Moniääninen Eurooppa

Espanjaan muutetaan töihin - ei pakolaisiksi

  • 21 min
  • toistaiseksi

"Espanja on vanha suurvalta, jossa rajojen avoimuuteen on totuttu. Integraatio työelämään saa espanjalaiset hyväksymään tulijat", sanoo tunnettu politologi José Ignacio Torreblanca. Hän johtaa Madridissa EU:n ulkosuhteita tarkkailevaa ajatushautomoa ECFR. Parin vuosikymmenen aikana Espanjaan on muuttanut miljoonia ihmisiä, jotka ovat löytäneet työtä ja asunnon hakematta turvapaikkaa.
Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo.
Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
Lukija: Jorma Mattila.
Kuvassa: José Ignacio Torreblanca, johtaja, European Council on Foreign Relations, Madrid.
Kuva: Jyrki Palo

Lähetykset

  • la 16.11.2019 12.35 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Espanja on vanha suurvalta, jossa rajojen avoimuuteen on totuttu. Integraatio työelämään saa espanjalaiset hyväksymään tulijat", sanoo tunnettu politologi José Ignacio Torreblanca. Hän johtaa Madridissa EU:n ulkosuhteita tarkkailevaa ajatushautomoa ECFR. Parin vuosikymmenen aikana Espanjaan on muuttanut miljoonia ihmisiä, jotka ovat löytäneet työtä ja asunnon hakematta turvapaikkaa.
    Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Lukija: Jorma Mattila.
    Kuvassa: José Ignacio Torreblanca, johtaja, European Council on Foreign Relations, Madrid.
    Kuva: Jyrki Palo

  • Yhdeksäs päivä marraskuuta on Saksan ja samalla koko Euroopan historiassa merkittävä päivä. Tuona iltana Berliinin muuri avautui ja DDR:n kansalaiset tungeksivat tuhansittain Länsi-Berliinin puolelle. Moniääninen Eurooppa-ohjelma kertoo yhden heistä, Rainer Schulzin tarinan. 12 vuotta sotilasuraa yhteissaksalaisessa armeijassa ja nykyisin sosiaalityöntekijänä Berliinissä.

    Ohjelman on Berliinissä toimittanut Mari Lukkari.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Lukija: Jorma Mattila
    Kuvassa: Saksojen yhdistymisen aikalaistodistaja Rainer Schultz
    Kuva: Mari Lukkari

  • Rauhallinen kehitys Lähi-Idässä on elintärkeää myös Euroopalle. Britannia pyrkii vahvistamaan entistä alusmaataan Irakia ja voimistamaan Kurdistanin autonomista asemaa. - Irakissa menee nyt paremmin, mutta koska maan perusongelmia ei ole ratkaistu, pelkään väkivallan kierteen alkavan siellä uudestaan, sanoo arvostettu Irakin tuntija, britannialainen professori Gareth Stansfield.

    Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Exeterin yliopiston professori Gareth Stansfield.
    Kuva: University of Exeter, Institute of Arab and Islamic Studies.

  • Saksan äärioikeisto järjestäytyy entistä tehokkaammin maan itäisissä osavaltioissa. Oikeistoradikaalit järjestöt ostavat kiinteistöjä, majataloja ja maa-alueita muun muassa Thüringenin osavaltiossa. Tutkijat ja osavaltion poliitikot varoittavat äärioikeiston toiminnan saavan esimerkiksi lauluiltojen muodossa porvarillisia piirteitä. Tämä edistää rasististen propagandan levittämistä.

    Ohjelman on Berliinissä toimittanut Mari Lukkari.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Thüringenin maapäivien rasismi- ja syrjintäkomission tutkija Jennifer Petzen
    Kuva: Mari Lukkari

  • Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia vaihtoi tänä vuonna nimensä Pohjois-Makedoniaksi. Nimenvaihdos päätti lähes 30 vuotta kestäneen kiistan rajanaapuri-Kreikan kanssa. Nimikiistan ratkettua EU:n odotettiin aloittavan jäsenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa.
    Makedonialaisen ajatuspajan IDSCS:n johtaja Marko Trosanovski varoittelee seurauksista, jos päätöstä jäsenyysneuvotteluista ei synny Suomen puheenjohtamassa EU:n lokakuun 2019 huippukokouksessa.

    Ohjelman on Skopjessa toimittanut Visa Noronen.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Makedonialaisen ajatuspajan IDSCS:n johtaja Marko Trosanovski
    Kuva: Visa Noronen

  • Slovakia ottaa etäisyyttä muiden Visegrad-maiden, kuten Unkarin ja Puolan ajamaan kansalliskonservatiiviseen linjaan. Kuvat kymmenistä tuhansista slovakialaisista marssimassa pääkaupunki Bratislavan kaduilla kunnollisen hallinnon puolesta ovat levinneet maailmalle.
    - Meitä oli pieni piiri aktiiveja, jotka kokoonnuimme yhteen sen jälkeen kun ymmärsimme, että poliisi ei aio tutkia nuoren journalistin Jan Kuciakin ja hänen tyttöystävänsä Martina murhaa, sanoo Juraj Seliga. Hän on yksi Kunnollisen Slovakian puolesta - liikkeen perustajista.

    Ovatko muutosvoimat Slovakiassa kestävällä pohjalla, siitä kertoo Risto Majaniemen Bratislavassa toimittama Moniääninen Eurooppa-sarjan uusi jakso.

    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Juraj Seliga, Kunnollisen Slovakian puolesta-liikkeen aktivisti.
    Kuva: Risto Majaniemi

  • Kansainvälisen valuuttarahaston uusi johtaja, bulgarialainen taloustieteilijä Kristalina Georgieva on yksi maailman vaikutusvaltaisimpia naisia. Hänet valittiin hiljan Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n johtajaksi. Moniääninen Eurooppa-ohjelman uuden jakson vieraalla, Georgieva'n ystävällä ja opiskelutoverilla , professori Ivona Yakimovalla on paljon yhteistä hänen kanssaan. Vaikka elämä on vienyt heitä eri suuntiin.

    Ohjelman on Sofiassa toimittanut Sabira Ståhlberg
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Taloustieteen professori Ivona Yakimova
    Kuva: Sabira Ståhlberg

  • Ilmaston lämpeneminen näkyy Sveitsissä Alppien jäätikköjen kutistumisena. Jäätiköiden sulamisvesien kasvaessa, on Sveitsissä on päätetty sopeutua ilmastonmuutokseen lisäämällä vesivoiman käyttöä sähköntuotannossa.
    Sveitsiläistä vesivoimaa käytetään jo Euroopan mitassa sähkönkulutushuippujen tasaamiseen.

    Uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman on Lausannessa toimittanut Visa Noronen.
    Sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Lukija: Meri Koivisto
    Kuvassa: Ympäristöpäällikkö Chrystelle Gabbud, Sähköyhtiö Alpiq, Lausanne.
    Kuva: Visa Noronen

  • Kansainvälisen sananvapausjärjestö PEN:in Viron puheenjohtaja Kätlin Kaldmaa sanoo, että vihapuheesta on Virossa tullut jo hyväksytty vuorovaikutuksen muoto – sitähän käyttää maan hallituskin.

    Kaldmaa kertoo elinaikanaan kokeneensa Virossa tapahtuneen suuren julkisen puheen murroksen. - Viroa uhkaavat neuvostoaikojen vaikenemisen jälkeen uudenlaiset poliittisen sananvapauden rajoitukset.

    Moniääninen Eurooppa-sarjan uuden ohjelman on Tallinnassa toimittanut Rita Dahl.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: kirjailija Kätlin Kaldmaa
    Kuva: Tomi Kontio

  • Itävalta elää poliittisen korruption, hallituskriisin ja syyskuun uusintavaalien tunnelmissa. Sekava tilanne antaa vauhtia poliittiselle satiirille. Kirjailija ja kabaretisti Peter Klien liikkuu poliittisen Wienin johtavissa piireissä. Uudessa Moniääninen Eurooppa ohjelmassa hän avaa Itävallan kriisien taustoja ja syyskuun vaalien asetelmia.

    Ohjelman on Wienissä toimittanut Risto Majaniemi.
    Lukija: Jorma Mattila
    Kuvassa: Itävaltalainen komediakirjailija ja kabaretisti Peter Klien.
    Kuva: Risto Majaniemi.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.

  • Unescon Maailmanperintökeskuksen vanhempi projektijohtaja Peter Debrine Debrine varoittaa Euroopan kulttuuriperinnön suojelun uusista ongelmista. Ilmastonmuutos vaatii lisää suojatöitä jo suuressa osassa Euroopan kohteista. Tulipalojen ja tulvien lisäksi ilmastonmuutoksen kasvattamat aallot ja myrskyt murentavat Euroopan kulttuuriperintöä mereen.
    Unesco on valinnut Euroopasta listoilleen kymmeniä uusia kohteita, joilla on kerrottavanaan joku aikaisemmin tuntematon tarina eurooppalaisille. Peter Debrine johdattaa Moniääninen Eurooppa-ohjelman kuulijat tutustumaan kuninkaallisen Euroopan puutarhoihin, maanalaiseen Eurooppaan, muinaisten insinöörien Eurooppaan ja rakkauden romanttiseen maanosaan.

    Ohjelman on Krakovassa toimittanut Visa Noronen.
    Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila
    Kuvassa: Unescon Maailmanperintökeskuksen vanhempi projektijohtaja Peter Debrine
    Kuva: Visa Noronen.

  • Oikeus aborttiin on noussut viime aikoina otsikoihin ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Katolisessa Irlannissa abortti päätettiin sallia, mutta esimerkiksi Puolassa raskaudenkeskeytyksiä haluttaisiin säädellä vielä entistä tiukemmin.
    Italia on hyvä esimerkki EU-maasta, jossa abortin saaminen on käytännössä vaikeaa, vaikka se on lain mukaan ollut sallittu jo 40 vuoden ajan.
    Italiassa laki antaa hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä omantunnon syistä. Paikoitellen kieltäytyjien määrä on yli 90 prosenttia. Määrä kasvaa jatkuvasti.
    - Sairaalassa abortteja tekevän lääkärin työtä vaikeutetaan monin keinoin. Naista kieltäydytään nukuttamasta tai viemästä edes leikkaussaliin, sanoo Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone.
    Euroopassa toimiva uskonnollinen verkosto kamppailee aborttien kieltämiseksi ja ehkäisyn saatavuuden rajoittamiseksi.
    Euroopan neuvosto on huomauttanut Italiaa siitä, että se syrjii raskaudenkeskeytyksiä tekeviä lääkäreitä ja hankaloittaa naisten mahdollisuutta saada abortti.

    Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen.
    Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila.
    Kuvassa: Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone
    Kuva: Jenni Meronen

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä