Beaivvi sagat

Xia Torikka Sohkaršohka válgavideot

  • 5 min
  • toistaiseksi

Válgavideoráiddu buvttadeaddji Xia Torikka muitala mo lei ráhkadit nuoramus jienasteaddjiide heivvolaš válgavideoi ja leigo evttohasaid álki fidnet fárrui. Doaimmaheaddji: Anja Kaarret, Erkki Gauriloff

Lähetykset

  • to 5.9.2019 15.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Nákkosgirjedutki Eeva-Kristiina Harlin ja lea ollu guorahallan sámidiŋggaid meari ja saji máilmmi museain. Son dovdá maiddái hávddiid rievideami histrojjá, ovdamearkan dan mo leat dološmuittuid searvi ja girku doaibma dán oktavuođas. Buorrin gáldun sus leamaš Aki Arponen ja Juha Ruohonen čállin oktiigeasut boares hávdeeatnamiin ja antorpologalaš dutkamušain. Eeva-Kristiina muitala Go dávttiid máhcaha eatnamii, dahje hávdáda ođđasit de lea buorre maid jurddašit dan makkár leamaš máilmmigovva dalle go diet olbmot leat hávdáduvvon. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámemusea Siiddas Anáris leat vuorkkás olbmodávttit maid Helsset universitehta anatomiijalágádus sáddii jagi 2001 Anárii. Sámemuseas leat gulahallan sámeservošiin das mo dávttiid galggašii fas máhcahit eatnamii, muitala museahoavda Sari Valkonen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Girječálli Rauna Paadar-Leivo mielas leamaš ártegis dagut dat go dutkit lea roggan hávddiid dolin. Dieđus dakkár oaiveskálžžuid ja dávttiid galgá hávdádit mat leat ain vuorkkáin. Rávdná muitala mo son lea gártan ohcat maiddái ádjás hávddi - Lusmmi-Beahkká jámii nuppi máilmmisoađi áigge eváhkomátkkis. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Dutkit ja dutkanlágádusat hábmejit dutkanehtalaš rávvagiid dasa mo eamiálbmogiid árbedieđu galggašii vurkkodit amaset dat gártat boastto gaccaide ja vai dataa livččii álbmogii alcces ávkin. Lappi universitehtas Roavvenjárggas leat čoahkkanan davviálbmogiid dutkit ja lágádusaid ovddasteadjit Ruonáeatnmis, Nunavutis, Alaskas, Sibirjás ja Sámis ságastallat dutkanehtalaš gažaldagain. Filosofiija doavttir, dutkamušprofessor Rauna Kuokkanen čilge man muddui bargu lea dál ovdánan. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Nigá gávcci jagiáiggi, Nigan 8 vuodenaikaa -dohkkateáhter čájehuvvui 4.-5.10. Helssegis golmma geardde. Dan oidne lagabui 250 geahčči, ollu mánát. Mánáide vuollel 10 jagi dát čájálmas leage ovddemuštá oaivvilduvvon. Buvttadanassisteanta Helinä Lillqvist Helsset gávpogis liikui ollu dán visuálalaš máidnasii. Čálli Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio lei maid duđavaš čájalmassii ja dál duođas sávvá ahte dan besset mánát Sámis maiddái oaidnit. Govva: Satu Muurinen / Dohkkateáhter PikkuKulkuri. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Duodjeakademiijas guorahallet dan mo sámeduoji ain sáhtášii ovdánahttit ja duoji sajádaga sámeservodagas nannet. Dát lea Eanodaga giedda ja Sámedikki oktasaš doaibma. Koordináhtorin bargá Ingá Påve Idivuoma Eanodaga Gárasavvonis. Son lei bovden duodjeberosteaddjiid Gárasavvonii ságastallat duorastaga eahkedis ja pláne dál boahttevaš deaivvadeami Heahttái. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Luondduárbefoandda beaivválaš jođiheaddji Anneli Jussila illuda go filbmabagadalli ja govvadáiddár skeŋkiiga fitnodagaskka bokte ruđa boares vuovddi oastima várás. Dát Sieidisuálui - Seitasaari lea dál foandda stuorámus luonddusuodjalanguovlu. Foanddas leat Sámis ovddežis juo golbma suodjalanguovllu. Govas Hevosaitajärvi, Syerminjargâ. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Ellen Ravna lea gieskat buktán ovdan iežas magisttardási dutkamuša Sámi allaskuvllas. Dat gieđahalalá sámegiela didaktihka, sámegiela oahppama vierisgiela oahpahusas. Son gávnnahii sártnodeami ja sámástangoađi dakkár vuohkin mainna oahppiid sámegiela geavaheapmi oahppadiimmus lassána. Doaimmaheaddji: Outi Paadar.

  • Ánne-Ovllá Ándde-Piera lea duddjogoahtán atnubiergasiid juo nuorran ja gazzan dađistaga lasi duddjonoahpu. Dás son muittaša dan mo duodjái leamaš jearlamas, mo áiggit leat maiddái dán suorggis nuppástuvva. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Historihkkár Aage Solbakk muitala ahte son lea bargamin Deanu johka- ja báikenamahusaid viiddes kártamaterálain. Dál oassi kartográfa Jorma Mattsson materiálas šaddá girjin ja plána livčče fidnet juovllaide girjji gárvvisin. Gullat maid mo muhtun geađggit, savvonat, gobit, guolbanat ja miellit leat ožžon namaset. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Toivo Lukkari lea neaktán badjel 30 jagi sámi teáhteriin, muhto dál son lea ealáhagas ja oroda Ohcejogas. Son lea neavttašan teáhteris, filmmain, dubben ja feara maid. Dál gullat mo son lea šaddan neavttárin ja mii earenoamážit ligge neaktára váimmu. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Musihkkár Jaakko Gauriloff muittaša nuortalaččaid eallima, makkár dat lei daid áiggiid go sii ásaiduvve Anárjávrri birrasii, nuortalaččaid dálá ássanguvlui. Jaakko lea dál 80-jahkásaš. Son lea fuomášan ahte mánát ledje dolin jegolaččabut go dán áigái. Doaimmaheaddji: Ontrimiklai Ää`rhep, Erkki Gauriloff

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Skammâkuuvij išepyevtitteijee Anni Koivisto muštâl puáttee Skammâkuuvijn. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Janne Hirvasvuopio Espoo-gåårdest leäi vuõssmõs vuâra võboršeʹǩǩen sääʹmteʹǧǧvaalin, leâša tän vuâra jiõn jie rijttam sääʹmteeʹǧǧ päikka. Son lij kuuitâǥ tođvaž ko vuõʹlji võboršeʹǩǩen da täk vaal uuʹdi suʹnne ođđ piõgg tuejjeed sääʹmpolitiikk. Tuåimteei Sara Wesslin.

  • Sämitigge valjai jienâhááráv Kari Kyrö studiokyessin Tiervâst 1.10.2019. Toimâtteijen Anja Kaarret já Aslak Paltto.

  • Alimus hálddahusriekti olggosattii ikte duorasdaga vuosttas mearrádusas váidagiin, mat leat dáhkkojuvvon Sámedikki válgalogahallamii ohcaleames. Seammás AHR dieđihii, ahte oassi mearrádusain addojuvvo easkka golggotmánu bealde.

    Dalle válggat leat juo miettá. Dat dárkkuha dan, ahte jus AHR lasiha dalle vel olbmuid válgalogahallamii, sii eai geargga jienastit. AHR galgá gieđahallat sullii 200 váidaga.

    Jearaimet Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikios, mo dát dilli váikkuha válggaide. Doaimmaheaddjin lea Linnea Rasmus.

  • Alimus riekti (KKO) lea addán sivaheddjiide váidinlobiid guovtti áššis, mat gusket sápmelaččaid guolástanrivttiid Deanu čázádahkii gullevaš Ohcejogas ja Veahčajogas. Áššis sivahuvvon olbmot leat duhtavaččat, go alimus riekti válddii gieđahallamii dán ášši. Alimus riekti galgá dás dahkat nu gohčoduvvon ovdamearrádusa, mii dasto galgá doaibmat ovdamearkan, juos boahttevuođas šaddet čoavdit seammasullasaš ášši.
    Ná ohcejohkalaš Kati Eriksen, guhte lea sivahuvvon lobihis bivddus Veahčajogas.

  • Säämi párnái kulttuurkuávdáá Mánnu jođetteijee Petra Biret Magga-Vars muštâl sii tooimâin. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Sámi kultuvrra lea ovdan dál Suoma instituhtas Pariisas Frankriikkas. Dán čavčča ovdanbuktojuvvojit sámekultuvra oppalaččat ja sápmelaš duojit. Yle Sámi doaimmaheaddji Sara Wesslin lea maid dál Pariissas, muhto manin son lea doppe? Galleriačájáhus rahppojuvvui duorastaga 5.9. ja lea rabas álbmogii bearjadaga 6.9. rájes juovlamánu lohppii. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

    Ylpeys ylläni-juttu Suomi-instituutin näyttelyssä https://yle.fi/uutiset/3-10494369
    Näyttely: Saamenmaan teemoja Pariisin syksyssä (LK): https://www.lapinkansa.fi/kulttuuri/nayttely-saamenmaan-teemoja-pariisin-syksyssa-3640136

  • Pikku Kulkuri neavttár, ovddeš mánáidgárdeoahpaheaddji Ilpo Mikkonen muitala suomagielat dohkkáteáhterčájálmasas "Nigán 8 vuodenaikaa". Čájálmasa lea bagadan Teija Sivula. Muhto šaddágo čájálmas sámegillii obanassiige? Doaimmaheaddji: Outi Paadar.
    Govva: Nigan 8 vuodenaikaa, Satu Muurinen

  • Oahpaheaddji Jovnna Sámmol Laiti lea gaskavahko 4.9. ovdanbuktán Sámi allaskuvllas iežas mastergráđadutkosa. Dan oktavuođas sus leamaš Siida -museas “Eatnama fámolaš jienat” -čájáhus dán jagi álggus, nappo ođđajagimánus gitta njukčamánnui. Dál gullat eanet maid dutkamuš gieđahallá. Doaimmaheaddji: Outi Paadar. Govva: Vesa Toppari Yle

  • Válgavideoráiddu buvttadeaddji Xia Torikka muitala mo lei ráhkadit nuoramus jienasteaddjiide heivvolaš válgavideoi ja leigo evttohasaid álki fidnet fárrui. Doaimmaheaddji: Anja Kaarret, Erkki Gauriloff

  • Heli Huovinen muitala ahte Unna Junná mánáidprogámmat oidnogohtet fas tv:s. Ja son muitala mii muhttašuvvá sáddenáiggiin. Doaimmaheaddji: Anja Kaarret

  • Oahpaheaddji Aura Mari Pieski lea válmmaštuvvan gieskat Sámi allaskuvllas ja čállán mastergrádadutkamuša man namma lea “Gulahallat eatnamiin ja čáziin”. Muitalusat eamiálbmot oahppan- ja gulahallanvugiin Deanuleagis. Gullat eanet mas dás lea gažaldat. Pieski háliida vel váimmolaččat giitit iežas dutkanguimmiid ja buohkaid geat serve dan barggu bargamii. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä