Puheen Aamu

Kaverin puolesta kyselen -podcastin Anna Karhunen ja Tiia Rantanen: Tie podcast menestykseen, uniikki idea ja yleisön tunteminen

  • 20 min
  • toistaiseksi

Podcastin tekeminen vaikuttaa helpolta: otetaan mikrofoni ja jutellaan itseä kiinnostavasta aiheesta. Yleisin podcastin muoto onkin kaksi kaverusta juttelemassa keskenään. Ytimessä täytyy olla enemmän.

- Tarvitaan hyvä, uniikki idea ja käsitys yleisöstä, sanovat Kaverin puolesta kyselen, KPK, podcastin tekijät Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Kaksikon kavereille ja kaverin kavereille sattuneista mokista kertovia tarinoita on käynnistetty Yle Areenassa ja Spotifyssa yhteensä 3,5 miljoonaa kertaa.

Suomessa podcasteissa halutaan kuunnella taloutta, huumoria ja somevaikuttajien jutustelua. Alan kärkimaassa Yhdysvalloissa podcast on jo ammattimaista liiketoimintaa. Aiheissa rajoja ei ole, tällä hetkellä nosteessa ovat fiktiiviset tarinat ja edelleen myös true crime - genre, josta podcastien nousu Serial-sarjan myötä alkoi.

Podcasteja kuunnellaan tarvelähtöisesti, halutaan oppia, rentoutua, nauraa. Kaverin puolesta kyselen vastaa viimeisimpään, lisäksi se tarjoaa samaistuttavuutta, jopa vertaistukea.

Puheen Aamussa toimittajina Kati Lahtinen ja Juhani Kenttämaa.

Kuva: Eino Nurmisto

Lähetykset

  • ke 4.9.2019 14.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Huhtikuun ensimmäisellä viikolla Hongkongissa on todettu 800 tartuntaa, kuolleita on neljä. Keittiömestari Jaakko Sorsa elää aika tavallista elämää. Lapset käyvät koulua etänä ja päivittäiseen rutiiniin kuuluu ulkoilua lähikukkuloilla.

    Etäopetukseen siirryttiin jo tammikuussa heti Wuhanin perässä. Koulujen sulkemisen kynnys Hongkongissa on matala, se on tavallista influenssakaudellakin. Etäopetuksen vaikutus perheiden arkeen on Suomea pienempi, useissa perheissä on kodinhoitaja pitämässä huolta lapsista.

    Vuoden 2003 SARS-epidemia opetti hongkongilaisille varautumista, tarkat hygieniarutiinit ovat arkea vieläkin. Hissien nappuloita desinfioidaan useasti päivässä ja kasvomaskia käytetään tavallisen flunssankin aikaan. Kyse on sosiaalisesta normista: näin ei tartuteta muita.

    Viime vuoden massaprotestit ovat nyt tauolla, yksittäisiä polttopulloiskuja tapahtuu satunnaisesti.

    Hongkongissa on 17 000 ravintolaa. Konkursseja on tullut, myös ensimmäisiä isoja hotelleja on mennyt nurin. Kokemus on osoittanut, että kun tilanne helpottaa, haluavat ihmiset taas kuluttaa. Ilmiölle on nimi - revenge spending, kostotuhlaus.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa.

    Koronapuhelu kaukomaille soitetaan klo 7.40 keittiömestari Jaakko Sorsalle. Hän muutti Hong Kongiin vuonna 2004.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Huhtikuun alussa yrittäjä Lari Vanninen on viettänyt 20 päivää karanteenissa kodissaan Barcelonassa. Fyysisesti hän sanoo olevansa kunnossa, mutta henkisesti alkaa huomata, että tilanne ei ole normaali.

    Barcelonassakin suomalainen pessimismi nostaa päätään. Karanteenissa rutiinien merkitys tuntuu hassulta, mutta on ainoa, mikä pitää järjissään.

    Espanjassa vain täysin välttämättömät toiminnat ovat käynnissä. Ainoastaan apteekit ja ruokakaupat ovat auki, kaikkialla liikutaan yksin, vain luvan kanssa. Poliisi valvoo katuja ja ratsaa jalankulkijoita, luvattomasta liikkumisesta tulee sakkoja. Sakkojen määrästä liikkuu monta tarinaa satasesta tuhansiin euroihin. Sääntösuomalaisena Vanninen sanoo noudattavansa ohjeita.

    Espanjalla ei ollut minkäänlaista huoltovarmuutta epidemiaa varten. Suojamaskit ovat loppu, ja nyt niitä ommellaan vapaaehtoisvoimin sairaaloiden henkilökunnalle.

    Arviota tilanteen loppumisesta ei ole, ulkonaliikkumiskielto on toistaiseksi voimassa huhtikuun puoliväliin saakka. Tilannetta tarkastellaan parin viikon välein.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Koronaviruspandemia on pahin globaali kriisi sitten toisen maailmansodan. Suuri kysymys on, miten selviämme tästä yhdessä.

    Kriisi kärjistää ihmisyyden ulottuvuudet: kauhistuttavan taipumuksen itsekkyyteen ja hämmästyttävän kyvyn hyvään, sanoo väitöskirjatutkija, eetikko Anna Seppänen. Kyky hyvään kumpuaa meistä myötätuntona.

    Empatia on kykyä asettua toisen asemaan, sisäistä tuntemista. Sympatia taas on kanssatuntemista. Näiden rinnalla myötätunto kuulostaa lässyltä, mutta on hardcorempaa, sanoo Seppänen. Myötätunto saa aikaan asioita, se saa myös auttamaan. Myötätunto tapahtuu ihmisten välillä ihmisten välisissä suhteissa.

    Nykyisessä taloutta korostavassa ajattelussa ihmisyyden pehmeämpi puoli ei saa kuulua. Seppänen toivoo, että myötätuntoa ei pidettäisi enää lässytyksenä ja pehmoiluna edes yrityksissä. Kohtaamme entistä vaikeampia eettisiä haasteita, eivätkä organisaatiot ole niihin valmistautuneita. Oleellista olisi nähdä, että henkilöstö ei ole vain HR, human resources, ihmisresussi. Suomalaisilla työpaikoilla on paljon spontaania auttamista ja venymistä.

    Myötätunnossa on kyse siitä, miten me vastaamme kärsimykseen ympärillämme. Avun antaminen ei ole ainoa myötätunnon rooli. Avun vastaanotttaminen voi olla vaikeaa ja ratkaiseva siinä, millaiseksi myötätunto muodostuu.

    Koronakriisin jatkuessa kaikkien voimat ehtyvät jossain vaiheessa, kukaan ei jaksa olla koko ajan auttaja tai autettava. Kun yleisesti menee hyvin, on helpompi olla hetken heikko. Jos on koko ajan kovilla, pitää pärjäämisen rippeestäkin kiinni.

    Myötätunto on kehollinen ilmiö, me näemme toisemme ja voimme olla lähellä. Etätyöstä tämä elementti puuttuu. Anna Seppänen kertoo esimerkin toimitusjohtajasta, joka kiersi ja vei perjantaipullat jokaisen työntekijöiden ovelle. Teko on kaukana suomalaisten arvostamasta tehokkuudesta, mutta kantaa pitkälle.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Koronaepidemia on saanut meidät katsomaan kanssaihmisiämme uudella tavalla. Eristys saa raportoimaan ihmisjoukoista kaupan jonoissa, kuvat surevista omaisista miettimään omaa kohtaloamme. Näemme oman vastuumme ja muiden vastuuttomuuden.

    Miksi suositusten ja rajoitusten noudattaminen on joillekin itsestäänselvää ja toisille mahdottomuus? Kenelle kaikille myötätuntomme riittää?

    Puheen Aamussa kello 9 vieraana eetikko ja CoHumans toimitusjohtaja Anna Seppänen.

    Koronapuhelu kaukomaille soitetaan 7.40. Puhelimessa Lari Vanninen, Barcelona, Espanja.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Koronaepidemia siirsi maailman etätöihin ja nyt etätyötapoja opetellaan lennossa. Yksi suurimmista muutoksista on, että kaikkea ei enää tarvitse, eikä kannata tehdä samanaikaisesti. Näin sanoo etätyön asiantuntija, digitaalisen fasilitoinnin asiantuntijatalo Howspacen toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo.

    Etätyöpalavereissakin oleellista on valmistautuminen. Kun kaikki tietävät mitä tehdään ja miksi ollaan koolla, päästään kiinni asiaan. Toinen oleellinen on jälkityö. Tavallisten työhuoneworkshoppienkin ongelma on, että ideoita syntyy, mutta niiden käytäntöön siirtäminen unohtuu.

    Etätyö sopii erityisesti keskittymistä vaativiin töihin. Häiriötön tila, ajalla ja paikalla ei ole väliä, työajan ja -rytmin voi luoda itse. Jokaisen oma vastuu omasta osuudestaan vaatii oman työn koordinointia, mutta se vaatii koordinointia myös johtamiselta. Mäkitalon mukaan koronan jälkeen paluuta vanhaan ei ole, tapamme toimia on muuttunut pysyvästi.

    Nykyisessä työelämässä työ valuu vapaa-ajalle ja täyttää koko päivää. Etätyössä voi käydä toisin, vapaa-aika voi valua työaikaan. Se voi olla hyvä asia. Tauko rytmittää työtä ja tuo siten tehokkuutta. Pieni kävelylenkki tai 15 minuutin saksofonin soitto työtehtävien välissä virkistää ajattelua.

    Hyvä etätyöpalaveri on mieluummin lyhyt kuin pitkä. Videokuva tuo läsnäolon tuntua, samoin ohessa käytävä chat. Etätyömaailmaan siirtyessä vertaistuki on tärkeää. Epävirallinen varjo-it toimii kun varsinainen tuki ruuhkautuu.

    Kaksi koronan tuomaa etätyöviikkoa on saanut suomalaiset puhumaan ikävästä ja seuran kaipuusta. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa onnistuu etänänkin. Ilkka Mäkitalolle on tuttua piiloleikki, neljän polven perhetapaaminen ja virtuaalikahvittelu. Peruuntuneesta juhlaseminaaristakin järjestetään verkkoversio. Posti tuo osallistujille partypackin, jossa on naposteltavaa ja vähän kilisteltävääkin.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, mitä korona-arkeen kuuluu eri puolilla maailmaa.

    Kirjailija Katja Kettu on ollut kolme kuukautta Thaimaassa Koh Taolla. Hän palasi Suomeen 31. maaliskuuta. Lentokoneessa tullut karanteeniohjekuulutus ja Helsinki-Vantaan valot saivat liikuttumaan.
    Lentokentällä vastassa olivat asialliset, mutta tiukat turvatarkastukset. Edessä on kahden viikon kotikaranteeni.

    Thaimaassa on edelleen jumissa suomalaisia, sillä saarilta ei enää pääse pois. Lisäksi lentoja perutaan koko ajan.

    Kun Koh Taon sukelluskeskukset menivät kiinni, rannoilla alkoi aamusta iltaan kestävät bileet - kunnes ulkonaliikkumiskiellon tultua ihmiset katosivat hetkessä. Bangkok on aavekaupunki. Kaikki ulkomaalaiset ovat lähteneet, kaupat ovat kiinni ja ilman kasvosuojaa liikkuva saa sakot.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Maailma siirtyi etätöihin ja nyt opetellaan tehokkaan etätyöskentelyn tapoja. Uudenlainen ympäristö tarvitsee uudenlaiset keinot, niin organisaation kuin yksittäisten ihmistenkin kohdalla. Yksi suurimmista muutoksista on, että kaikkea ei enää tarvitse eikä kannata tehdä samanaikaisesti. Näin sanoo digitaalisiin ympäristöihin erikoistuneen Howspacen toimitusjohtaja Ilkka Mäkitalo. Hän on Puheen Aamun haastattelussa kello 9 jälkeen.

    Koronapuhelu kaukomaille soitetaan kello 7.40. Kirjailija Katja Kettu on viettänyt kuukausia Thaimaassa.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Henkirikoksen uhreina kuolee Suomessa arviolta sata henkilöä joka vuosi. Noin tuhat uutta ihmistä joutuu surevan omaisen asemaan.

    Dokumenttiohjaaja John Websterin elokuva "Silmästä silmään" nostaa esille menetyksen kanssa elävät läheiset. Julkisuus puhuu kyllä rikoksista ja niiden tekijöistä, mutta läheisten kokemuksista kerrotaan vain vähän. Me emme tiedä, millaista on elää menetyksen kanssa. Elokuvassa apua haetaan kohtaamalla rikoksen tekijä.

    Henkirikoksen tapahduttua elämä muuttuu dramaattisesti. Kaikki alkaa ja kaikki pysähtyy suruviestin saamiseen. Läheisen kannalta merkittävää on se, miten se tehdään, ja jätetäänkö omaiset suruviestin jälkeen yksin. Kriisiavun tarve alkaa heti.

    Läheisen kuolema tuo elämään surun, epäuskon ja trauman. Webster sanoo oppineensa, että suru ja sureminen on hyvä asia ja luonnollinen tapa päästä eteenpäin. Kun läheinen kuolee muun kuin väkivallan kautta, suruun on aikaa. Kun läheinen kuolee väkivaltaisesti, alkaa prosessi, jossa suru joutuu väistämään. Oikeusprosessi voi kestää useita vuosia, haavat revitään auki kerta toisensa perään. Median huomio pahentaa kokemusta. Moni läheisensä väkivaltaisesti menettänyt oppii elämään surematta ja lukitsee kipeät asiat pois. Arjen alla on käsittelemätön suru.

    "Silmästä silmään" seuraa kolmen omaisen ja kolmen rikoksentekijän prosessia hakea apua surun kohtaamiseen restoratiivisesta dialogista, joka johtaa henkirikoksen tekijän kohtaamiseen kasvokkain. Omaisen mielessä pyörivät kysymykset eivät jätä rauhaan, jälkikäsittely antaa mahdollisuuden vastauksiin. Kaikille tapa ei sovi, vaaditaan rohkeutta kohdata ehkä vaikein ja kipein asia elämässään, kohdata läheisensä surmaaja. Tekijälle dialogi on mahdollisuus pyytää anteeksi.

    John Webster kiittää dokumenttinsa päähenkilöitä rohkeudesta. Hän sanoo, että omaisten keskeinen tunne on yksinäisyys ja yksin jääminen. Tukipalveluja ei juurikaan ole. Omainen kohtaa myös sosiaalisen yksinäisyyden. Meidän on vaikea kohdata ihmistä, joka on kokenut läheisen menettämisen henkirikoksen kautta.

    Omaisten asemassa on useita epäkohtia. Yksi on kärsimyskorvaukset. Jos henkirikoksen tekijä on varaton, uhrin omaisten tulee itse hakea korvauksia esimerkiksi ulosmittauksen kautta. Muutama euro korvauksena läheisen kuolemasta on irvokasta.

    Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa.

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, mitä korona-arkeen kuuluu eri puolilla maailmaa.

    Italiassa koronapoikkeustila on kestänyt jo yli kuukauden. Epidemian alku osui lomasesongin aikaan, jolloin liikkumisrajoituksia ja suosituksia pysyä kotona ei otettu vakavasti. Nyt kaupassakin käydään lupalapun kanssa.

    Serralunga D'Alban kylä Piemonten alueella Pohjois-Italiassa on keskiaikainen, mutta sen elämässä on palattu kivikaudelle, sanoo kylässä asuva Riikka Sukula.

    Etäkouluun siirtyminen on Italiassa tapahtunut yllättävän sujuvasti, vaikka oppilailla on Suomea vähemmän tietokoneita, eikä edes puhelin ole yhtä yleinen kuin meillä.

    Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa.

    Henkirikoksen uhreina kuolee Suomessa vuosittain noin 100 ihmistä. Jokaista uhria jää kaipaamaan joukko ihmisiä, joiden suru sekoittuu syytöksiin ja epätoivoon. John Websterin ohjaama dokumentti  "Silmästä silmään" kertoo näiden rikosten uhrien omaisista, heistä, jotka yrittävät päästä kiinni traumaan kohtaamalla henkirikoksen tekijän.

    silmastasilmaan.fi -kampanja tähtää henkirikosten uhrien omaisten aseman parantamiseen Suomessa.

    Ohjaaja John Webster vieraana Puheen Aamussa kello 9.
    Silmästä Silmään Yle Areenassa 30.3. ja TV1:ssä 2.4.

    Koronapuhelu kaukomaille soitetaan kello 7.40. Euroopan maista koronapandemia on koitetellut kovimmin Italiaa. Arkea Piemontessa kuvaa viinitilallinen Riikka Sukula.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, mitä korona-arkeen kuuluu eri puolilla maailmaa.

    Maanantaina 30.3. Moskovan asukkaat määrättiin ulkonaliikkumiskieltoon. Pietarissa vastaavaa määräystä ei ole, mutta sosiaalisten kontaktien välttäminen on tuttua sielläkin.

    Perinteisesti keväisin Pietarin puistot ovat olleet suljettuna kunnossapitotöiden vuoksi. Tänä keväänä asukkaat toivovat, että puistot pidettäisiin auki ulkoilulle.

    Puhelimessa on Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Laine.

    Toimittajina Anna Cadia, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

Klipit

  • Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, miten koronapandemiaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa. Puhelimessa on Suomeen Thaimaan Koh Taolta 31. maaliskuuta palannut kirjailija Katja Kettu.

    Thaimaassa on edelleen jumissa suomalaisia, sillä saarilta ei enää pääse pois. Lisäksi lentoja perutaan koko ajan.

    Kun Koh Taon sukelluskeskukset menivät kiinni, rannoilla alkoi aamusta iltaan kestävät bileet - kunnes ulkonaliikkumiskiellon tultua ihmiset katosivat hetkessä. Bangkok on aavekaupunki. Kaikki ulkomaalaiset ovat lähteneet, kaupat ovat kiinni ja ilman kasvosuojaa liikkuva saa sakot.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

  • Koronaepidemia on vaikuttanut myös dokumentin tekijän arkeen. Ohjaaja John Webster sanoo koronan vuoksi käyneensä elämänsä lyhyimmillä festareilla. Uuden, väkivaltaisesti läheisensä menettäneiden omaisten surusta kertovan "Silmästä silmään" dokumentin, kansainvälinen ensi-ilta oli festivaalilla Prahassa. Koko tapahtuma peruttiin 30 minuuttia Websterin saapumisen jälkeen.

    Seuraavan tämän päivän työelämää kuvaavaan Happy worker -dokumentin kuvausten piti alkaa huhti-toukokuussa. Nyt ne siirtyvät.

    Rajoittunut elämä on Websterille tuttu jo ennen koronapandemiaa. "Katastrofin aineksia" (2008) kertoi elämästä ilman öljyä. Kokeilu muutti kaksilapsisen perheen elämää. Isoin huomio Websterille oli se, että ihminen on sopeutuvainen, suuristakin muutoksista tulee arkea.

    John Webster vieraana Puheen Aamussa, toimittajana Juhani Kenttämaa.

  • Italiassa koronapoikkeustila on kestänyt jo yli kuukauden. Aluksi liikkumisrajoituksia ja suosituksia pysyä kotona ei otettu vakavasti, nyt kaupassakin käydään lupalapun kanssa.

    Etäkouluun siirtyminen on Italiassa tapahtunut yllättävän sujuvasti, vaikka oppilailla on Suomea vähemmän tietokoneita, eikä edes puhelin ole yhtä yleinen kuin meillä.

    Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, miten koronapandemiaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa. Puhelimessa on Serralunga D'Alban kylässä Piemonten alueella Pohjois-Italiassa asuva viininviljelijä Riikka Sukula.

    Toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

    Kuva: AOP

  • Koronaepidemia on muuttanut ihmisten arkea eri puolilla maailmaa.

    Puheen Aamun Koronapuhelu kaukomaille -sarjassa kysytään, miten koronapandemiaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa.

    Puhelimessa on Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Laine.

    Toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

    Kuva: Stanislav Krasilnikov / TASS

  • Nykypäivän ruokakaupassa mikään ei ole sattuman varassa. Kaikki se, mitä on tarjolla ja missä se on tarjolla, perustuu kuluttajien käyttäytymiseen. Erilaiset ostoskorit muokkaavat saman ketjun eri myymälöitä erilaisiksi. Myös mainonta eriytyy ja personoituu, jopa niin pitkälle, että kohderyhmä voikin olla vain yksi henkilö.

    Vuosia kauppa oli logistiikan pääte. Nyt on huomattu, että kaupan aukiolo onkin vain asiakaspalvelun alkupiste.

    Ruokakaupan trendeistä puhuttiin Puheen Aamussa, jossa haastateltavana oli markkinoinnin professori Lasse Mitronen Aalto yliopistosta. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Kati Lahtinen.

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä