Puheen Aamu

Maanantain lähetys

  • 3 h 1 min
  • ei kuunneltavissa

Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana Monna Tervo.

Maria Åkerblom oli suomalainen lahkojohtaja ja hurmossaarnaaja, jonka seuraajat myivät omaisuutensa jle ja olivat valmiita seuraamaan johtajaansa pyhään maahan. Vuosien varrella Åkerblom teki rikoksia, istui sekä mielisairaalassa että vankilassa. Jerusalemiin lahko ei koskaan päässyt.
Elokuva Marian paratiisi kertoo tämän erikoisen naisen tarinaa. Puheen Aamussa vieraana elokuvassa orpotyttöjen, Salomen ja Malinin, roolin tekevät Satu Tuuli Karhu ja Saga Sarkola.

WhatsApp: 040 163 8586

Lähetykset

  • ma 30.9.2019 6.59 • Yle Puhe

Jaksot

  • Lauluja bändille, lauluja muille ja nyt myös lauluja itselle, itsestä. Pitkän uran musiikin tekijänä tehnyt Egotripistä tuttu Knipi jättää soololevyllään jäljen artistina nimeltä Knipi. "Nyt tuntuu kyllä aika hyvältä."

    Knipi on vuosien aikana tehnyt musiikkia monille artisteille. Itseään hän ei osaa biisintekijänä analysoida, mutta biisin tekemisen kuva on tarkka. Aina voisi tehdä biisin, joka kuulostaa hitiltä. Kappale on kuitenkin pyhä. Quincy Jonesin sanoin: maailma tarvitsee vähemmän koukkuja ja enemmän hyviä biisejä. Laulun tekeminen ammattina siinä mielessä kiitollinen, että oli ajat millaiset tahansa, aina tarvitaan hyviä lauluja.

    Soololevyä Knipiltä on kyselty liki kuukausittain. Aiemmin sellaiseen ei ole ollut tarvetta, itseilmaisulle on ollut paikkansa ja Egotripissä on voinut laulaa kappaleen, jos se on koettu oleelliseksi. Nyt kuitenkin oli oikea aika omalle levylle. Keikkoja varten on harjoiteltu niin paljon, että jos mokaa, on se merkki ylikunnosta.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Anna Cadia.

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa. Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Lauluja bändille, lauluja muille ja nyt lauluja itselle, itsestä. Pitkän uran musiikin tekijänä tehnyt Egotripistä tuttu Knipi on uuden edessä. Tänään julkaistava soololevy on jotain omaa ja jättää jäljen artistista.
    Knipi Puheen Aamussa kello 9 jälkeen.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian ja Kati Lahtisen seurassa.
    Uutistoimittajana Jan Fredriksson.

    Suomessa joka kymmenes lapsi tai nuori on joutunut todistamaan perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on nähnyt tai kuullut jopa joka viides. Väkivalta vaikuttaa väistämättä lapseen, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi kasvaa hyvään aikuisuuteen.
    Puheen Aamussa vieraana sos-lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen ja Wil, nuori räppäri, joka tänään julkaistavassa kappaleessaan “Täydellistä elämää” kertoo tarinan siitä, millaista on lapsuus kodissa, jossa on perheväkivaltaa.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa. Uutistoimittajana Monna Tervo.

    Ekat räpit 20 vuotta sitten, ensimmäinen levy kymmenen vuotta sitten ja nyt historiikki nimellä Teflon Bible. Tiiliskivi kuvaa kolmen kaveruksen nuoruuden ja Teflon Brothersin - Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin - tien kansaa tanssittavaksi pumpuksi, ja kertoo samalla laajemmin nuoruudesta lähiössä ja kotimaisesta hiphopista.

    Puheen Aamussa Teflon Bible kirjailija Hippo Taatila ja Pyhimys.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Anna Cadian, Alina Kulon ja Kati Lahtisen seurassa. Uutistoimittajana Monna Tervo.

    “Sosialistisen auton ei tarvitse ohittaa" sanotaan dokumentissa “Laika, Lada, Marx ja mä”. Kolmiosainen dokumentti kertoo kylmän sodan aikaisesta teknologiasta ja kauppasuhteista, yksi sarjan osista keskittyy autoihin.
    Puheen Aamussa vieraana Suomen johtava Lada-asiantuntija Jussi Kulonen ja innovaatioasiantuntija Juha Järvinen, jonka väitöskirja käsitteli DDR:n muotoilua.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Runsas kymmenen vuotta sitten Laura Kolben ja Katriina Järvisen teos "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa" nosti luokkaerot julkiseen keskusteluun. Nyt kaksikko tekee paluun ja syväluotaa suomalaisia parisuhteita kirjassa "Sopivia ja sopimattomia".

    Parinvalinta on rakkautta, mutta sen taustalla ovat myös odotukset puolison luokka-, koulutus- ja varakkuustasosta.

    - Suomessa kaupungistuminen tarjosi monille suomalaisille keinon vapautua vanhasta agraarisesta sääty-yhteiskunnasta. Koulutus tarjosi välineitä ja valmiuksia kohottaa itsetuntoa, pukeutua oikein - saamaan uuden identiteetin, toteaa Kolbe.

    - Kokemukseni on se, että työväenluokassa elämä menee sykleissä maanantaista perjantaihin ja joulusta kesää, kun taas keskiluokassa on koko ajan jotain projektia, aloitetaan joogaa, hankitaan lisäkoulutusta tai suunnitellaan kiipeilyreissua johonkin. Parisuhteesta tämä voi näkyä niin, että koulutettu osapuoli stressaa ja se toinen ei yritä mitään - haukkuu esimerkiksi pomoaan, mutta ei tee asialle mitään, kertoo Järvinen.

    Laura Kolbe ja Katriina Järvinen olivat Puheen Aamussa Miia Krausen ja Jarmo Laitanevan vieraina.

  • Kriisitilanteissa oleellista on tuen jatkuvuus ja se, että omaisten ja läheisten ohella tunnistetaan muut kriisistä haavoittuvat henkilöt, sanoo psykologi Ferdinand Garoff. Hän kuuluu 25 psykologista koostuvaan SPR:n valmiusryhmään, jonka toiminta alkaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tai kun paikallinen kapasiteetti ei riitä. Käytännössä valmiusryhmä tukee sekä kriisityön suunnittelua että sen toteutusta.

    Kuopiossa tapahtunut väkivallanteko koskettaa ihmisiä koko maassa. Erilaiset järkyttyneet reaktiot, fyysiset tuntemukset ja mieleen juolahtavat kummalliset ajatukset, voivat yllättää, mutta ovat normaaleja. Pitkittyessään tai jos kriisi vaikuttaa toimintakykyyn, on syytä hakea apua. Uusi tapahtuma voi nostaa myös vanhat traumat uudelleen pintaan. Selviytyminen alkaa kun pystyy palaamaan entiseen, tekemään töitä, huolehtimaan lapsista. Pystyvyys ja kyky jatkaa elämää on kaikille parantava kokemus.

    Sosiaalinen tuki on kriisityön tärkein suojaava tekijä, sanoo myös ulkomailla kriisityötä tehnyt Garoff. Trauma- ja kriisikouluttamisen suuri haaste kuitenkin on, että ihmismieli ei voi kuvitella miltä kriisi todella tuntuu. Siksi vertaistuen merkitys on suuri. Parhaiten se toimii yhdistettynä ammattiapuun.

    Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia ja Juhani Kenttämaa.

  • Maria Åkerblom oli lahkojohtaja ja hurmossaarnaaja, jonka seuraajat olivat valmiita seuraamaan johtajaansa pyhään maahan. He uskoivat johtajaansa silloinkin kun Åkerblom istui vankilassa ja mielisairaalassa. Jerusalemiin lahko ei koskaan päässyt.

    Marian paratiisi -elokuva kertoo lyhyestä ajanjaksosta Helsingissä vuonna 1927. Salome on uskossaan vahva lahkossa kasvanut orpotyttö, Malin taas katutyttö, joka päätyy lahkoon sattuman kautta. Malin järisyttää Salomen eristyksessä syntynyttä maailmankuvaa. Rooleissa nähdään Satu Tuuli Karhu ja Saga Sarkola.

    Marian paratiisi on Zaida Bergrothin ohjaus, mutta vahvasti myös Viitalan sisarusten elokuva. Pääosassa nähtävä Pihla, tuottaja Kaisla ja käsikirjoittaja Anna Viitala ovat lapsuudessaan asuneet Villa Toivolan, lahkon pääpaikan lähellä.

    Lahkoa voi johtaa julmuudella, valheella ja välinpitämättömyydellä, mutta julminta on rakkaudella johtaminen. Tarve hyväksyntään ja rakkauteen saa ihmisen uskomaan uskomattomia ja näkemään hyvää pahuudessa.

    Vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle, Saga Sarkola ja Satu Tuuli Karhu toivovat, että elokuvaa ei nähdä vain kuvauksena menneestä. Ihmisen mieli ei ole muuttunut, lahkot ovat mahdollisia tänäkin päivänä.

    Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa ja Anna Cadia.

    Kuva: Nordisk Film Finland

  • Lihantuotanto nykyisellään on tullut tiensä päähän ja muutos on vääjäämätön. Tähän uskoo päivystävänä anarkistina tunnettu toimittaja Suvi Auvinen. Kirjassa "Lihan loppu" Auvinen kertoo, mitä pitää tehdä. Ajatuksen allekirjoittaa vegaaniruokabloggaaja Elina Innanen ja kertoo Chocochili-resepteillään mikä on vaihtoehto. Kummallakin veganismiin johti eläinten oikeudet. Monelle meistä on shokki huomata yhteys eläimen ja kaupassa olevan lihan välillä.

    - Nykyisen kasvisruokakeskustelun kannalta McVegan oli käänteentekevä, sanoo Suvi Auvinen.

    Amerikkalaisyhtiön vegaanipurilaiskokeilu alkoi Suomesta, mutta yritys, joka ruokkii prosentin maailman väestöstä joka päivä, haistaa kasvispohjaisissa tuotteissa ison markkinan. Tuote suunnataan vegaaneille, mutta ennen kaikkea niille, jotka haluavat vähentää lihaa. Kun vegaanipurilainen on myös Yhdysvalloissa burgerivalikoimassa, ollaan ison muutoksen äärellä.

    Käännytystyön sijaan tänään puhutaan kasvissyönnin normalisoimisesta ja sen tekemisestä mahdollisimman helpoksi. Oleellista ei ole oma aatepuhtaus, vaan kokonaisuus, jossa kaikenlainen lihan vähentäminen on merkittävää.

    - Kasvisruokailija ei joudu tinkimään ruuan laadusta eikä mausta, toteaa Auvinen, joka löysi kulinarismin vasta veganismin myötä.

    Puheen Aamussa toimittajana Juhani Kenttämaa.

  • Radio Sodoman toinen kausi on kuunneltavissa Yle Areenassa ja Puheen aamu sai vieraakseen podcastin tekijän Antti Holman tuoreeltaan uusien jaksojen julkaisuaamuna. Mitä uutta kuvitteellisella radiokanavalla on tapahtunut ja kenelle tässä kertaa nauretaan?

  • "Niin siinä kamppailtiin, hikoiltiin ja kirkkueltiin täyttä kitaa… Ja kirkkaana kaarteli heidän päällänsä syyskuun taivas." Näin Aleksis Kivi kuvaa Seitsemän veljeksen iloista leikkiä, tulista kiekonheittoa, kurraa. Samalla Kivi tuli kuvanneeksi leikkimielisen pelailun, hötsäämisen, sanoo kaupunkitutkija, dosentti Timo Kopomaa Helsingin yliopistosta.

    Höntsän lajit ovat monet kurrasta kiekkoon, katukorikseen, nelimaaliin. Se ei tunne ikärajoja, presidentti Mauno Koiviston lentopalloharrastus ja joukkue Sikariporras on tästä hyvä esimerkki. Höntsä kuitenkin tuntee sukupuolen, tähän asti se on ollut enemmän miesten juttu.

    Höntsässä kaikki voivat olla voittajia ja kaikki pelaavat, tasosta riippumatta. Valmista tilaa ei tarvita, lenkkarin kärjellä vedetään hiekkatielle nelimaalikentän rajat ja peli voi alkaa. Timo Kopomaa pitää kuitenkin tärkeänä, että höntsäämistä myös tuetaan ja edistetään ja kaupunkisuunnittelussa sille varataan tilaa ja paikkoja, sillä höntsä ei ole vain pelaamista.

    - Se on yhteisten sääntöjen sopimista, yhdessä tekemistä, oppimista, sosiaalisia kontakteja ja harrastamisen tasa-arvoa.

    Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS on aloittanut muistitietokeruun höntsäämisestä ja sen huippuhetkistä. Aikaa tarinoille on helmikuuhun 2020.

    Puheen Aamussa toimittajina Kati Lahtinen ja Alina Kulo.

  • Mesiangervoja, kieloja, kissankelloja, punakoivuja ja pieni vesiallas simuloimassa suomalaisen järven kimallusta. Lisäksi graniittia ja vanha lato. Näillä elementeillä maisemasuunnittelija ja ympäristöbiologi Taina Suonio voitti keväällä maailman kuuluisimmassa puutarha-alan tapahtumassa Chelsea Flower Showssa kisan toisen sijan, Silver Gilt -palkinnon.

    Suonio on ensimmäinen kisaan osallistunut suomalainen ja ensimmäinen kisaan osallistunut skandinaavinen nainen. Kisan jälkeen voitokas Finnish Roots Kyrö Garden siirrettiin Suomen suurlähetystön pihalle, puutarhassa ollut punakoivu päätyi prinssi Charlesille.

    Totinen kansa haluaa helppohoitoisen ja siistin pihan. Muotopuutarha sopii ehkä Versaillesin linnan pihalle, mutta Suonion makuun suomalaiset pihat ovat jo liiankin siistejä. Hän kaipaa kerroksellisuutta ja leikillisyyttä, nurmikon sijaan niittyjä, lehdettömien puunrunkojen rujoa kauneutta, linnuille ja siileille piilo- ja talvehtimispaikkoja. Vaihtoehto on myös valoton piha, jossa valosaasteen sijaan hangelle heijastuvat kuu ja tähdet

    Niityn voi tuoda vaikka Helsingin keskustaan. Kaupungin vihreyttäminen ei kuitenkaan ole vain maisema-arkkitehtien, kaavoittajien tai puutarhureiden asia. Taina Suonio haastaa poliittiset päättäjät puhumaan ja toteuttamaan vihreämpää maailmaa, kannustamaan luonnosta nauttimiseen.

    Puheen Aamussa toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

Klipit

  • Ylen tv-uutiset syntyivät syyskuussa 1959, 60 vuotta sitten. Siitä hetkestä tähän päivään tekniikka on muuttunut, maailma on muuttunut ja tarjonnan määrä on muuttunut, mutta uutisen perustehtävä on edelleen sama. Tietomäärän kaaoksesta haetaan ja jäsennellään uutisiksi kirkkaita helmiä, kuvaa Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Tänä päivänä uutisia haastavat valeuutiset ja deepfake, joka mahdollistaa uskottavat vääristellyt videot. Ylen tehtävä on tehdä uutisia myös näistä ja osoittaa valeuutiset valheiksi.

    Uutisten laatu on parantunut, kirjo on laajentunut, uutiset ovat paremmin osa ihmisten arkea. Siilinjärven Eurojackpot-miljonäärikahvit ovat sekä tätä päivää että paluuta vanhaan: uutiset menevät ihmisten luo, kamera kiertää, niin kuin se teki 60 vuotta sitten. Jokisen mukaan uutisten ei pidä synnyttää uutisahdistusta, vaan kertoa myös miten me elämme, syömme, asumme.

    Puheen Aamussa toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

  • Ihmisen luontosuhde on sanapari, jonka tasapaino ei toimi. Suhde vaatii kaksi toimijaa eikä luonto tarvitse ihmistä mihinkään. Se pärjää, vaikka meitä ei olisi. Luonnon ja ihmisen välit ovat kokonaisuus ja sitä kuvaa sana luontoyhteys.

    - Jos ajatellaan, että ihminen on osa luontoa, kuten minä ajattelen, niin meidän kaikki pahuutemme, rumuutemme, julmuutemme ja röyhkeytemme on myöskin osa luontoa, toteaa ihmiseen ja luontoon keskittyvän esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" kirjoittanut Riikka Kaihovaara.

    Kuva jylhästä, koskemattomasta luonnosta, josta ihminen voi löytää rauhan ja itsensä alkoi vahvistua samaan aikaan kaupungistumisen ja teollistumisen kanssa. Nykyinen romantisoitu kuva luonnosta perustuu söpöihin, pörröisiin eläimiin ja luonnon harmoniaan. Epäsiistit elementit ja julmuus rikkovat tätä kuvaa.

    - Juuri rumuudessa piilee luonnon viehättävyys.

    Kauneus ja ja luonnon hallitsemattomuus näkyy myös tuhon ja hylättyjen paikkojen estetiikassa. Sen minkä ihminen hylkää, sen luonto valtaa takaisin.

    Puheen Aamussa otettiin toisenlainen kulma keskusteluun ihmisen ja luonnon suhteesta. Riikka Kaihovaara oli Alina Kulon ja Juhani Kenttämaan vieraana.

  • Metsästys on raakaa peliä, se on tappamista, ruhoja, sisäelimiä. Julman ulkomuotonsa takana metsästyksen olemus on muutakin: se on suhdetta luontoon, ravintoon ja jopa itseensä. Näin ajattelee metsästä ja metsästyksestä kirjan kirjoittanut Aleksi Lumme.

    Ampuessaan eläimen kokee Aleksi Lumme vastuuta, haikeutta ja syvää yhteyttä luontoon. Itse metsästetty liha vetosi marketteja enemmän, jonka vuoksi Lumme syö nyt ainoastaan itse metsästämäänsä lihaa.

    - Tuntui, että markettikäyttäytymiseni oli epärehellisempää kuin se, että kohtaan itse ne suolet ja veren omin käsin. En missään määrin nauti siitä, mutta laitan itseni työntekomoodiin. Ammuin eläimen, ja nyt minun täytyy tehdä se työ loppuun asti.

    Aleksi Lumme vieraili Puheen Aamussa. Toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Tuomas Rajalan Isävuoro antaa vertaistukea miehille erosta selviytymiseen - sellaista, mitä kirjailija olisi itse kaivannut. Nuorena solmittu avioliitto ja ikävuodet saivat Rajalan kokemaan oman elämänsä vieraaksi. Rajala koki eropäätöksen jälkeen yksinäisyyttä, ja havaitsi miesten olevan erotilanteissa altavastaajan asemassa. Tutkimusten mukaan ero on miehille fyysisesti vaarallisempi, kuin naisille.

    - Vanhemmalla iällä miesten sosiaaliset kontaktit tulevat tutkimusten ja empiiristen havaintojeni mukaan puolison kautta. Tilanteeseen voi helposti ajautua, kun paineisessa elämässä etsii helpotusta arkeen.

    Puheen Aamussa keskusteltiin miehisyydestä, eroamisesta ja vanhemmuudesta. Tuomas Rajalaa haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Ennen Pariisin Kevään 11-vuotista taivalta oli yhtye Arto Tuunelan sooloprojekti. Finnvox-studiolla työskennellyt Tuunela yhdisti päivätyönsä ja oman artistiuden kehittämisen. Nyt Pariisin Keväältä julkaistaan seitsemäs, Reuna-nimeä kantava studioalbumi.

    Puheen Aamu kysyi Arto Tuunelalta, kannattaako rokkitähteys, entä voiko pop-musiikilla muuttaa maailmaa?

    - Osa minusta on aina halunnut olla esiintyvä taiteilija ja rock-tähti. Toinen puoli ajattelee, että toivottavasti kukaan ei minua huomaa. Artistiura vaatii paljon työtä, mutta hetket joina luon jotakin uutta, tekevät siitä kaiken työn arvoista.

    Arto Tuunela vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Anna Cadian haastateltavana.

  • Ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkustaa New Yorkissa ja Chilessä pidettäviin YK:n ilmastokokouksiin Malizia II-purjeveneellä. Matka alkaa elokuun puolivälissä, perillä on määrä olla parin viikon päästä.

    Malizia II ei ole mikä tahansa paatti. Vastaavan veneen, Ariel II, omistava yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela sanoo, että matka Atlantin yli on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä.

    Veneen runko on kevlarilla vahvistettua hiilikuitua, siinä ei ole äänieristystä ja vessana toimii ämpäri. Merellä kuulosuojaimet, polvisuojat ja kypärä ovat tarpeen.

    Vene on vaatimattoman näköinen, mutta se on nopea, purjeveneiden Formula 1.

    Huuselan mukaan Gretan matka tulee olemaan ainutlaatuinen ja hän tulee muistamaan sen koko elämänsä.

    Ari Huuselan tapasi Puheen Aamun Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • 20 vuoden takaisen musiikkivideon voi tunnistaa alleviivaavasta estetiikasta, mutta Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisen johtajan Anna-Mari Nousiaisen mukaan vuoden 2019 trendi on olemassa olevien trendien lomittuminen. Miten median murros on vaikuttanut videoiden löydettävyyteen, entä mikä tekee musiikkivideosta viraalimenestyksen?

    Audiovisuaalista kulttuuria ja kotimaista musiikkivideota juhlistavat Oulun Musiikkivideofestivaalit järjestetään 22.-25.8. Oulussa.

    Anna-Mari Nousiainen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Kun sydänlääkäri kertoi Taneli Roiniselle, että unelma olisi toteuttava nyt jos koskaan, lähti yksinpyöräilijä matkaan. Vuoristoteitä pitkin kulkenut reitti vei maailman ympäri käsittäen 38 maata ja 44 000 kilometriä. Taneli Roininen kertoi seikkailunhimon ja kestävien elintapojen olleen tärkeässä osassa unelman toteuttamisessa.

    Koskematon luonto, teiden pienentyminen ja ihmismäärän väheneminen tekee luonnosta kauniimpaa. Pitkälle ei tarvitse mennä, Lappi on yksi kiehtovimmista alueista.

    Puheen Aamussa koettiin yllätyselementti, kun seikkailijan matka jatkui haastattelusta kohti miehen omia polttareita.

    Taneli Roininen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Hotellimuusat-podcast-sarjassa hotellin minibaarikin saa kaunokirjallisuuden piirteitä, kun kirjailija Riikka Pulkkinen ja teatteriohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen syventyvät keskusteluun. Hotellihuoneen sängyllä jaetut tarinat heijastelevat naisten henkilöhistoriaa paikkojen ja taideteosten kautta. Miten luova prosessi syntyy, Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen?

    Riikka Pulkkinen ja Hilkka-Liisa Iivanainen vierailivat Puheen Aamun vieraana. Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

  • Puheen Aamussa vieraillut Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on nähnyt uransa aikana paljon, mutta kertoo USA:ssa olevan enemmän positiivisia, kuin negatiivisia puolia.

    Presidentinvaaleihin Yhdysvalloissa on aikaa vuosi ja kolme kuukautta. Presidentti Trumpilla on jo slogan - Keep America great - demokraatit vielä hakevat ehdokastaan.

    - Trump onnistui viime vaaleissa saamaan pettyneen valkoisen työväenluokan, pikkukaupunkien äänestäjät puolelleen. Demokraatit haluavat puhutella tätä samaa yleisöä nyt takaisin.

    Puheen Aamussa keskusteltiin Trumpin suosiosta, kotoperäisen terrorismin käsitteestä sekä lähestyvistä vaaleista.

    Mika Hentunen vieraili Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

  • Puheen Aamun uutena äänenä aloitti Anna Cadia. Hän joutui Jenny Lehtisen revolverihaastatteluun Pointti kaupunkifestivaaleilla.

    Heittäisitkö sikaa?
    Kumpi juontoparisi on kivempi, Juhani Kenttämaa vai Alina Kulo?
    Mistä alkoi urasi toimittajana?
    Millaisista aiheista haluat puhua?

    Puheen Aamu arkisin klo 7-10.

  • Kaupunki on rakennuksia ja katuverkostoja, mutta mikä tekee kaupungista viihtyisän? Puheen Aamussa vieraillut kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kertoo nykyisessä kaupunkisuunnittelussa viihtymisen edellytyksiä ymmärrettävän hyvin.

    - Kaupunkisuunnittelu on kuin lasten kasvatusta. Lopulta lopputulos on jotakin, joka tulee muualta kuin suunnittelijan pöydältä. Lentoon lähtevät asiat voivat tulla yllätyksenä.

    Venla Bernelius vieraili Puheen Aamussa Pointti-kaupunkifestivaaleilla Juhani Kenttämaan, Anna Cadian ja Alina Kulon haastateltavana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä