Luomiskertomus

"Olen aina pelännyt arvaamattomuutta", sanoo henkisestä väkivallasta romaanin kirjoittanut Nina Honkanen

  • 19 min
  • toistaiseksi

Pohjakosketus on Nina Honkasen vaikein ja tärkein kirja. Sen kirjoittaminen vei 14 vuotta. Honkanen kertoo, että romaani oli kirjoitettava, jotta hän voisi kirjoittaa lisää. Lapsuudenkodin kirjahyllyllä, Juha Seppälän novelleilla ja Pirkko Saision elämänopeilla on ollut vaikutuksensa kirjoittamisessa. Nina Honkanen tarvitsee tavallista arkea voidakseen kirjoittaa: hänen työpaikkansa on keittiön pöytä ja taustalla soi radio. Kirjailija kertoo myös flow-hetkestä, jona romaaniin tupsahti ruumis. Ohjelman on toimittanut Anna Tulusto. (Kuva: Klaus Welp)

Lähetykset

  • su 24.11.2019 9.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Neitsytpolku kertoo rakastumisesta, eroamisesta ja uusperheen rakentamisesta. Philip Teir kirjoitti romaanin oman elämänkokemuksensa pohjalta. Kirjoittamisessa oma pieni roolinsa on yhdysvaltalaisella kirjailijalla Richard Yatesilla, vähän isompi ruotsalaisella Hjalmar Söderbergillä ja ehkä suurin etäisyyden löytämisellä. Teir kertoo Anna Tuluston toimittamassa ohjelmassa myös, minkä kirjan kohdan kirjoittaminen oli vaikeinta.

  • Ihana tyttö kertoo 15-vuotiaan tytön ja nelikymppisen ohjaajamiehen suhteesta. Romaani pohjautuu Elina Kilkun omaan nuoruuden kokemukseen. Kilkku kertoo, että kirjaa ei ehkä olisi syntynyt ilman metoo-liikettä, neuvolan terapeuttia ja niitä monia muiden tarinoita, jotka metoo toi esiin. Nuoruuden päiväkirjansa luettuaan teksti alkoi tulvia kuin pato olisi auennut. Kuva: Raili Tuikka / Yle

  • Planet Fun Fun on fragmentaarinen romaani, jonka kirjoittamiseen liittyi paljon järjestelmällisyyttä, mutta myös jonkin verran magiikkaa. Johannes Ekholm kertoo Anna Tuluston toimittamassa ohjelmassa, miten semiootikko Roland Barthes, Viikin kampuksella ollut gorilla-veistos ja Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema liittyvät romaanin kirjoittamiseen ja puhuu suhteestaan dekkarikirjallisuuteen.

  • Lähes koko ikänsä kirjoittanut elokuvaohjaaja Saara Cantell kirjoitti esikoisromaanin "Kesken jääneet hetket", koska tarina soi hänen päässään lauseina eikä lähtenyt elämään kuvina. Kirjan iso teema on muistaminen, mitä ja miten muistamme ja miten eri lailla muistamme samatkin asiat. Cantell joutuikin kirjoitusprosessin aikana pohtimaan omia muistikuviaan. Ovatko asiat tapahtuneet näin, vai sittenkin jotenkin toisin? Tai ovatko jotkut asiat tapahtuneet peräti jossain toisessa, rinnakkaisessa todellisuudessa? Toimittajana Jouko Salokorpi. Kuva: Raili Tuikka / Yle

  • Tieteen isot eettiset kysymykset, tieteellisten termien metaforisuus sekä pelottavuuden ja tieteen suhde innoittivat Tiina Raevaaraa kirjoitustyössä. Psykologisessa trillerissä Kaksoiskierre luodaan kimeerejä ja pohditaan tieteen ja taiteen ristivetoa. Tieteilijätaustainen kirjailija kertoo Anna Tuluston haastattelussa myös, miten viritti trillerinsä ja mikä rooli Kouvolalla ja eineksillä oli kirjoitusprosessissa. Kuva: Raili Tuikka / Yle

  • Milja Sarkola halusi tutkia hyötyajattelua ja tulosvastuullisuutta paitsi itsessään myös talousjärjestelmässä. Syntyi romaani Pääomani, teatteria tehneen Sarkolan ensimmäinen proosateos. Ruotsia äidinkielenään puhuva Sarkola halusi kirjoittaa romaanin suomeksi, mutta tekstiin päätyi myös ruotsia ja englantia. Proosan kirjoittamiseen liittyi nautinnollinen rajattomuuden tuntu, paljon lukemista ja lopulta muutos omassa ajattelussa. Toimittaja on Anna Tulusto. Kuva: Raili Tuikka / Yle

  • Anu Kaajan kollaasiromaani Katie-Kati vaati kirjoittajaltaan kymmenien Englannin kuninkaallisia käsittelevien elämäkertojen lukemista, median seuraamista ja dokumenttien katsomista. Koska Kaaja tarkastelee satiirissaan naiskuvaa paitsi kuninkaallisten, myös pornokuvaston kautta, jälkimmäinen toimi myös lähdemateriaalina. Katie-Kate yhdistelee fiktiota faktaan - keksityn tarinan päähenkilö on Kate Middletonin näköinen nuori nainen, joka päätyy töihin monarkiaa pakkomielteisesti palvovalle pariskunnalle. Kirjoitusprosessiin liittyi myös tarkistus lakimieheltä, mitä saa lainata ja miten. Kuva: Raili Tuikka / Yle

  • Cilkan tarina kertoo nuoresta naisesta, joka on joutunut natsien keskitysleiriltä venäläiselle vankileirille. Uusseelantilainen, Australiassa asuva kirjailija Heather Morris kirjoitti ensin tositapahtumiin perustuvan romaanin Auschwitzin tatuoija, joka itsenäinen jatko-osa Cilkan tarina on. Kääntäjä Pekka Tuomisto vaikuttui kirjoista, joissa on dokumentaarisia elementtejä, eläytyi raskaaseen tarinaan ja huomasi, että kirjan yksinkertainen ja kevyt ilmaisu tukee sisältöä.

  • Kääntäjä Jaakko Kankaanpää sai syksyllä 2019 nopean työtehtävän. Kankaanpään piti suomentaa Ian McEwanin brexit-satiiri Torakka. Tiivis romaani ilmestyi suomeksi hyvin pian alkuteoksen julkaisun jälkeen. Sanaa brexit ei teoksessa tosin mainita, mutta kirja on selkeä allegoria siitä, mitä Englannissa tapahtuu. Kankaanpää kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa palkitsevasta työprosessista ja siitä, mikä tekee Torakasta niin brittiläisen kirjan.

  • Römaani kuvaa milleniaalin mielenmaisemaa ja jäljittelee sosiaalisen median kieltä ja rytmiä. Römaani on “korruptoitunut” versio perinteisestä romaanista - “siksi siellä on ö”, sanoo Purokuru. Kirja on journalistista tekstiä, blogeja, esseitä ja tietokirjallisuutta kirjoittaneen kirjoittajansa ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Fragmentaarisen ja graafisen romaanin tekeminen oli parasta, mitä Purokuru on kirjoittamisen saralla tehnyt, mutta kirjailija sai myös “pahan ja rasvaisen yliannostuksen” somesta. Purokurun kanssa kirjan kirjoittamisesta keskustelee Anna Tulusto.

  • “Tästä ei tule yhtään mitään!” parahti Johanna Venho maatessaan räsymatolla, kun kirjoitti Ensimmäinen nainen -romaania. Syntyi kirja, joka kohosi Finlandia-ehdokkaaksi ja lukijoiden suosikiksi ja joka elää yhä kirjailijan mielessä. Ensimmäinen nainen on kertomus Sylvi Kekkosesta. Venho kertoo Anna Tuluston toimittamassa ohjelmassa, miten oma ikäkriisi vaikutti romaanin syntymiseen, millainen rooli tietyllä hajuvedellä oli ja miten kirjailija Olavi Paavolainen ilmestyi tarinaan.

  • Aluksi oli kolme asiaa: lentämisen halu, se mihin se johtaa ja vankileirit. Sen jälkeen JP Koskinen jännitti draaman kaaren ja alkoi kirjoittaa Tulisiipeä. Koskinen kertoo Anna Tuluston toimittamassa Luomiskertomuksessa myös siitä, miten valmiiksi hoikka mies laihtui kirjoittaessaan ja miten helppoa tämän 1930-luvulta 60-luvulle, Amerikasta Neuvostoliittoon kulkevan romaanin kirjoittaminen itse asiassa oli.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä