddjiid Gárasavvonii ságastallat duorastaga eahkedis ja pláne dál boahttevaš deaivvadeami Heahttái. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Luondduárbefoandda beaivválaš jođiheaddji Anneli Jussila illuda go filbmabagadalli ja govvadáiddár skeŋkiiga fitnodagaskka bokte ruđa boares vuovddi oastima várás. Dát Sieidisuálui - Seitasaari lea dál foandda stuorámus luonddusuodjalanguovlu. Foanddas leat Sámis ovddežis juo golbma suodjalanguovllu. Govas Hevosaitajärvi, Syerminjargâ. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Ellen Ravna lea gieskat buktán ovdan iežas magisttardási dutkamuša Sámi allaskuvllas. Dat gieđahalalá sámegiela didaktihka, sámegiela oahppama vierisgiela oahpahusas. Son gávnnahii sártnodeami ja sámástangoađi dakkár vuohkin mainna oahppiid sámegiela geavaheapmi oahppadiimmus lassána. Doaimmaheaddji: Outi Paadar.

Näytä lisää

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sylvia rosttovlaull

    Da nuʹtt rosttovpââʹzz pueʹtte Sääʹmjânnma

    Tobddje-a rosttov miʹjji čâđđmin?

    Da kuõzz ǩiʹnttel pueʹlle čuõvvanja

    še tõin pukin ǩeeuʹhes põõrtin

    Šuårdâst kuuitâǥ pâʹjjen soorčeei

    lij hekk, mii pleânad muu veʹcrdeei,

    da jäävtõõvvâm väiʹǧǧrummuš tuuʹrmest lij

    täid peʹcclid läull, ǩii mooštče ij

    Koʹst taaʹlvi še sypreeʹss nääiʹt âʹpsse,

    iištam ååuʹs âʹlnn roovsõs muõrâst,

    koʹst senna čääʹʒʒ da viin såʹptte

    lij šõŋŋ mâʹte ǩieʹzz aalǥâst

    Da Etna-ba vuäinam mon nuʹtt mooččeen

    što tät puk muʹst miõl ǩeäss muu loomeeʹl

    da laaulâlm nääiʹt mieʹccest kollʼjeʹči

    tõn šuurab rämm mäʹhtt leeʹd vuäitči

    Tij čuõvvumus tääsnain, teeskškueʹtted

    tok Sääʹmjânnma, mii kuʹǩǩen lij!

    Da teʹl ko čuõvvmest tij jõskkveʹted

    blouslõõvvâd tän määdd moošti

    Tõn verddsa nuuʹbb mon jiõm ni koʹst kaaunče

    lij Sääʹmjânnam rääʹǩǩes, jiõm täʹst luõvče!

    Tõnt späʹssben lij tät laaul Sylviast

    tõt mušttal pâi laullʼjest pueʹrmõõzzâst.

    Säämas: Anna Lumisalmi da Tiina Sanila-Aikio

  • Sylvia juovlâlaavlâ

    1. Já nuuvt juovlâ Sáámán-uv tääl pyevtitteh, juovlâ pyevtittem ulmui roddijd.

    Já kuosah toh kirkkâdávt čuávgáttellii meid ucemussáid tuuváážijd.

    Mut paajaabeln oordâst ain hiäŋgájeijee lii hekki mii fäŋgee muu vizârdeijee,

    já jaskodâm vaigârdem faŋgâlist lii; taid murrâšijd lávloo, kii ij muštáččii.

    2. Kost sypresseh opsijdeh ain tälviv-uv, huttáám muorâalnʹ čuálččáámusâst,

    kost kuávvájeh čääsij já viinʹ suptuduv lii šoŋŋâ, ko vyesʹmánudâst.

    Já Etnaba uáinâm mun muččâdin nuuvt et taat puoh val rottee já uáivádut muu,

    já láávludmeh linnásávt kulluusteleh, tai stuárráámus iloidist toh muštâleh.

    3. Tun tásnáážijn kirkkâdumos páštáččih toho Sáámán, mii kukken nuuvt lii!

    Já talle ko šiälgumeh puoh časkâččii tun eennâm taam sivnediččih!

    Tom viärdásii nube mun jiem kavnâččii lii Säämi nuuvt räähis, jiem tast luovâččii!

    Já kijttosin laavlâ lii taat Sylviast tot muštâl ain lavluin puoh čyeijeemusâst.

    Nuottâ: Karl Collan

    Säänih: Sakari Topelius (Sylvian joululaulu)

    Suomâkielân: Martti korpilahti

    Anarâškielân: Ilmari Mattus

  • Sylvia juovlalávlla

    1. Ja juovllat dat jovdet dál Sápmáige fas. Juovllat jovdetgo váimmuide maid?

    Vuot gintalat čuovggadit seavdnjadasas, ja mánážat geahčadit daid.

    Dopp’ gáhtu vuol’ allin lea heaŋgámin ain dat hehkke buot čábbámus vizardusain,

    muh’ jaskkodan civki lea giddagasas, vuoi, geasa dat šuohkášii šuohkanasas?

    2. Dán riikkas lea giđđa vel dálvitge mis, šaddet muorjjit ja rásit ja buot.

    Ja sypreassat levget ja liekkas lea sis, ja šleđggodit luobbalat duot.

    Ja Etna dat eahkedis čuotnamastá, dat visot mu ligge ja jiellahastá,

    ja vuovddis ain gullojit lávllodeamen, daid riemuid ja suohttasiid muitaleamen.

    3. Don guhte leat násttiin buot šearradeamos, cealkke dearvvuođaid Sápmái dál mus!

    Ja dasto go čásket fas čuovgasat dus, muital, Sápmi lea čábbaseamos.

    Ii agálaš giđđa, eai gollitge dat, mu Sápmái eai boađe dát eatnamat!

    Mun dutnje ain lávllun, du giitalan gal, nu guhká go Sylvia vizarda fal!

    Nuohtta: Karl Collán

    Sánit: Z. Topelius1853.

    Sámás: Pekka Sammallahti

  • Skammâkuuvij išepyevtitteijee Anni Koivisto muštâl puáttee Skammâkuuvijn. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Janne Hirvasvuopio Espoo-gåårdest leäi vuõssmõs vuâra võboršeʹǩǩen sääʹmteʹǧǧvaalin, leâša tän vuâra jiõn jie rijttam sääʹmteeʹǧǧ päikka. Son lij kuuitâǥ tođvaž ko vuõʹlji võboršeʹǩǩen da täk vaal uuʹdi suʹnne ođđ piõgg tuejjeed sääʹmpolitiikk. Tuåimteei Sara Wesslin.

  • Sämitigge valjai jienâhááráv Kari Kyrö studiokyessin Tiervâst 1.10.2019. Toimâtteijen Anja Kaarret já Aslak Paltto.

  • Alimus hálddahusriekti olggosattii ikte duorasdaga vuosttas mearrádusas váidagiin, mat leat dáhkkojuvvon Sámedikki válgalogahallamii ohcaleames. Seammás AHR dieđihii, ahte oassi mearrádusain addojuvvo easkka golggotmánu bealde.

    Dalle válggat leat juo miettá. Dat dárkkuha dan, ahte jus AHR lasiha dalle vel olbmuid válgalogahallamii, sii eai geargga jienastit. AHR galgá gieđahallat sullii 200 váidaga.

    Jearaimet Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikios, mo dát dilli váikkuha válggaide. Doaimmaheaddjin lea Linnea Rasmus.

  • Alimus riekti (KKO) lea addán sivaheddjiide váidinlobiid guovtti áššis, mat gusket sápmelaččaid guolástanrivttiid Deanu čázádahkii gullevaš Ohcejogas ja Veahčajogas. Áššis sivahuvvon olbmot leat duhtavaččat, go alimus riekti válddii gieđahallamii dán ášši. Alimus riekti galgá dás dahkat nu gohčoduvvon ovdamearrádusa, mii dasto galgá doaibmat ovdamearkan, juos boahttevuođas šaddet čoavdit seammasullasaš ášši.
    Ná ohcejohkalaš Kati Eriksen, guhte lea sivahuvvon lobihis bivddus Veahčajogas.

  • Säämi párnái kulttuurkuávdáá Mánnu jođetteijee Petra Biret Magga-Vars muštâl sii tooimâin. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Sámi kultuvrra lea ovdan dál Suoma instituhtas Pariisas Frankriikkas. Dán čavčča ovdanbuktojuvvojit sámekultuvra oppalaččat ja sápmelaš duojit. Yle Sámi doaimmaheaddji Sara Wesslin lea maid dál Pariissas, muhto manin son lea doppe? Galleriačájáhus rahppojuvvui duorastaga 5.9. ja lea rabas álbmogii bearjadaga 6.9. rájes juovlamánu lohppii. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

    Ylpeys ylläni-juttu Suomi-instituutin näyttelyssä https://yle.fi/uutiset/3-10494369
    Näyttely: Saamenmaan teemoja Pariisin syksyssä (LK): https://www.lapinkansa.fi/kulttuuri/nayttely-saamenmaan-teemoja-pariisin-syksyssa-3640136

  • Pikku Kulkuri neavttár, ovddeš mánáidgárdeoahpaheaddji Ilpo Mikkonen muitala suomagielat dohkkáteáhterčájálmasas "Nigán 8 vuodenaikaa". Čájálmasa lea bagadan Teija Sivula. Muhto šaddágo čájálmas sámegillii obanassiige? Doaimmaheaddji: Outi Paadar.
    Govva: Nigan 8 vuodenaikaa, Satu Muurinen

  • Oahpaheaddji Jovnna Sámmol Laiti lea gaskavahko 4.9. ovdanbuktán Sámi allaskuvllas iežas mastergráđadutkosa. Dan oktavuođas sus leamaš Siida -museas “Eatnama fámolaš jienat” -čájáhus dán jagi álggus, nappo ođđajagimánus gitta njukčamánnui. Dál gullat eanet maid dutkamuš gieđahallá. Doaimmaheaddji: Outi Paadar. Govva: Vesa Toppari Yle

Näytä lisää

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä