Yle Uudizet karjalakse

Postin ruadajienpuolen arvivon mugah kai 9 000 (yheksäletuhandele) ruadajale voibi tulla palkanalendus, todevunnou Postin opind

  • 4 min
  • toistaiseksi

Suurin vuitti, 7 000 (seiččietuhattu) hengie, ruadau poštan juandas. Lajittelus on kaksiene tuhattu ruadajua.
Poštu- da logistiekkualan unionu tovendau, gu Postin opindu ruadoehtosobimuksen vaihtandas on jatkunuh jo vuvves 2011 (kaksituhattu yksitostu).
Ruadajienjärjestö on valmis ruadotorih, jatkanou ruavonandai vuadimuksii endisty suuremban joukon palkanalenduksis.

Helsingin da Uvvenmuan voimattomienhoidopiiri Hus algau ližäsellitykset Uvven lapsien bol’ničan tilandehes MOT-programman uudizoičendan täh.
Täl nedälil Yle saneli bol’ničan hoidajien ylimiärähizeh ruadoh, resursoin vajavuoh da voimattomien turvalližuon varaittajih tapahtuksih näh. Alovehhallindovirrasto arvivoi, gu sellitys roih valmis algusygyzyn aigua.

Heikostunnuot talovuon nägymät kuvastutah sežo pienien da keskisuurien libo PK-yrityksien arvivolois tuliel aigua. Nägymät ollah vähäzel heikostuttu keviän nägymih verraten, tämä tiijustettih Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometras. Heikostumistu on roinnuh enimite kaupan alal da srojimizes: kudualgi alal vuottamizet puolituttih keviäs.
27 (kaksikymmen seiččie) PK-yrityksis arvivoi, gu dielot parattas nygöi tulien 12 (kahtentostu) kuun aigua, da 17 (seiččietostu) prosentua varuau niilöin heikostumistu.

Elättilöinvardoičusrikoksis panduloin nakazaanieloin miäry da lujevus vaihtellahes Suomen eri čuril. Vuitti paikallizis suudolois ezimerkikse mulloi ei pannuh ni yhty nakazaaniedu elättilöinvardoičusrikokses. Ylellizembii nakazaanieloi pahas kohtavundas tuotandoelättilöih on štruaffu. Mulloi suudolois korostettihes pienet tilat, kudamis oli dengoin vajavuttu da yliväzymysty.

Valgieloi haigariloi nygöi nägyy järvilöil da merenlahtil enäm, migu konzutahto enne. Niilöi on nähty suvičuris Oulu-Jovensuu -liiniessäh, nenga kirjuttau BirdLifeSuomi. Nygöi Suomes on sadoi valgieloi haigariloi. Äijis kohtis on nähty piäl kymmenen linnun parviloi. Vie eräs vuozi tagaperin nähtih enimite yksittäzii linduloi.
Kogonah valgei da läs kurrin suurus lindu on kebjei tunnistua. Enzimäzen kerran se nähtih Suomes vuvvennu 1966 (tuhat yheksäsadua kuuzikymmen kuuzi).

Kuulužu udmurtielaine sociologu Al’bert Razin tapoi oman ičen poltamal Iževskas hallindodvorčan ies, nenga saneltih paikallizet verkolehtet.
Hänen plakuatas oli kirjutes: ”Kuoltaneh minun kieli da kul’tuuru huomei, sit minä voin kuolta jo tänäpäi.”
Suomesgi tundiettu Razin oli yksi udmurtielazis intellektualois, kuduat oldih udmurtan kielen opastandan puoles. Kanzallizien kielien vältämätöi opastandu on loppiettu Ven’al eräs vuozi tagaperin.
Udmurtien tazavaldu sijaiččou Ven’al, nenga tuhat kilometrii Moskovaspäi päivännouzučurah. Sen eläjis vajai kolmasvuitti on udmurtoi, kudamien kieli kuuluu suomelas-ugrilazih kielih.

Tossargen Lappeenrannas rikottih räkkiraja, konzu lämbötila nouzi 26,2 (kahtehkymmeneh pilku kuudeh) astehessah. Kokemäil sežo räkkiraja oli ylitetty. Räket päivät täl aigua ollah poikkevuksellizet. Toinargi oli toizekse myöhäzin räkki päivy Suomen miärävyshistouries.

Lähetykset

  • pe 13.9.2019 18.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Halličus varustau täh tarkoitukseh 70 (seiččiekymmen) miljonua euruo tulies vuvves algajen. Nämmien dengoin avul kunnat voijah ezimerkikse parandua hoiduo sego palkata uuzii liägärilöi. Omas halličusprogrammas Rindien halličus uskaldi 1 000 (tuhat) uuttu liägärii, gu rahvas piästäs hoidoh seiččemes päiväs. Nygöi al puoles tervehyskeskuksis piäzet hoidoh nedälis.

    Enimät suomelazis ollah sidä mieldy, gu valdivole pidäs oppie hillendiä linnalastumistu.
    Talovustutkimuksen kyzelyn mugah piäl puolet vastannuzis oldih sidä mieldy, gu valdivol pidäs hillendiä eländykohtien keskittymisty linnoih. Yksisama, kui i mengäh linnalastumiskehitys, oli Pohjas- da Päivännouzu-Suomes eläjile keski-ijän ylitännyzile naizile. Talovustutkimuksen kyzelyh vastai enäm tuhattu suomelastu.

    Valdivo andau tugie Kuopion školasurman jälgihoidoh.
    Tugeh näh Kuopion linnu varustau ezityksen sit, mih se tahtos dengat käyttiä. Tugipakiettu terväh roih valmis. Linnan pluanois on käyttiä dengat školien opastujienhoidoh da tervehyönhuoldoh niškoi. Pidäs suaja ližiä školakuruattorua da psihoulogua. Kuopion linnan arvivon mugah školasurman jälgihoido maksau sadoi tuhanzii euroloi.

    Armiiaigu voibi uvvessah nostua nägövih aijembat školakiuzuandukogemukset.
    Saldatoin kyzelyt ozutetah, gu školakiuzuandua tirpanuot keskevytetäh sluužban armies puaksum, migu heijän dovarišat. Saldatakse roih joga vuottu enäm 20 000 (kahtukymmendy tuhattu) hengie. Heis nenga 3 000 (kolmetuhattu) keskevyttäy sluužban. Läs puolet keskevytyksis roitah mielentervehyön libo ičenviendän probliemoin täh.

    Helsingin yliopiston opastujien restoranat kogonah kieldävytäh lehmänlihan käytös ilmastovijoin täh.
    Tulien vuvven tuhukuus algajen yliopastujienkunnan omistukses olijat UniCafe-syöndykohtat heitetäh lehmänlihan varustamizen murginakse, eigo ni koufeilas tarittavis syömizis da pastoksis sidä enämbiä rodei. Tämä vähendäy restoranan ruandan täh roittavua hiilijallanjälgie 11 (yhteltostu) prosental vuvves. Yliopastujienkunnan restoranat joga päiviä myvväh läs 10 000 (kymmendytuhattu) murginua.

    Ylen Muuminotko-animaciisarju on voittanuh merkittävän tv-alan palkindon Francies.
    Tove Janssonan huahmoloin ymbäri luajittu sarju sai parahan animoitun lapsienprogramman palkindon MIPCOM-jarmankal Cannesas. Pagin on Euroupan suurimas tv-alan kaupallizes pivos. Muuminotko jatkuu tulien vuvven allus.

    Syväinvezien kalasualehen miäry on pienennyh.
    Luonnonvarakeskuksen mugah ammattikalaniekat mulloi pyvvettih syväinvezis piäl miljonua kiluo kalua vähem, migu iellizenny vuon. Sualehen pienenemine rodih piäozin sendäh, gu nuotal pyvvetyn riäpöin miäry oli vähennyh. Pahat jiät talvel vaigevutettih nuotal pyvvändiä paiči muudu päivännouzupuolises Suomes da Sadakunnas. Riäpöi on pyzynyh iellehgi syväinvezien arvokkahembannu sualiskalannu, ga kuhasualehen arvo jo on lähäl sidä.

    Saimuann’orpan kandu on lujennuh.
    Meččyhalličuksen mugah Saimual nygöi eläy 410 (nellisadua kymmene) n’orpua. Lajin vardoičuksen puoles miäry on hyvä viesti: 400 (nellänsuan) n’orpan välitavoiteh piäzi yliči kuuttu vuottu aijemba, migu oli planiiruittu. Tänä vuon Saimual rodih 88 (kaheksakymmen kaheksa) n’orpanpoigastu. Kannan kazvandah kaččomattah saimuann’orpu iellehgi on ylen varavonalaine.

  • Hos ruadoyliväzymysty on tutkittugi äijän, ga sen tunnistamine aijoin aijal on Ruadotervehyslaitoksen mugah iellehgi jygei dielo.
    Verekses tutkimusprojektas Ruadotervehyslaitos testiiruiččou uuttu metodua ruadopaikoin da ruadotervehyshuollon käyttöh niškoi. Yhteltiedy opitah sellittiä aijembua uskottavembah, äijygo suomelastu suau ruavos yliväzymysty.

    Tossargen Pohjas-Savon paikallizes suvvos Kuopios algoi suuren taidoviärendödielon kačondu.
    Kuopiolastu puarua viäritetäh kaikkiedah läs kolmeskymmenes rikokses. Puaru möi ezimerkikse Valamoin manasteris pietys myöndyozuttelus moizii taidotevoksii, kuduat specialistoin mugah oldih ihan arvottomat koupiet.

    Ylen sellityksen perustehel lapsienvardoičuslaitoksis löytyt vijat ollah äijiä suurembat.
    Alovehhallindovirrastot da parluamentan oigevusaziimies ollah jälgivuozien aigua oijendettu vähimyölleh 50 (viittykymmendy) lapsienvardoičuslaitostu da ammatillistu perehkodii, kudamis on nähty vigua. Tässäh julgi on paistu vaigu sen-tämän lapsienkoin probliemoih näh. Vijat ollah koskiettu lapsienvardoičuszakonan, lapsen ristikanzan- da perusoigevuksien rikkomistu sego dokumentiiruičendua.

    Suomi on pyzynyh 11. (yhtendeltostu) sijal World Economic Foruman kilbumaltoverdailus.
    Suomen kozuriloinnu oldih talovuon lujevus da instituciet. Enne kaikkie Suomen sijoitustu painoi markinoin pieni kogo. Enzimäzele sijale verdailus nouzi Singapore. Yhtysvallat oldih toizel sijal. Pohjazis mualois Ruočin sijoitus oli kaheksas, Danien kymmenes da Norvegien seiččemestostu. Verdalus oli 141 (sada nellikymmen yksi) muadu.

    Suomelazet matkuniekat ruvettih tuomah muah vähästy enäm sigariettua, migu enne. Toizielpäi n’uustotabakan tuondu on vähennyh.
    Tämä tiijustettih virguniekoin da alan toimijoin luajitetus pagizuttelututkimukses, kuduas sanelou valdivovaroinministerstvu.
    Tutkimuksen mugah suomelazet matkuniekat vuvven aigua tuodih muah läs 370 (kolmiesadua seičendykymmendy) miljonua sigariettua, mi on kolmie prosentua enäm, migu vuottu aijemba. N’uustotabakkua tuodih nenga 16 (kuuzitostu) miljonua vakkastu, mi tarkoittau 13 (kolmentostu) prosentan vähenemisty.

    Kägöintäilöin miäry on liženemäs Turrun yliopiston tutkimuskohtehis.
    Tänä kezän kägöintäilöi on tutkittu muastokohtehien ližäkse Turrun da Helsingin linnanpuustolois. Kägöintäit ollah aktiivizet pakkazissah, sendäh maksau eččie niidy omal rungal da kodielättilöis vie nygöigi. Tuliel kezäl tutkimus levenöy Jyväskyläh, Tamberele, Jovensuuh da Ouluh. Tutkiidohtoru Jani Sormunen viegi löydi kägöintäidy Turrun Ruissalos.

    Arhitektuuran Finlandia-palkindon on voittanuh Helsingin Käbyläs sijaiččijan Madotaloin peruskohendus.
    Vuvvennu 1951 (tuhat yheksäsadua viizikymmen yksi) nostettu Madotaloi on linnan vuogrutaloi da yksi arhitektoran Yrjö Lindegrenan suurembis ruadolois. Peruskohenduksen planiiruičendas vastai Mona Schalin. Vuottamattoman voittajan valličči kuvataidoilii, kirjuttai Hannu Väisänen. Väisäzen mieles Madotaloi on suomelazen arhitektuuran helmii, da sen pellastandah pidi suurdu ammattimaltuo da lujuttu. Ehoitetunnu palkindonsuajannu oli sežo Helsingin keskuskirjasto Oodi.

  • Savon ammattiopiston opastui hyökkäi monih ristikanzoih tossargen puolenpäivän aigua opastundulaitoksen huonuksis, laukkukeskukses Hermanas. Nuori briha käytti sabl’ua. Hyökkävykses kuoli nuori neidine sego sattavui yheksä hengie. Policii azetti luadijan ambumal händy. Ebäilty on vuvvennu 1994 roinnuh Suomen kanzalaine, eigo hänel ole aijembua rikostaga-alua. Miesty ebäilläh tapandas da äijis tapandanopindois.

    Kuopion školahyökkävyksen täh kogo Suomes piettih nellänpiän flaguloin surunostandupäivy.
    Flaguloin salgohnostandah otettih ozua paiči muidu valdivon virrastot da laitokset. Kuopios on organizuittu kriizissuabuu veriteguo pöllästynnyzile ristikanzoile. Ezimerkikse Savon ammattiopisto on tarinnuh paginabuu kaikil kampuksil. Ruskien Ristan omatahtozet sežo ollah tarittu rahvahale hengisty tugie.

    Suomen rahvahanlugu kiändyy alahpäi kahtentostu vuvven peräs, nenga sanou Statistiekkukeskuksen rahvahalistoennusteh.
    Rahvahaliston vähenemine roih sendäh, gu suomelastu kuolou enäm, migu rodivuu. Rahvahalistokaduomistu nähtäh enäm niilöis kunnis, kuduat sijaijah loitton kazvukeskuksis. Nenga enäm eläjiä menettäy Keski-Suomes sijaiččii Kivijärvi da Pohjas-Karjalas sijaiččii Ilomanči. Kundien eläjienlugu vähenöy ennustehen mugah piäl kolmasvuitil vuodessah 2040 (kaksituhattu nellikymmen).

    Ruadajien vajavuon syvendymine vikse rubei taittumah.
    Ruadajua iellehgi ei tävvy sociali- da tervehyönhuollos. Enne kaikkie kunnis on vajavuttu liägärilöis, socialiruadajis da lapsienpäivykodiopastajis. Sen sijah srojimisalal Ruado- da eloikeinotoimistoloin ammattibarometran mugah ruadajua löydyy parem. Srojimisyrityksile on olluh kebjiembi löydiä ruavonjohtajua, srojimisruadajua da ravvanjuottajua.

    Halličus oppiu haldivoija suomelazien velgavundua.
    Valdivovaroinministerstvan ruadojoukko ezittäy, gu koditalovuksien laihinoin suurin miäry sivottas vuozituloloih. Kaikkien laihinoin miäry suas olla enindäh 4,5 (nelli pilku viizi) kerdua koditalovuon vuozibruttotuloloin verran. Ližäkse fatierulaihinan järillehmaksoaigu suas olla enindäh 25 (kaksikymmen viizi) vuottu. Ruadojoukko ehoittau rajoituksii sežo taloiyhtivölaihinoih.

    Ilmuvoimien tämänvuodine piäsodaharjaitus Ruska korgonou lähipäivinny.
    Harjaitus algoi tossargen da lendotoimindu on olluh ravei piätteničäs algajen. Harjaitukseh ottau ozua enäm 50 (viittykymmendy) lendokonehtu da läs 4 500 (nelliätuhattu viittysadua) hengie, kudualois nenga puolet ollah rezervalazet. Suomelazien lendokonehien ližäkse harjaitukseh ottau ozua aijembien vuozien luaduh sežo lendokonehtu Ruočin ilmuvoimispäi. Harjaitus lopeh tulien tossargen.

    Varavonalazien kaloin elostu nygöi voit kaččuo suoras lähetykses.
    Ymbäristöjärjestö WWF on avannuh omal saital uvven Luondoliven, kuduas kačotah järvilohtu. Järvilohet ollah vie saimuann’orpuagi varavonalazembat. Kameru sijaiččou Suvi-Karjalas Rautjärven Hiitolanjovel. Luadogah laskijas joves eletäh suomen ainavot luonnon järvilohet.

    Enzimästy lundu jo on nähty.
    Ilmutiijon laitoksen mugah Utsjovel Kevon kaččonduazemal mennyt nedälin pyhänpiän miärättih lumensyvytty kaksi santimetrii. Syvyskuun lopul enzilundu panou tavan mugah Pohjas-Lapis. Suvizes Suomes enzimästy lundu panou tavan mugah vaste kylmykuul.

  • Nenga tovendetah halličuksienvälizen ilmastodiskussiijoukon IPCC:n suures raportas.
    Suomes ilmastonmuutos lyhendäy lumitalviloi sego vaikuttau Baltiekkumeren
    ekosistiemah. Jälgimäzien vuozikymmenien aigua Baltiekkumeri on lämmennyh kui muutgi
    meret. Ližennyöt vihmat da lumenpanot ollah sežo vähendetty meren suolanmiäriä.
    Muutokset voijah olla pahat vuitile meren elättilöis da kazvilois.

    Laivanmotoroi da voimaloi varustai Wärtsilä algau suuret yt-nevvottelut.
    Suomes yt-nevvottelut koskietah kaikkii yhtivölöi da toimipaikkoi luguh ottamattah Vaasan
    tuotandon ruadajii. Mennyt nedälil Wärtsilä andoi tulosvaraituksen talovustilandehen
    pahenemizen täh. Yhtivön tavoittehennu on vähendiä Suomes kai 200 (kaksisadua)
    ruadopaikkua.

    Lihan kogonaine kulutus vähenöy Suomes tänä vuon, nenga ennustau Pellervon
    talovustutkimus.
    Počinlihan kulutus on olluh pienenemäs jo hätkembän, ga ennustehen mugah sežo
    lehmänlihan syöndy tänä vuon vähenöy da siibikarjanlihan kulutuksen kazvandu azettuu.
    Lihan kulutuksen vähenendäh vaikuttau paiči muudu kazvipohjazien lihakorvikkehien
    myödäväkse tulendu sego tervehys- da ymbäristötiijustamizen liženemine
    kulutuspiätöksis.

    Ruadoigähizien sangevus on iellehgi tulemas ylellizembäkse.
    Piäl 30-(kolmenkymmenen) vuvven täyttänyzis suomelazis vaigu joga nelläs ei ole sangei.
    Muailman tervehysjärjestön tavoittehennu on, gu sangevuon da diabietan liženemine
    azetuttas vuodessah 2025 (kaksituhattu kaksikymmen viizi). Nygöi nägyy, gu Suomele roih
    jygei suavuttua tädä tavoitehtu.

    Nuoret ei suaja täytty da effektiivisty seksualikazvatustu.
    Vereksen kyzelyn mugah läs joga viijes yläškolaniekku nimidä ei käytä sugupuolitaudiloin
    da kohtužuon estämizeh. Se unohtuu enne kaikkie brihoil. Paras dielo olis avvonaine da
    hyvä opastus. Nuoret iče tahtottas ilmastu libo huogehembua eständymetodua.

    Gor’a on suamas oman taudiluokituksen.
    Nygöi lähäzen kuolendan täh roinnuttu ruadomaltamattomuttu kačotah ruadoelokses
    konzu kuigi. Kengi suau palkallistu voimattomuslomua, kengi maksau päivät
    ruavottah iče. Tulieloin vuozien aigua Suomi ottau käyttöh uvven taudiluokituksen, kuduas hätken
    kestänyöle gor’ale roih oma diagnozu. Yhteltiedy moizes gor’as roih uvven luokituksen
    mugah taudi, kuduah voit suaja hoidoabuu da voimattomuslomua. Ruton gor’an
    voimattomuslomakäytändölöi uuzi taudiluokitus ei kaččele.

    Uinduopastus- da hengenpellastusliitto on huolevunnuh muahmuuttajien uindumaltos.
    Uindumaltuo opitah ližätä opastamal muahmuuttaitaga-alazii uinduopastajii. Yksi este
    uindumalton opastamizeh on sežo se, gu kai Suomen uinduzualat ei hyväksytä burkinua
    libo naizile tarkoitettuu peittäjiä uindusobua.

    Ylellizen sportan MM-kižat ollah allettu Qataran Dohas.
    Suomespäi kižoih ottau ozua 21 (kaksikymmen yksi) sportuiččijua. Hyö jovvutah kilbah
    ylen lämmis ololois. Räken täh äijät finualat pietäh vaste myöhä ehtäl. Ezimerkikse naizien
    marafonu da 50 (viijenkymmenen) kilometrin kävely alletah puolenyön aigah. Stadional
    sportuiččijoil da kaččojil roih hyvä olla, sendäh gu sie ruvetah ruadamah pättävät
    effektiivizet ilmastoičendulaittehet.

  • Halličus jagau ližiä dengua paiči muudu opastukseh, luonnonvardoičukseh sego moizih pienembih tugiloih, kui ezimerkikse eläkkehih da vahnembiendengoih. Sen ližäkse halličus ližiäy palkutuven käyttyö da ottau iäres ruavottomien aktiivumallin leikkurin. Dengua valdivon kassah suajah haittuverolois. Poltoainehien da tabakan hindu nouzou.

    Suomelazet lapset da nuoret ollah hyväs mieles omas elokses.
    Tämä tiijustettih uvves THL:n školatervehyskyzelys. Kai yheksä kymmenes nelläs- da viijeskluassalazis sanou, gu on hyväs mieles omas elokses. Vahnembis igäluokis miäry pienenöy. Yksikai nelläsvuitti yläškolaniekois, gimnuazielazis da ammattiškolan opastujis on hyväs mieles omas elokses. Sen ližäkse selgieh piäl puolet lapsis da nuoris sanottih, gu suvaijah kävvä školah. Kyzelys nouzi sežo probliemuagi: ezimerkikse tyttölöin socializes medies koiteltu seksualine häiričendy on ližennyh äijälgi. Nuoret pietäh sežo endisty enäm huoldu omas mielialas.

    Hädäkeskuslaitos muokkuahes oman uvven tiedosistieman vijoin täh.
    Uuzi Erica-sistiemu ei ruadanuh oraskuun käyttöhotandan jälles äijän kerdua. Päivityksien aigua hädäkeskuslaitos on joudunuh kiändymäh vahnah sistiemah, kudamua muite jo ei enämbiä käytettäs. Yhtelläh uvvet hädäkeskuspäivystäjät ei olla suadu opastustu vahnan sistieman käyttöh, eigo sidä ni ylläpietä enämbiä.

    Parikkalan rajanylityspaikku avavuu kanzoinvälizele liikendehele.
    Rajanylityspaikan avuandu on vuitti halličuksen tavoitehtu lujendua Päivännouzu-Suomen da Savonlinnan alovehen eloivoimua. Suvi-Savos uudine on otettu vastah ilol, ga Pohjas-Karjalas varatah, gu Niiralan raja-azemu voibi hilletä. Parikkalan rajanylityspaikku pidäs avavuo vuvvennu 2024 (kaksituhattu kaksikymmen nelli).

    Norvegies eläjien koirien tuondukieldo jatkuu.
    Suomen Kennelliitto pidäy voimas kiellon, kudai estäy norvegielazien koirien ozanotandan Kennelliiton koirutapahtumih Suomes. Kieldo on voimas syvyskuun loppussah. Kieldo oli pandu Norvegies roinnuon vagavan koirien veriribulitavvin täh. Norvegies taudih on kuolluh läs 30 (kolmiekymmendy) koirua da vähimyölleh kaksisadua on voimatunnuh.

    Selgymerel on löydynyh äijy kalaniekoin kaimattuu pyvvysty libo muga sanottuu huamuverkuo.
    Mereh jiännyöt kalastusvehkehet tahtottas nostua siepäi iäres, sendäh gu niilöis roih vahinguo kui meren elättilöile, mugai ičelleh kalaniekoile. Tänä sygyzyn verkoloi on ečitty Porin čupul Merikarvien da Pyhärannan välizel merialovehel. Tämän jyttysty ečindia Suomes ei ole enne pietty.

    Kuivus muokkuau enne kaikkie Keski- da Päivännouzu-Suomie.
    Pohjuvezi on alennuh erähis kohtis nenga, ga kai kaivoloisgi vezi on loppenuhes. Vijannu kuivuoh on vihmoin vajavus heiny-elokuul. Mostu vihmoin vajavuttu tovestetah kerran kolmeskymmenes vuvves. Kuivuon täh sežo äijien järvilöin pinnat ollah alettu äijälgi. Enäm muidu kuivus iški Keski-Suomeh, Pohjas-Savoh da Kainuun suvičurih.

    Da sanommo vie lopus, gu piätteniččän on pietty Kuolluzien uralilazien kielien mustopäiviä. Joga vuottu 20. (kahteskymmenes) syvyskuudu tahtotah mustua kavonnuzii kielii da nostua nägövih varavonalaziigi kielii. Karjalan kieli on yksi moizis uralilazeh kielikundah kuulujis varavonalazis kielis, kuduadu opitah elvyttiä da kehittiä eri luaduh, da nämmä Yle uudizet karjalakse ollah täs ruandas ylen tärgiet.

  • Suurin vuitti, 7 000 (seiččietuhattu) hengie, ruadau poštan juandas. Lajittelus on kaksiene tuhattu ruadajua.
    Poštu- da logistiekkualan unionu tovendau, gu Postin opindu ruadoehtosobimuksen vaihtandas on jatkunuh jo vuvves 2011 (kaksituhattu yksitostu).
    Ruadajienjärjestö on valmis ruadotorih, jatkanou ruavonandai vuadimuksii endisty suuremban joukon palkanalenduksis.

    Helsingin da Uvvenmuan voimattomienhoidopiiri Hus algau ližäsellitykset Uvven lapsien bol’ničan tilandehes MOT-programman uudizoičendan täh.
    Täl nedälil Yle saneli bol’ničan hoidajien ylimiärähizeh ruadoh, resursoin vajavuoh da voimattomien turvalližuon varaittajih tapahtuksih näh. Alovehhallindovirrasto arvivoi, gu sellitys roih valmis algusygyzyn aigua.

    Heikostunnuot talovuon nägymät kuvastutah sežo pienien da keskisuurien libo PK-yrityksien arvivolois tuliel aigua. Nägymät ollah vähäzel heikostuttu keviän nägymih verraten, tämä tiijustettih Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometras. Heikostumistu on roinnuh enimite kaupan alal da srojimizes: kudualgi alal vuottamizet puolituttih keviäs.
    27 (kaksikymmen seiččie) PK-yrityksis arvivoi, gu dielot parattas nygöi tulien 12 (kahtentostu) kuun aigua, da 17 (seiččietostu) prosentua varuau niilöin heikostumistu.

    Elättilöinvardoičusrikoksis panduloin nakazaanieloin miäry da lujevus vaihtellahes Suomen eri čuril. Vuitti paikallizis suudolois ezimerkikse mulloi ei pannuh ni yhty nakazaaniedu elättilöinvardoičusrikokses. Ylellizembii nakazaanieloi pahas kohtavundas tuotandoelättilöih on štruaffu. Mulloi suudolois korostettihes pienet tilat, kudamis oli dengoin vajavuttu da yliväzymysty.

    Valgieloi haigariloi nygöi nägyy järvilöil da merenlahtil enäm, migu konzutahto enne. Niilöi on nähty suvičuris Oulu-Jovensuu -liiniessäh, nenga kirjuttau BirdLifeSuomi. Nygöi Suomes on sadoi valgieloi haigariloi. Äijis kohtis on nähty piäl kymmenen linnun parviloi. Vie eräs vuozi tagaperin nähtih enimite yksittäzii linduloi.
    Kogonah valgei da läs kurrin suurus lindu on kebjei tunnistua. Enzimäzen kerran se nähtih Suomes vuvvennu 1966 (tuhat yheksäsadua kuuzikymmen kuuzi).

    Kuulužu udmurtielaine sociologu Al’bert Razin tapoi oman ičen poltamal Iževskas hallindodvorčan ies, nenga saneltih paikallizet verkolehtet.
    Hänen plakuatas oli kirjutes: ”Kuoltaneh minun kieli da kul’tuuru huomei, sit minä voin kuolta jo tänäpäi.”
    Suomesgi tundiettu Razin oli yksi udmurtielazis intellektualois, kuduat oldih udmurtan kielen opastandan puoles. Kanzallizien kielien vältämätöi opastandu on loppiettu Ven’al eräs vuozi tagaperin.
    Udmurtien tazavaldu sijaiččou Ven’al, nenga tuhat kilometrii Moskovaspäi päivännouzučurah. Sen eläjis vajai kolmasvuitti on udmurtoi, kudamien kieli kuuluu suomelas-ugrilazih kielih.

    Tossargen Lappeenrannas rikottih räkkiraja, konzu lämbötila nouzi 26,2 (kahtehkymmeneh pilku kuudeh) astehessah. Kokemäil sežo räkkiraja oli ylitetty. Räket päivät täl aigua ollah poikkevuksellizet. Toinargi oli toizekse myöhäzin räkki päivy Suomen miärävyshistouries.

  • Britanielazen l’uks-matkoi organizuiččijan matkutoimiston verdailus Suomi nouzi korgevimale sijale piäl suan muan joukos. Arvivon mugah Suomi on paras luondokohtu kestävyön, ainavoluaduzen da monimuodozen elättilajiston, čomien luonnonmaizemien dai hyvän luonnonvardoičuksen täh.

    Vahnoin omien taloloin hinnat ollah alettu kogo Suomes. Statistiekkukeskuksen mugah piälinnan alovehel taloit ollah huovistuttu 2,4 (kahtel pilku nelläl) prosental sula-kezäkuul verraten vuvven vastuajah aigah.
    Muijal Suomes hinnat vähäzel nostih – 0,3 (nol’al pilku kolmel) prosental.
    Omien taloloin kvadrattuhindu piälinnan alovehel oli vähästy enäm 3 000 (kolmietuhattu) euruo, konzu kogo muan tazol keskihindu oli 1 600 (tuhat kuuzisadua) euruo. Kaikkiedah vahnoin omien taloloin hinnat ollah alettu vuvves 2015 (kaksituhattu viizitostu). Enimite hinnat ollah alettu Päivännouzu-Suomes.

    Lapsensuandu voibi ližätä kazvossyöndiä perehes. Yle tiijusti Keskolpäi 18 000 (kaheksantostu tuhanden) koditalovuon ostandudielolois. Ainehisto sanelou, kui yskyniekku, yhtehmuutandu libo eläkkehele lähtendy vaikutetah syömizien ostandah. Nuoret aiguhizet da enzimäzen lapsen suannuot ollah viritty oppimah ezimerkikse kazvosprotejinusyömisty.
    Suomi iellehgi vie ei tiijä ihan tarkah Ven’an planiiruitun sähközen viizan yksittäzis kohtis. Ven’a tahtou ottua käyttöh kaheksan päivän ilmazen internet-viizan Piiterin da Leningruadan alovehele. Nygözien tiedoloin mugah internet-viizu ei päi Suomen da Ven’an välizeh matkuniekkujunaliikendeheh.

    Mulloi Suomes rodih vähästy enäm 2 000 (kahtutuhattu) hirviozattomuttu. Täh kuulutah kui dorogal, mugai raudutiel roinnuot priičat. Enäm muidu hirvien da mašinoin ähkähtyksii tapahtuu kaikkie muadu halgojal nelostiel. Pohjanlahten rannikkuo pitkin menijäl valdudorogal kaheksa da Loviizaspäi Kajuanih menijäl kuudostiel hirviozattomuttu roih toizekse suurin miäry.

    Suvikarjalan kielioppikniigu on piästetty ilmah kezäl. Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1 on suurele yhtehistöle kebjieh ellendettävy opastundukniigu, kuduah kuuluu suvikarjalan iännehoppi. Grammari on luajittu tavallizih karjalazih da suomelazih niškoi, ket tahtottas tiijustua karjalan iändehis da kirjuttamizes ilmai suurdu kieliopillistu painottamistu. Kieliopillizet peruskäzittehet on sellitetty kebjieh. Karjalan da suomen verdailu avvuttau suomenkielisty karjalan kielen opastujua. Grammaris on kui kirjutandu- mugai iändämysohjavuo.

    Sanommo vie, gu täl nedälil Ylen tv-uudizile rodih 60 (kuuzikymmen) vuottu. Sen hyväkse Yle uudizien saital on jullattu uudiskoneh, kuduan vuoh piäzet kaččomah tv-uudizii ezimerkikse omal roinduvuvvel. Uudiskoneheh on vallittu kui kovua viestii, mugai jogapäiväzen eloksen uudistu školien kevätpruazniekois letkajenkkabauhussah.

  • Kokoomus sai nenga 21 (kaksikymmen yksi) prosentua iänis, mi andau sille kolme paikkua europarluamentas. Toizekse rodih vihandoin puoloveh, kudai suau kaksi paikkua, toizin sanoin yhten paikan ližiä. Vihandat on nämmien eurovalličuksien suurin nouzii. Kolmandekse tuli sdp, nelländekse perussuomelazet da viijendekse keskusta.

    Täl nedälil on pruaznuittu Suomen jiäkur’oin muailmančempionuatan kuldua. Läs 50 000 (viittykymmendy tuhattu) hengie kerävyi ezmässargen ehtäl Kaisaniemen puustoh Helsingih pruaznuimah jiäkur’oin muailmanmuasterižuttu. Lavale nouzi sežo tazavallan prezidentu Sauli Niinistö. Häi tovendi, gu Leijonat oldih luajittu suomelastu histouriedu. Leijonoin MM-kuldua pruaznuittih kolmanpiängi kanzallispruazniekas Tamperehel.

    Kolmanpiän Suomes on alganuh muailman školaniekoin ilmastokerähmö. Sih ottau ozua nenga 200 (kaksisadua) nuordu da heijän opastajua läs 70:s (seiččemeskymmenes) eri muaspäi. Tapahtuman tarkoituksennu on livuttua školat ymbäri muailmua ruadamah ilmastonmuutoksen piettelemizekse. Nedälin kestäi kerähmö zavodih Pohjas-Karjalas Jovensuus da Liberis da lopeh tuliel nedälil Helsingis. Kerähmön haldivoiččijannu on prezidentu Sauli Niinistö.

    Pohjuvezivarastolois ei tävvy vetty.
    Suurin kuivusrisku on muan lounas- da keskičuris, nenga sanou Suomen ymbäristökeskus. Algajan kezän vihmažus rubieu ylen vaikuttamah sih, kui äijäl alah pohjuvezien pinnat jälgimäi heitytäh. Ennustetut vihmat enämbiä ei voija tävvendiä pohjuvezivarastuo, sendäh gu muankostevuon vajavus on suuri, da vien haihtumine kazvilois ližiäy vien kulutandua.

    Suomi on muailman kolmandekse paras mua lapsih niškoi, tämä tiijustettih Pellastakkua lapset -kanzalasjärjestön raportas.
    Muailmansuuruzes verdailus paras mua lapsile on Singapur da toine on Ruočči. Suomi jagau kolmattu sijua Norvegien da Slovenien kel. Raportan mugah lapsien tila on kohennuh äijälgi suures vuitis muailmua. Nygöi vähimyölleh 280 (kahtelsual kaheksalkymmenel) miljonal lapsel on parembat mahtot kazvua tervehellizes da turvallizes ymbäristös, migu jälgimäzen 20 (kahtenkymmenen) vuvven aigua.

    Stora Enso työndäy ruavospäi Oulun bumuaguzavodaspäi 365 (kolmesadua kuuzikymmen viizi) ruadajua. Läs 70 (seičendykymmendy) ruadopaikkua maltetah vähendiä piästäjen ruadajat eläkkehele. Vähendämizet tullah Stora Enson piätökses muuttua Oulun zavodan tuotando hienobumuagas pakkavuskartonah. Tuotandoliinien muutandan da ruadajien vähendämizen jälles Oulun bumuaguzavodah jiäy 180 (sada kaheksakymmen) ruadajua.

    Karjalan Kielen Seuran uuzi aigazen lapsienkazvatandan projektu on ruvennuh pyörimäh raviezeh. Jo läs sadua lastu on ottanuh ozua seuran joga nedälii piettävih karjalan kielen kerholoih. Kerholoi ohjuau kierdäi opastai Elena Kurki, kudai pagizou livvinkarjalakse, da se on hänen muamankieli. Yhtesruavos on viizi jovensuulastu päivykodii: Gävlenlinnan, Marjalan, Niinivuaran, Tarpojan da Tuulikandelehen päivykoit. Enimät kerholazis ollah eziškolaniekat, ga yhtelläh vuitti kerholois on tarkoitettu sežo 4- da 5- (nelli da viizi) vuodehizile lapsile.

    Da sanommo vie lopukse, gu ezmässarres algajen Yle uudizet karjalakse ollah kezälomal, da tuliet uudizet kuulutah 10. elokuudu. Lämmiä da čomua keziä kaikile!

  • Ennepäi iänesti läs 900 000 (yheksiäsadua tuhattu) hengie libo 21 (kaksikymmen yksi) prosentua iänioigevutettulois. Viizi vuottu tagaperin ennepäi iänestämäh kävyi nenga 17 (seiččietostu) prosentua iänioigevutettulois. Suomespäi europarluamentah vallitah 13 (kolmetostu) evustajua. Varzinaine valličuspäivy on pyhänpiän.

    Mulloi iellehgi kazvoi Kelalpäi toimehtulendutugie kyzynyzien miäry. Taga-alal on ruavottomusturvah liittyi aktiivumallin käyttöhotandu. Tämä tiijustettih Kelan vuozikerdomukses. Aktiivumallin da oiguanduvuadimuksien suuren miärän täh Kelale pidi ližätä ruadajua. Mulloi Kela maksoi kaikkiedah edudengua 15 (viijentostu) miljardan ies.

    Srojimine vähenöy iellehgi. Statistiekkukeskuksen mugah pakkas-kevätkuun aigua srojimislubua annettih 7,7 (seiččemele pilku seiččemele) miljonale kubometrile, mi on läs 12 (kahtutostu) prosentua vähem, migu vuozi tagaperin. Fatieroinrakendamizes nygöi on vikse huogavunduaigu, sendäh gu enzimäzen nelländeksen aigua srojimislubua annettih kaikkiedah 7 600 (seiččemeletuhandele kuvvelesuale) fatierale. Miäry on kolmasvuittii pienembi, migu vuozi tagaperin.

    Mulloi Suomes tovendettih 16 (kuuzitostu) ruskiččutapahtustu. Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen mugah miäry kazvoi mullozes vuvves, konzu ruskiččuu tovendettih 11 (yhteltostu) hengel. Ulgomualpäi tuovut ruskiččutapahtukset levittih enimite perehis. Suurin risku ruskičun suurembale leviemizele oli Pohjanmual, kus madalan rokotuskattavuon alovehel voimatui rokottamatoi lapsi. Ravei da effektiivine eständyruado on avvutannuh vältiä epidemiedy, kudamua ozakse ei roinnuh.

    Digitalizacii on kogonah muuttanuh suomelazen kezämökkivuogruamizen. Suuri vuitti duačois löydyy kodimualazien verkosivuloin ližäkse vie moizil ulgomualazil saitoil, kui ezimerkikse Booking.com da Airbnb. Tutkimuspiälikkö Juho Pesonen Päivännouzu-Suomen yliopistospäi sanou, gu digitualine nägyvys on tärgei sežo suomelazile vuogrumökkilöile. Suomen puoles miljonas duačas läs 15 000 (viittytostutuhattu) mökkii on vuogruamiskäytös. Suurin vuitti niilöis on jo verkos.

    Täl nedälil Jovensuus piettih al kaksikymmen yksi -vuodehizien ammattih opastujien Suomen muasterižuskilvat. Muasterižuttu suavuttamas oldih kaikkiedah nelläskymmenes kolmes lajis. Tossargen kižoi tuli kaččomah tazavallan prezidentu Sauli Niinistö. Maltajienkižat piettih Jovensuus jo kolmattu kerdua.

    Karjalan Kielen Seuran karjalankielizes Karjal Žurnualu -verkolehtes on ruvettu julguamah kahtu uuttu uudiskirjutussarjua. Kirjutuksii piästetäh ilmah suvikarjalan da vienankarjalan murdehil, kudamat kuulutah livvinkarjalan ližäkse Suomes paistavih karjalan kielimuodoloih. Allukse uudiskirjutuksii jullatah kerran-kaksi nedälis. Vienankarjalakse kirjutuksii kiändäy Irma Aleksejeva da suvikarjalakse Katerina Paalamo. Uudiskirjutuksis sanellah enne kaikkie tämän da tulien aijan dielolois. Piätavoittehennu on kazvattua vienan- da suvikarjalan uuttu nygyaigastu sanastuo. Uudissanaston luajindal on suuri merkičys karjalan kielen kehittämizes da elvyttämizes.

  • Valličukset pietäh tuliel nedälil pyhänpiän. Suomelazet vallitah Europarluamentah 13 (kolmetostu) evustajua. Ehoitettuu voit eččie Ylen valličuskonehes adresil vaalikone.yle.fi.

    Ruado- da eloikeinoministerstvan ennustehen mugah ruavolližuon paranemine jatkuu tänä vuongi. Yhtelläh se hillenöy sen jälles.
    Arvivon mugah tulien vuon ruavolližusasteh nouzou 73,5 (seiččemehkymmeneh kolmeh pilku viideh) prosentassah. Ennustehes sanotah, gu vuvven aigua talovuskazvandan muuttumizen da ruadoväin miärän pienenemizen täh roih vaigevuttu ruavolližusastehen nostandas. Probliemua on paiči muudu maltajien ruadajien suamizes.

    Keviän yliopastujienkoittehien tulokset jullattih täl nedälil. Yliopastujien tutkindokomissii on työndänyh tiijot gimnuazieloile. Čökehrajat on jullattu komissien saital. Jogahine koittehen ozanottai tiijustau tulokset omas gimnuazies. Keviän yliopastujienkoittehih oli ilmoitannuhes läs 40 000 (nelliäkymmendy tuhattu) opastujua.

    Opastajan opastustu ei suvaija enäm muga äijäl, kui konzugi enne.
    Ezimerkikse Helsingin yliopistoh kluasanopastajan opastukseh tänä vuon on pyrginyhes nenga 1100 (tuhat sada) hengie, mi on läs viittyvuittii vähem, migu mulloi. Vuodeh 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) verraten vähenendiä on nenga 30 (kolmekymmen) prosentua. Vijannu toinah on muutokset yliopiston piäzendysistimas sego opastusruavon jälgivuozinnu suadu paha julgižus.

    Britanien piäministru Theresa May tahtou tuvva brexit-sobimuksen Britanien parluamentah iänestettäväkse enne kezälomua.
    Tarkoituksennu on tuvva sobimus iänestykseh kezäkuun allus. Pagin on nelländes kerras, konzu parluamentu iänestäy brexitua. Halličuksen da oppozicien välizet nevvottelendat ollah jatkuttu nedäliluguh, ga ilmai eistymisty edehpäi.

    Piätteniččän Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel piettih ruadopaja, kudai oli omistettu karjalan kielen opastunduainehen kymmenevuodehizele olemas olendale. Paja organizuittih Kielitiijon päivien hantuzis. Vuvvel 2009 (kaksituhattu yheksä) sillozeh Jovensuun yliopistoh perustettih karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran professuuru. Enzimäzenny professorannu oli Pekka Zaikov, da vuvves 2015 (kaksituhattu viizitostu) Vesa Koivisto. Karjalan kieli tuou nägyvytty da omaluadužuttu kogo Päivännouzu-Suomen yliopistole. Ruadopajas piettih kaheksa paginua, kuduat ozutettih, mittuine monipuoline karjalan kielen tutkimus on. Paginat koskiettih paiči muudu karjalakse kiändämisty, karjalan kielen opastandua, karjalazien lehmän- da hevonnimii sego ainehiston keriändiä tverinkarjalazis kylis.

    Da lopukse sanommo vie, gu Suomen euroviizuevustai Darude ei piässyh Euroviizuloin finualah. Finualu roih suovattan Tel Avivas Izrael’as.

  • Perussuomelazet siirretäh istundozualas oigiele agjale da ruoččilaine kanzanpuoloveh keskembäzele. Perussuomelazet vastustettih siirdämisty, sendäh gu heijän mieles se buitegu ozuttau puolovehen laiduoigelistoliiniedy. Sidä paiči perussuomelazien mieles mediinägyvys zualan oigies agjas on pahembi. Joukkojohtajien mugah mediinägyvytty parandetah suures zualas istundukohtas rippumattah.

    Europarluamentuvalličuksien kampuanien ruandu rutostuu.

    Täl nedälil valličuksien rekluamua ozutetah uuliččukuvas. EU-valličuksien ennepäi-iänestys algau kolmanpiän, da varzinaine valličuspäivy on kahten nedälin peräs pyhänpiän. Suomespäi europarluamentah vallitah 13 (kolmetostu) evustajua.

    Aktizen nevvoston kerähmö Rovaniemel loppih vuottamattomah pettymykseh.

    Ozanottajat muat ei maltettu sobie yhtehizes deklaracies. Yhtysvallat ei tahtottu tekstah mainičendua ilmastonmuutokseh näh. Kaheksan muan ulgoaziiministrat luajittih yhtehizen ilmoituksen, ga sit ei sanottu konkretnoloih kyzymyksih näh. Rovaniemen kerähmö loppi Suomen kaksi vuottu kestänyön paginanvedäjän kavven Arktizes nevvostos.

    Lapsiperehien köyhys on kazvamas.

    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen statistiekan mugah köyhyös eläy 150 000 (sada viizikymmen tuhattu) suomelastu lastu. Viijes vuvves miäry on kazvanuh viijesvuitil. Perehen pienet tulot moneh luaduh nävytäh lapsien hyvinvoindas. Ezimerkikse himoruadomahtot köyhembis perehis ollah äijiä heikombat, migu bohatembis perehis.

    Suomelazet ostetah laukas endisty enäm eriluadustu kagrahistu.

    S- da K-joukkolois sanellah, gu mulloi niilöin laukois kagrutuottehien myöndy äijäl kazvoi. Ylen suvaijah ezimerkikse kagras luajuttuloi juomizii da jogurtoi. Toizielpäi lehmänmaiduo ostetah vähem. Luonnonvarakeskuksen mugah muatiloilgi on myödy kagrua aijembua enäm.

    Pyhäsellän rannal Jovensuun Marjalas on löydynyh kuolluh saimuann’orpu.

    Nedälin allus n’orpan löydi jovensuulaine kalaniekku. N’orpu ei ole puuttunuh pyvvyksih, ga mih se oli kuolluh, ei vie tietä. Meččyhalličuksen vardoičusbiologan Jouni Koskelan mugah n’orpan löydymine Jovensuun čupul on harvinaine dielo. Löydö sanou sit, gu n’orpukandu on lujenemas Pohjas-Karjalas.

    Karjalastu muuzikkua kuuluu täl nedälil Kondiilahtel.

    Piätteniččän alganuh muuzikkupruazniekku Pajot Folk – Karjalazet muuzikkupäivät kahten päivän aigua tariččou kaikenluadustu karjalankielisty muuzikkua rajan mollembin puolin. Lavale nostah paiči muidu 30 (kolmekymmen) vuottu karjalastu rokkii soittai Santtu Karhu & Talvisovat -joukkoveh sego Loimolan voima da Suistamon Sähkö -yhtyvehet. Muuzikan ližäkse programmas on karjalaine jarmanku. Pajot on Suomen ainavo karjalan kieleh keskittyyi festivuali.

    Karjalan kieleh da sen paginluaduloih terväh voit tuttavuo videoloin vuoh.

    Mennyt nedälil suovattan da pyhänpiän karjalan kielen opastajat yhtes karjalan pagizijoin da aktivistoin kel kuvattih karjalankielizii vuorovaikutusvideoloi Jovensuus. Karjalan Kielen Seuran da Päivännouzu-Suomen yliopiston
    organizuitus pivos videoloi oli luajittu kolmel Suomes paistaval karjalan murdehel: vienan-, suvi- da livvinkarjalakse. Myöhembäh videot jullatah seuran YouTube-kanualas da niilöin linkat pannah seuran avvonazeh verkokirjastoh.

  • Pohjas-Karjalas taudi tovendettih lomamatkas olijal ulgomualazel lapsel. Häi oli ajanuh pojiezdal Moskovaspäi Kouvolan kauti Jovensuuh. Uvvelmual ruskiččuh voimatui Päivännouzu-Euroupas matkailluh aiguhine. Tietäh, gu häi on matkannuh Tallinnaspäi Helsingih Tallink Megastar -laival. Kuduasgi voimatunnuos taudi on voinnuh tartuo matkan aigua äijihgi ristikanzoih. Ruskičču ruttoh tartuu ezimerkikse pertinilman välityksel.

    Ozattomustutkindukeskus vuadiu parandamistu ammattišouferiloin tervehyskačondah.
    Ezmässargen keskus andoi sellityksen nellän hengen kuolendah näh Kuopion bussupriičas. Sen mugah mullozen kezän bussupriičču oli äijän faktoran summu. Ezimerkikse šouferil oli jo hätken kestäi voimattomus, kuduadu ei otettu čottah ajokartitarkastukses. Otkes andoi kuuzi ozattomuoh yhtyjiä turvalližusnevvuo.

    Kemih da Raumale planiiruittavat puutevolližuon suuret investiiruičendat voijah äijälgi heikendiä Suomen hiilinielendiä.
    Suomen Ymbäristökeskuksen mugah riskannu on se, gu kuadamizen liženemizen täh Suomen mečät voijah piädyö tuliel aigua piästölähtehekse. Metsä Group arvivoi, gu sen planiiruitut Kemin uuzi biotuotehzavodu da Rauman uuzi piluanduzavodu ližättäs puunkäyttyö kuuzi miljonua kubometrii.

    Suomi suau moitindua muatalovuon vezienvardoičendas. EU käsköy Suomele vähendiä muatalovuon täh roinnuzii ravindeh- da veziheinyprobliemoi vezistölöis. Suomes vezienvardoičendu pohjavuu muanruadajien omatahtožuoh. EU-komissien mugah omatahtoine vardoičendu ei ole avvutannuh vähendämäh azottu- da fosforupiästölöi.

    Suomen rajavalvondasgi olis parandettavua
    EU:n arvivon mugah Suomen muarajoil ei tävvy rajavalvonduruadajua. Tehniellistygi rajavalvondua päivännouzurajal pidäs lujendua. Kaikkih vajavuksih kaččomattah raportas tovendettih, gu Suomen rajaturvalližussistiemu on ylen korgiel tazol.

    Täl nedälil pietyn Vapun aigua myösgi on myödy äijy ilmumiäččyy.
    Tänä vuon enäm muidu on suvaittu fol’gas luajittuu ukonvembelen värii olijua ilmumiäččyy, kudai muvvol juohatti čičči-emodžii. Moizet ilmumiäčyt myödih Suomes loppussah jo enne Vappuu. Perindöllizeh tabah äijy oli ostettu lapsien suvaittavien tv-sarjoin da mul’tfil’moin huahmuo. Tänä vuon myödih sežo äijy yksisarvistu. Joga vuottu Suomes ostetah sadoituhanzii ilmumiäččylöi.

    Tänä keviän saimuann’orpan pezäčotaičendoin aigua löydyi 63 (kuuzikymmen kolme) poigastu.
    Poigazet voijah hyvin. Vaigu yksi poigaine on löydynyh kuolluonnu. Heikon jiän täh poigazet čotaittih terväh, eigo ni kaikkii pezii ole löytty. Nenga sit vuitti lugulois ei ole ihan tarku. Poigazien miäry tarkendetah vie pezäpaikkoih čukeldamizen aigua. Muga ečitäh pezäpaikkoi randuvies.

    Tulieloin nedälilöin aigua siä sanou meile, roihgo kezäl äijy pin’oidu.
    Limehizen talven jälles sulavetty on äijy, sendäh kazvanduolot ollah ylen hyvät, roinnou vai lämmiä. Vilu ilmu hillendäy pin’oloin kehittymisty, ga yhtelläh ei estä sidä. Sen sijah kuivu ilmu voibi vaikuttua pin’oloin toukkien ozah.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä