Metsäradio

Uhanalaisia kääpiä istutetaan puihin

  • 11 min
  • toistaiseksi

Suomen runsaasta kahdesta sadasta kääpälajista yli 40 prosenttia on uhanalaisia. Tämä johtuu pitkälti metsien muuttumisesta. Nuorissa talousmetsissä kääpiä on yleensä vähän, koska niissä ei ole juuri lahoavaa puuta. Viime aikoina lahopuun määrä metsissä on kuitenkin kasvanut jonkin verran niin, että periaatteessa kääville löytyy nykyään yhä enemmän sopivia elinpaikkoja. Ongelmana on kuitenkin, miten uhanalaiset kääpälajit pystyvät levittäytymään uusille alueille. Viimeisenä konstina uhanalaisimpien kääpien kohdalla kokeillaan nyt siirtoistutuksia alueille, joilla niitä on aiemmin ollut. Käynnissä on luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston pilottitutkimus. Minna Pyykkö kävi Luukin ulkoilualueella Espoossa seuraamassa projektia ja juttelemassa käävistä biologi Sonja Sainen kanssa. Siitäkin he puhuvat, että miksi ihmeessä kääpiä tarvitaan metsissä? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lähetykset

  • ke 25.9.2019 20.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla.

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Vesa-Matti Loiri on tänä syksynä ajankohtainen henkilö. Jari Tervon kirjoittama Loiri-elämäkerta on pysynyt otsikoissa. Loiri tähdittää myös Mika Kaurismäen tuoreinta elokuvaa Mestari Cheng, joka kuvattiin Lapissa, Loirihan tunnetaan suurena Lapin ystävänä.
    Taiteilija ei ole antanut medialle haastatteluja pitkään aikaan, mutta Metsäradion kohdalla hän tekee nyt poikkeuksen. Luonto on Loirille sydämen asia, ja hänellä on ollut vuosien mittaan hienoja, jopa dramaattisia kohtaamisia luonnon kanssa. Myös muut radion luonto-ohjelmat ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Pete Eklund

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Klipit

  • Suomalaiset syövät aivan liian vähän kalaa. Koska kulutus on niukkaa, jäävät kalan terveyshyödyt saamatta, samoin hyödylliset ympäristövaikutukset. Itämeren kestävien villikalojen syönti on nimittäin ainut keino, jolla sinileväkukintoja aiheuttavia ravinteita saadaan pois Itämerestä. Kalan puolesta puhuu elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, joka toimii myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Toimittaja: Pirjo Koskinen - Kuva: Arja Lento

  • Käpylinnut ovat lintumaailman kummajaisia, sillä ne alkavat pesiä jo kevättalvella ja vaeltavat jopa muutaman tuhannen kilometrin päähän etsiessään seuraavaa pesimäseutua. Käpylinnut syövät havupuiden siemeniä. Emojen on helpointa poimia kymmeniä tuhansia siemeniä poikasten ruoaksi maalis-huhtikuussa, jolloin käpyjen suomut avautuvat siementen varisemisen edellä. Käpylinnuille on kehittynyt pihtimäinen nokka, jossa ylä- ja alanokan kärki menevät ristiin. Kuusen yltäkylläisen käpysadon ansiosta Etelä-Suomen metsät kaikuvat nyt etenkin pikkukäpylintujen äänistä. Käpylinnuista iloitsi ruokailupuun alla Pertti Koskimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Aina Joulun alla nousee esiin väite, että joulukuusen mukana sisälle kotiin voi tulla hirmuinen määrä hyönteisiä. Aiemmin esitetyt lukumäärät ovat liikkuneet sadassa tai kahdessa sadassa tuhannessa, mutta joskus on uutisoitu, että joulukuusissa voi olla jopa 500 000 hyönteistä. Tällaisia lukumääriä on aika vaikea uskoa. Se tiedetään, että tyypillisiä kuusen mukana tulevia vieraita ovat kaskaat, kempit, kääriäiset, punkit, kirvat, hämähäkit, jäytiäiset ja hyppyhäntäiset. Ja eniten ötököitä on latvakuusissa, koska vanhemmissa puissa ja kävyissä elelee oma lajistonsa. Mutta onko joulukuusien hyönteismäärää liioiteltu? Metsäradiossa väite sadoista tuhansista kotiin tulevista hyönteisistä kyseenalaistetaan.
    Heikki ja Leena Luoto sekä Juha Laaksonen päättävät tutkia asiaa Vantaan Kuhajoella. Kuinka paljon heidän joulukuusesta löytyy hyönteisiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa vierailtiin Mäntyharjun Miekankoskella. Juha Laaksonen tapasi luontoharrastaja Tapio Sinkon, joka esitteli uittomuseon esineitä ja kertoi metsureiden ja uittomiesten luontohavainnoista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Joulukuun lopulla Tv1:llä alkaa mediapersoona Mikko Peltolan ja seikkailija Tom Nylundin tähdittämä sarja nimeltä Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom. Joulukuun alussa alkoi sarjaan liittyvä #itämeridinner -kampanja, jonka tarkoituksena on houkutella syömään aliarvostettuja kaloja, kuten särkikaloja, silakkaa ja haukea. Metsäradiossa kuullaan joulukuun ja tammikuun ajan teemaan liittyviä haastatteluja.
    Toimittaja Kukka Ström kävi Mikko Peltsi Peltolan kanssa kalastamassa haukea. Kuva: Marko Oikarinen

  • Karhukosken entinen savottakämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Puumalassa ja sen pitkä historia ulottuu yli sadan vuoden päähän. Kämppä oli pitkään metsäyhtiön omaisuutta, mutta muutamia vuosia sitten sille saatiin uudet omaistajat. Samalla vanha rakennus on saanut uuden ilmeen ja nyt se on ollut erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana tai lomakohteena. Ympäriltä kuului historian pitkien siipien havinaa, kun Asko Hauta-aho tapasi Ossi Kokin Karhukosken kämpän jykevien hirsiseinien sisällä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Amazonian alue on ollut otsikoissa pitkin vuotta - milloin siellä roihuaa metsäpaloja ja milloin siellä hakataan matalaksi sademetsää. Minkälaisia ovat nämä Amazonian kuuluisat sademetsät? Sataako siellä koko ajan, miltä siellä tuoksuu ja onko siellä vaarallista? Kysytään Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajalta Ilari Sääksjärveltä. Hän on tehnyt Amazoniaan jo 30 tutkimusmatkaa. Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Sääksjärven Turun kasvitieteellisessä museossa. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Metsäradiossa selviteltiin miksi osa männynlatvoista kääntyy pois valosta kohti koillista. Tämä koskee vain täysikasvuisia puita ja vääntynyt latvus on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmenien ajan erikoiseen suuntaan. Normaalisti puu pyrkii korjaamaan virheen seuraavan kasvukauden aikana, mutta näin ei ole tapahtunut. Poikkevat männyt kasvavat tavallisesti korkeammilla paikoilla tai meren läheisyydessä. Mäntyjen latvat ovat kääntyneet tavallisesti 45 asteen kulmaan ja ovat kasvaneet ongelman jälkeen muutaman metrin. Samalla paikalla voi havaita useita kääntyneitä latvuksia ja se saattaa aiheuttaa paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Erikoista asiaa selvitteli Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaiseen luontoon, metsiin, vesistöihin kallioihin on perinteisesti liittynyt paljon myyttisiä hahmoja. Osa niistä on ollut pelottavia, osa harmittomia kulkijoita. Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurin tutkija Merja Leppälahden. He juttelivat siitä, millaisia myyttisiä hahmoja entisajan ihmiset ovat voineet kuvitella luonnossa kohtaavansa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Sanomalehtien ilmoitusosastoilla on loppuvuodesta tiedotuksia hirvenpeijaisista. Metsästyskauden päätteeksi järjettettävään tilaisuuteen kutsutaan metsästysseurojen väkeä, maanomistajia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä syksyisen hirvijahdin kanssa. Huomattavasti harvinaisempi tapahtuma on karhunpeijaiset, joita järjestetään harvakseltaan eri puolilla maata. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Asko Hauta-aho pääsi karhunpeijaisiin Puumalaan ja taltioi siellä tämän haastattelun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miltä tuntuisi soutaa aluksi vaikkapa Tallinnaan ja sitten jos voimia riittää niin sieltä vielä takaisin. Tai sitten viettää kesälomansa soutamalla Kööpenhaminasta Helsinkiin. Harva tuollaisin hommiin ryhtyy ja vielä harvempi pystyy. Helsinkiläinen Jari Saario on tällaiset matkat tehnyt ja luvannut ettei soutuhommat jää tähän. Mestarisoutaja Saarion tarkoituksena on soutaa runsaan vuoden päästä Atlantin ylitse. Luitte ihan oikein, Atlantin ylitse, tuollaiset rapiat 5500 kilometriä. Mies on kunnossa ja periaatteessa välineetkin olemassa, mutta jotain vielä puuttuu, että unelman voisi toteuttaa. Miten Atlantin ylitykseen pitää valmistautua? Juha Laaksonen tapasi Saarion Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin vanhan kaakeliuunin tarina. Asko Hauta-aho kävi muurari Harri Saarisen kotona Tuorakan kylällä Orimattilassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä