Havaintoja ihmisestä

Havaintoja ihmisestä: Ihmisen ja eläimen suhde on muuttumassa

  • 35 min
  • toistaiseksi

Ilmastonmuutos ja moni elämäntapatrendi kuten lisääntyvä kasvissyönti haastavat ihmislajia pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon. Ihminen ei aina itse muista olevansa myös itse eläin. Me ihmiset olemme halunneet ajatella olevamme jotain erityistä kuten Jumalan kuva tai evoluution huipentuma.

Länsimaisessa ajattelussa eläimet on perinteisesti luokiteltu eri kategorioihin niistä saatavan hyödyn perusteella.

“En vastusta lihansyöntiä, mutta tehotuotanto ei mahdollista eläimille hyvää, lajityypillistä elämää, jonka ne ansaitsisivat”, kertoo Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut Maija.

Eläimet oppivat ja tuntevat tunteita. Esimerkiksi norsut kokevat iloa, huvittuneisuutta, helpotusta sekä myötätuntoa.

Tutkija Elisa Aaltola työskentelee Turun yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja eläinten suhdetta sekä eläinten kohtelua moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta.

“Tietysti sitä toivoisi, että saavutettaisiin toisenlainen tapa hahmottaa ihmisen asemaa: joka näkisi meidät osana luontoa ja muita eläimiä”, sanoo Aaltola.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
Äänisuunnittelu: Laura Koso
Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
Tuottaja: Anna Simojoki
Lukijat: Kaija Kellman, Outi Paananen, Nina Naakka, Jaakko Mannermaa ja Teemu Sipilä
Kuvat: Tuuli Laukkanen
Tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Lähetykset

  • to 10.10.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kotkassa on tutkittu yli 50-vuotiaiden työttömien kokemuksia työnhakupalveluista. Kokemukset eivät ole kovinkaan myönteisiä.

    “Tutkimukseen osallistuneet kokivat, ettei palveluita ole olemassa ainakaan heille”, kertoo tutkijatohtori Tytti Steel. Lisäksi viisikymppiset joutuvat helposti ikäsyrjinnän kohteiksi työnhaussa.

    Työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on leikattu runsaasti viime vuosina. Palvelujen puute on tuttua myös nuoremmille työnhakijoille.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Samuli on kolmekymppinen pitkäaikaistyötön. Hänellä on tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta sekä opettajan pätevyys.

    “Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt ainoastaan satunnaisia opettajan sijaisuuksia yläkoululla. TE ei ole edistänyt työllistymistäni mitenkään”, kertoo Samuli.

    Tytti Steelin mukaan TE-toimistojen palveluissa on kehittämisen varaa. Millaista palvelua yli viisikymppiset työnhakijat sitten tarvitsisivat?

    “Kyllä sen pitäisi olla henkilön tausta- ja osaamisen huomioon ottavaa ja kannustavaa”, sanoo Steel.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Anniina Wallius, Jyrki Koskenseppä, Laila Kangas, Markus Virtanen.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Ilmastonmuutos ja moni elämäntapatrendi kuten lisääntyvä kasvissyönti haastavat ihmislajia pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon. Ihminen ei aina itse muista olevansa myös itse eläin. Me ihmiset olemme halunneet ajatella olevamme jotain erityistä kuten Jumalan kuva tai evoluution huipentuma.

    Länsimaisessa ajattelussa eläimet on perinteisesti luokiteltu eri kategorioihin niistä saatavan hyödyn perusteella.

    “En vastusta lihansyöntiä, mutta tehotuotanto ei mahdollista eläimille hyvää, lajityypillistä elämää, jonka ne ansaitsisivat”, kertoo Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut Maija.

    Eläimet oppivat ja tuntevat tunteita. Esimerkiksi norsut kokevat iloa, huvittuneisuutta, helpotusta sekä myötätuntoa.

    Tutkija Elisa Aaltola työskentelee Turun yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja eläinten suhdetta sekä eläinten kohtelua moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta.

    “Tietysti sitä toivoisi, että saavutettaisiin toisenlainen tapa hahmottaa ihmisen asemaa: joka näkisi meidät osana luontoa ja muita eläimiä”, sanoo Aaltola.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Kaija Kellman, Outi Paananen, Nina Naakka, Jaakko Mannermaa ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Moni ihminen epäilee jatkuvasti omaa osaamistaan. Kyse voi olla huijariajattelusta. Se ei ole psyykkinen häiriö, sairaus tai diagnoosi, vaan kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja.

    Psykologi Tiina Ekman kohtaa huijariajattelijoita työssään työterveyshuollossa.

    “Ihmisellä voi olla jatkuvaa painetta omasta tekemisestään. Hän miettii selviytymistään niin paljon, että kärsii ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta. Jos huijariajattelu on jo osa identiteettiä, se aiheuttaa syvää ahdistusta”, kertoo Ekman.

    Nimimerkki Vilja kertoo kärsineensä huijariajattelusta koko aikuisikänsä. Hän panostaa työhönsä ja valmistautuu huolella.

    “Kuulun kai siis molempiin ääripäihin: yrittämisen venyttäjiin ja hirveästi töitä tekeviin. Mistä saisi tukea ja apua ettei uupumus veisi mennessään?”, pohtii Vilja.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Lotta Vihriälä, Marja Vehkanen, Annina Aho, Laura Koso ja Teemu Sipilä.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät Mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta.

    “Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen.

    Hänen mukaansa meditointi itsessään ei ole ongelmallista, vaan se, mihin sitä käytetään. Karjalainen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa WeAll-tutkimushankeessa. Hän on tehnyt tutkimusta kansainvälisessä asiantuntijayrityksessä, jossa oli vahvat ylityöpaineet.

    “Ylityöpaineita ei pyritä purkamaan, vaan ratkaisuksi tarjotaan mindfulnessia”, sanoo Karjalainen.

    Sirpa työskentelee nuorten parissa. Hän on liki neljäkymmentä vuotta tehnyt oma-aloitteisesti meditointiharjoituksia myös työpaikalla.

    “Kollegani sanovat, että olen rauhallinen työssäni. En missään tapauksessa aio lopettaa meditointia - se on osa minua”, kertoo Sirpa.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Jami Liukkonen, Susan Grönholm, Miika Lauriala, Marja Vehkanen.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Ihmisistä noin 15 - 20 prosenttia on herkkiä eli erityisen sensitiivisiä. Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan kyse on synnynnäisestä piirteestä.

    “Se ei ole mikään vamma tai vika. Siihen liittyy voimakkaiden tunteiden kokeminen. Myös aistikokemukset ovat tavallista syvempiä ja herkempiä”, kertoo psykologi Heli Heiskanen.

    Yli 150 ihmistä vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn. Nimimerkki En ollutkaan outo vaan erilainen kertoo:

    “Kun vuosia sitten luin silkasta mielenkiinnosta kirjan erityisherkkyydestä, löysin yllättäen kirjasta itseni ja sain selityksen outoudelleni."

    Erityisherkkyyteen perehtyminen voi auttaa monia piirteen omaavia hyväksymään itsensä. Heiskanen on kirjoittanut aiheesta Herkkyyden voima -kirjan.

    “Erityisherkkyydessä on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeintä on oppia elämään tasapainossa omien ominaisuuksien kanssa. Kyky aistia muiden tunteita ja tarpeita on hieno kyky. Jos se menee liiallisuuksiin, siitä tulee liian kuormittavaa”, sanoo Heiskanen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo, Noora Hirn, Annina Aho, Laura Koso.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita.

    “Vasta yli 30-vuotiaana ja ilmapiirin muututtua avoimemmaksi, olen alkanut pitää mahdollisena, että en kuulu kumpaankaan sukupuoliluokitukseen”, kertoo nimimerkki Aaron kokemuksistaan.

    Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa.

    “Työelämän ja koulutuksen käytännöt ovat syvään juurtuneita. Vaikka yrittäisi aktiivisesti purkaa kaksinapaista järjestelmää, joskus tulee toistaneeksi sukupuoliajattelun peruslähtökohtia”, sanoo Lehtonen.

    Vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla jo etukäteen pelkoa syrjinnästä, mikä aiheuttaa ahdistusta. Nimimerkki Transmies kirjoittaa kokeneensa syrjintää peruskoulussa ja ammattikorkeakoulussa:

    “Peruskoulussa minua kiusattiin, ja opettajat eivät puuttuneet asiaan. Kiusaaminen oli muun muassa lyömistä, potkimista, haukkumista, roskikseen laittamista ja kivillä heittelyä.”

    Lähes kaikki suomalaisista transnuorista ovat kokeneet psyykkistä väkivaltaa, ja fyysistä väkivaltaa noin puolet, kertoo Seta.

    Lainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen perusteella, mutta silti syrjintää tapahtuu arjessa.

    “Se voi romahduttaa terveyden ja aiheuttaa stressiä, masennusta, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Ihminen saattaa alkaa vältellä muiden kollegojen seuraa, mielenkiinto työhön katoaa ja tulee sairauspoissaoloja”, kertoo Lehtonen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Jussi Nygren, Jaana Sormunen, Jalmari Laine, Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo ja Susanna Vainiola
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Pidän työstäni, mikä osin tekee vaikeaksi siitä irrottautumisen. Minulla on ollut aiemmin työuupumus, joten haluan olla tarkkana, etten lähde liikasuorittamiseen”, kertoo nimimerkki Maija kokemuksistaan.

    Palautumiseen on panostettava joka päivä, kertoo Työterveyslaitoksella johtajana työskentelevä Jaana Laitinen.

    “Palautumisessa mieli, aivot ja kroppa rauhoittuvat ja rentoutuvat. Se on elpymistä”, sanoo Laitinen.

    Pitkään jatkunut kuormitus ja stressi altistavat erilaisille sairauksille ja vähentävät ihmisen kykyä ajatella luovasti.

    “Jos kuormitun liikaa, luovuuteni loppuu kuin seinään” kirjoittaa Maija viestissään.

    Palautumista olisi hyvä tapahtua jo työpäivän aikana. Tästä syystä ruoka- ja kahvitauot ovat tärkeitä. Se miten tauottaa päivänsä vaikuttaa myös yöllä tapahtuvaan rentoutumiseen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Laurila, Liisa Kämäräinen, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Pelkään monia asioita enemmän ja vähemmän. Jokainen asia ja tilanne, jossa turvallisuuteni voi olla uhattuna jollain tapaa aiheuttaa jonkinasteista pelkoa”, kirjoittaa Miia pelon kokemuksistaan.

    Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta työskentelee Helsingin yliopistossa ja tutkii pelkoa. Pelko varmistaa, että kykenemme toimimaan vaarallisessa tilanteessa ja selvitymään siitä.

    “Pelko ehdollistumista voi tapahtua ihan arkipäiväisissä tilanteissa”, kertoo Hovatta.

    Nimimerkki Riitta kertoo, että hän ei periaatteessa pelkää mitään.

    “Pelkään kuitenkin kyitä, joita on kesäpaikallamme. Pelkoon on tavallaan syytä, sillä utelias pentukoiramme melkein kuoli kyynpuremaan”, kirjoittaa nimimerkki Riitta viestissään.

    Pelko on siis myös hyvä ja tarpeellinen tunne oikeassa tilanteessa kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta.

    Aivot ovat muovautuva elin. Elämää rajoittavista peloista kuten lento- tai hämähäkkipelosta voi oppia pois altistushoidon avulla.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Tanja Kröger, Liisa Kämäräinen, Mira Stenström, Teemu Sipilä ja Annina Aho.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Asiantuntijatyössä eivät sen paremmin ongelmat kuin ilonaiheet jää työpaikalle, kun lähtee kotiin. Ne saattavat pyöriä mielessä jopa koko illan”, kertoo nimimerkki Meilissä ja somessa kokemuksistaan.

    Tutkija Mira Karjalainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on mukana WeAll-tutkimustiimissä, joka muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä.

    “Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen.

    WeAll-tutkimushanke pyrkii tuomaan tutkimuksen avulla tietoa ja keinoja ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä.

    “Puhutaan paljon siitä, että haetaan työntekijää, joka antaa 110 prosenttia työnantajalle eli kaikki osat itsestään”, kertoo Karjalainen.

    Nimimerkki Liinu 25V kirjoittaa, että hän tekee lähes viikoittain töitä toimistoajan ulkopuolella ja toisinaan muutaman tunnin lomalla ollessa.

    “Töistä irtautumiseen auttavat säännölliset harrastukset ja ystävien kanssa tehdyt viikonloppureissut. Kiireisinä aikoina on vaikea päästää töistä irti ja korkea stressitaso vaikuttaa muun muassa urheilusuorituksista palautumiseen”, kertoo Liinu 25 V.

    WeAll-tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto STN. Se rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. Tutkija Mira Karjalainen kertoo miten ihmiset määrittelevät sitä mikä ylipäänsä on töiden tekemistä vapaa-ajalla.

    “Jos työsähköpostiin vastaa kännykällä se ei ole töitä, mutta se liike, kun avaa läppärin kannen ja vastaa meileihin, se on töitä”, sanoo Karjalainen.

    Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Nimimerkki Heidi kirjoittaa viestissään, että hän saattoi tehdä töitä usein viikonloppuisin ja iltaisin.

    “Toivun tällä hetkellä uupumuksesta. En tee enää töitä kotona, enkä vilkaise sähköpostia. Eikä maailma kaadu. Tämä vähentää yllättävän paljon kuormituksen tunnetta”, kertoo Heidi.

    Tutkija Mira Karjalainen mukaan työn valuminen vapaa-ajalle on melkein aina ongelma.

    “Jos kyse on tietoisesta päätöksestä, se on eri asia. Silloin toimijuus on työntekijällä”, kertoo Karjalainen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Pietari Kylmälä, Inkeri Kuisma, Annina Aho, Mira Stenström, Tanja Kröger
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Huumori yhdistää ja erottaa ihmisiä. Olen ollut tilanteissa, joissa olen joutunut selittämään, että täysin vakavalla äänellä sanomani kommentti oli vitsi”, kirjoittaa nimimerkki Maria kokemuksistaan.

    Tutkijatohtori Jarno Hietalahti työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hietalahti on kirjoittanut kirjan nimeltään Huumorin ja naurun filosofia.

    “Huumorintaju kytkeytyy maailmankatsomukseen. Se on kyky tai ominaisuus hahmottaa poikkeuksia tai ristiriitoja, jotain kummallisia sattumuksia”, sanoo tutkijatohtori Hietalahti.

    Nimimerkki Susanne kirjoittaa viestissään, että häntä naurattaa ihmisten kommellukset ja sähläilyt. Niin kauan on hauskaa, kun ei oikeasti tapahdu mitään vakavaa onnettomuutta.

    Huumorille annetaan monenlaisia merkityksiä. Hietalahti lähestyy sitä ilmauksena ihmisyydestä. Huumorissa on kyse poikkeamasta ja ristiriidasta, jolloin tapahtuu jotain yllättävää. Me ihmiset emme tiedä kaikkea.

    “Jos me tietäisimme ennalta kaiken mahdollisen ja käsittäisimme maailman täydellisesti, silloin ei voisi olla huumoria. Huumori on ilmaus siitä, että olemme vajavaisia olentoja ja kykenemme ehkä nauttimaan vajaavaisuudestamme”, pohtii Hietalahti.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak / Anna Simojoki (loppukevät 2019)
    Lukijat: Tanja Kymäläinen, Tanja Kröger, Iida Rauhalammi, Ida-Maria Bergman, Miika Lauriala.

    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • “Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino.

    E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

    “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen.

    “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään.

    Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden.

    “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen.

    Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot.

    “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis.

    Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Sää vaikuttaa minuun enemmän kuin haluaisin, vaikka olen perusterve ja kohtuullisen hyvässä kunnossa oleva tyyppi. Vaikeimpia säitä ovat ehdottomasti kovat helteet ja pitkään jatkuneet plussakelit ja etenkin vesisateet keskellä talvea”, kirjoittaa nimimerkki Kotimeteorologi.

    Sää vaikuttaa jokaiseen meistä jollakin tavalla. Se on yksilöllistä millä tavalla reagoimme säähän. Sama sää voi aiheuttaa eri ihmisissä erilaisia tuntemuksia.

    “Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteenlaitokselta.

    Sääherkkyyden syytä ei vielä tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sääherkyyttä.

    Nimimerkki Taru kirjoittaa vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa. Taru kertoo olevansa jouluihminen ja kestää sen vuoksi tavallista talvisäätä joulukuun ajan. Sitten talvi alkaa ärsyttää.

    “Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa, pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru viestissään.

    “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia, diabeetikot heillä on vaikeuksia lämmönsäätelyjärjestelmän kanssa. Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela.

    Ilmastonmuutoksen edetessä hellejaksoista tulee Suomessa yhä pidempiä, kuumempia ja yleisempiä. Talvella kireitä pakkasia on vähemmän ja yhä enemmän on epävakaita kelejä.Talvista tulee synkempiä, koska saamme auringonvaloa vähemmän.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ja ilmaston muutoksiin.

    “Maapallolla hyvinvointi on jakautunut. Köyhimmät alueet saattavat kuumentua niin paljon, että eläminen on siellä mahdotonta. Tämä on kieltämättä suuri epätasa-arvo asia. Läntiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat aiheuttaneet eniten ilmastonmuutosta ja meillä on myös parhaimmat mahdollisuudet siihen sopeutua”, sanoo meteorologi Reija Ruuhela.

    Miten sää vaikuttaa meidän ihmisten terveyteen? Millaisia haasteita ilmastonmuutos aiheuttaa sopeutumiskyvyllemme? Miten varautua siihen, että ilmasto muuttuu?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä