Radio Suomi Helsinki

Knipi julkaisee ensimmäisen soololevyn – ”Halusin jättää itsestäni jonkun jäljen artistina”

  • 17 min
  • toistaiseksi

Egotripin perustajajäsenenä, lauluntekijänä, kitaristina ja laulajanakin tunnettu Knipi, oikealta nimeltään Zachris Alexander Stierncreutz, on tehnyt mittavan uran muusikkona. Hän on säveltänyt kappaleita bändinsä Egotripin lisäksi myös monille muille artisteille, kuten Anna Puulle, Jonna Tervomaalle, Irinalle ja Jenni Vartiaiselle.

Nyt Knipi on uuden edessä, kun hän julkaisee ensimmäisen oman soololevynsä lokakuussa 2019. Knipi kävi Radio Suomen aamulähetyksessä Olli Aimolan vieraana.

Kuva: Tero Ahonen

Lähetykset

  • ma 30.9.2019 12.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Helsingissä järjestetään 5.-6.1. SM-kisat lajissa, joka on kaikille tuttu, mutta harvoille harrastus. Pöytäjääkiekon SM-kisat järjestetään nyt jo 29. kerran.
    Vesa Marttinen kävi perehtymässä lajin saloihin moninkertaisen Suomen-mestarin Juha Erälaukon kanssa.

  • Tänä vuonna Kansalaisareena valitsi kaksi vuoden vapaaehtoista: Tapani Vainikaisen sekä Jouko Näivän. The Streetbarberina eli katuparturina tunnettu Näivä on tehnyt monia sekalaisia töitä, soittanut parissa bändissä ja saattaapa joku muistaa hänet vuoden 2012 Big Brother- talostakin. Nyt hän on leikannut vähän yli vuoden ajan syrjäytyneiden, kodittomien ja vähävaraisten hiuksia ja kohtaa heidät ihmisenä. Toimittajana Justus Laitinen.

  • Kansalaisareena valitsi joulukuussa jälleen vuoden vapaaehtoisen tai itseasiassa tänä vuonna vuoden vapaaehtoiset: Tapani “Tapsa” Vainikaisen ja Jouko “the Streetbarber” Näivän.
    Korsossa, Woimanurkassa, tavallisesti senioreita liikkumiseen iloihin innostava ja opastava Tapani Vainikainen antaa toimittaja Justus Laitiselle vinkkejä niin salille kuin elämäänkin.

  • Vantaalainen Hanna Fiskari on sisustubloggaaja ja innokas askartelija. Tämän joulun hittituote lienee käpyhyasintti, joka syntyi myös Hannan hyppysissä.
    Toimittaja Olli-Pekka Kursi piipahti Hannan kotona. Samalla hän sai helpon vinkin joulukranssin tekemiseen.

  • Finnwave-rahtialus on rantautunut poikkeuksellisesti Vuosaaren satamaan Helsingissä. Toimittaja Olli-Pekka Kursi kipuaa laivaan aamuhämärissä, jossa ensimmäisenä tapaa laivan kapteenin, Mika Kärin.
    Sitten alkaakin pikaperehdytys siihen, millaista on olla joulun aika laivassa.
    Aluksen kansainvälisen miehistön ansiosta jouluperinteissä yhdistyvät suomalaiset ja filippiiniläiset tavat.
    Matruusi Mikko Toivonen on jo kolmatta joulua hommissa laivalla ja talousapulainen Vipri Mäkinen pitää huolta siitä, että aluksessa on tarjolla juhlapyhienkin aikaan hyvää ruokaa ja mahdollisimman levollinen tunnelma.

  • Kauniaisten kuvataidekoulu perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten, kun taideaineista leikattiin maanlaajuisesti hurjalla tavalla.
    Tällä hetkellä kuvataidekouluosaamisesta halutaan tehdä vientituote: Japanissa ja Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita ainutlaatuisesta suomalaisesta taideoppimisesta.
    Kuvataidekoulun rehtori Hannamaija Heiska iloitsee taidenkoulun arjesta. Kaiken lisäksi maalausluokan ikkunasta avautuu yksi pääkaupunkiseuden upeimmista maisemista. Sitä ihaili myös toimittaja Olli-Pekka Kursi

  • Harva tietää, että Suomella on tutkimusasema Etelämantereella – ja näin on ollut jo 30 vuotta. Retkikuntaan kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkija Juho Vehviläinen ja FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Vehviläisen edellisestä ja ainoasta Etelämantereen-vierailusta on jo kymmenen vuotta, kun taas Kalakoski on käynyt siellä viitisentoista kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1999. Minkälaiset olosuhteet tutkimusasemalla on vastassa ja miten Etelämantereelle edes pääsee?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Timo Vihma / Ilmatieteen laitos

  • Miltä tuntuu, kun teatterin lava vaihtuu yhdessä yössä sairaalavuoteeseen ja pyörätuoliin? Piia Korisevalle kävi näin kymmenen vuotta sitten, kun migreeni aiheutti aivoinfarktin ja hänen oikea puolensa halvaantui. Viisi vuotta sitten Piia Koriseva juoksi puolimaratonin, tosin intervallina, koska oikea jalka alkoi aina välillä laahata.

    Piia Korisevan kanssa jutteli Ippi Arjanne.

  • Uusi lastensairaala Meilahdessa on täynnä toinen toistaan erilaisempia innovaatioita, joiden tarkoituksena on tehdä pienille potilaille sekä heidän omaisille käynti tai joissakin tapauksissa pidempikin oleskelu sairaalassa miellyttävämmäksi. Eräs kävijöitä eniten yllättäneistä elementeistä ovat olleet alan viimeisintä teknologiaa edustavat äänisuihkut, joita on ripoteltu eri puolille sairaalaa. Justus Laitinen kävi paikan päällä projektia johtaneen Aalto-yliopiston lehtori Antti Ikosen sekä äänisuunnittelussa mukana olleen lastentautien dosentti Pekka Lahdenteen kanssa virkistäytymässä äänisuihkussa.

  • Lahjoilla on mukava ilahduttaa läheisiään. Mutta meneekö lahjasta fiilis, jos se on paketoitu rumasti? Radio Suomen toimittaja Justus Laitinen tunnustaa kuuluvansa siihen ihmisryhmään, jolta joulupakettien tekeminen ei suju käden käänteessä. Niinpä hän lähti askarteluun, tee-se-itse-henkeen ja sisutusratkaisuihin keskittyneen Kaikki paketissa-blogin pitäjien, Aleksi Koskisen ja Jani Lindbergin, luo oppiin.

  • Pete Hoppulan ja Matti Laipion kirjoittama tietokirja Sininen sielua myöten – Suomi-bluesin tarina avaa blues-musiikin historiaa ja vaiheita Suomessa. Miten blues saapui Suomeen ja millaisia ominaispiirteitä se pohjoisessa sai? Millaisia alueellisia blueskeskittymiä syntyi Helsinkiin, Lahteen ja vaikkapa Nurmijärvelle tai Järvenpäähän? Entä miten Suomi-blues voi tänä päivänä?
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi kirjan tekijät Helsingin Kalliossa, jossa asui pitkään eräs suomalaista bluesia muokannut merkkimies.

  • Niklas Ansamaan ura alkoi jo teini-iässä, kun hän koodasi ensimmäisen applikaationsa 14-vuotiaana auttaakseen äitiään sienestyksessä. Neljä vuotta myöhemmin hän on perustanut yrityksen ja opettanut ohjelmointia niin Ruandassa kuin Supercell-peliyrityksessäkin.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • “Moni ei haluakaan tietää Brasiliasta sen enempää, kuin että samba on kiva harrastus”, sanoo Kirsi Lindroos, Sambakoulu Papagaion perustajajäsen, Suomen sambakoulujen liiton perustajajäsen ja aktiivinen tanssiharrastaja. Karnevaalisamban kotimaata hallitsee machokulttuuri, ja naisen asema on kaukana pohjoismaisesta tasa-arvosta. Karnevaaliasut voivat olla myös politiikkaa.

    Onko suomalainen karnevaalisamban harrastaminen ja höyhenasuihin pukeutuminen kunniottavaa vai uskonnollisen perinteen halventamista? Täytyykö karnevaaleissa olla kieli keskellä suuta, jotta välttyy kohulta?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Mikael Rantalainen

  • Olivera (oik. Katriina Ullakko) on espoolainen laulaja-lauluntekijä, joka on tehnyt musiikkia 11-vuotiaasta asti. Olivera oli monta vuotta omakustanneartisti, joka teki hittejä niin itselle kuin muillekin. Oliveran ääntä kuultiin hiljattain mm. maailman suurimpiin DJ-tuottajiin lukeutuvan Tiëston kappaleella.

    Miten on mahdollista, että Oliveran musiikkia on kuunneltu miljoonia kertoja suoratoistopalveluissa, vaikka hänellä ei ole ollut levytyssopimusta? Olivera kävi Radio Suomen aamussa Olli Aimolan vieraana.

  • Sinkkuus on yhä tänäkin päivänä sellainen asia, joka herättää joissakin ihmisissä hiukan ehkä ristiriitaisiakin tunteita. Sinkkuja saatetaan jopa sääliä, joskus kadehtiakin. Helsinkiläinen Johanna von Hertzen kertoo omista kokemuksistaan, toimittajana on Kalle Suomi.

  • Musiikkiala tarvitsee uusia esikuvia, sanovat Mari Korsu ja Sara Kansonen GR!F -yhdistyksestä, joka toimii Suomen lisäksi muun muassa Argentiinassa, Japanissa ja Australiassa. Vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen päätehtävänä on järjestää musiikkileirejä ei-miehille.

    Miksi uusia naislaulajia tulee koko ajan lisää, mutta soittajia näkee edelleen harvoin? Miten mies- ja ei-miesmuusikon yleisöt eroavat toisistaan? Tekevätkö naismuusikot musiikkia toisilleen? Kuinka sitkeässä stereotypiat ylipäätään ovat?

    Toimittaja Ippi Arjanne vieraili GR!F:n treeniksellä alkusyksystä.

  • Naissotilaat-sarjan toisella tuotantokaudella päästään seuraamaan inttielämää viiden nuoren naisen mukana, kun naiset jättävät tutun ja turvallisen arjen taakseen ja aloittavat kurinalaisen elämän Upinniemen rannikkoprikaatissa. Miltä tuntuu hoitaa aamutoimet kolmessa minuutissa, ryömiä pölisevässä metsämaastossa ja marssia kilometrikaupalla kesähelteessä täysissä varusteissa?

    Anne Isokorpi ja Henni Sinilaakso kävivät Olli Aimolan vieraana Radio Suomen aamussa.

  • Anssi Kelan omien sanojen mukaan "elämäkertakonsertissa laulut johtavat tarinoihin ja tarinat takaisin lauluihin". Kela vetää neljänä iltana elämäkertakonserttinsa Helsingin Bio Rexissä joulukuussa. "Mun täytyy kävellä näin" -konsertit ovat yhdistelmä soolokonserttia, monologia ja erilaisia visuaalisia ja elokuvallisia elementtejä.

    Anssi Kela kävi Radio Suomen aamulähetyksessä Olli Aimolan vieraana.

  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamat Unicafe-ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun helmikuussa 2021. Päätös sai nopeasti somekansan liikkeelle ja keskustelun kuumenemaan. Ruokakeskustelussa toistuvat muutamat elementit: vitsailu, ja argumentit luonnollisuuden, valinnanvapauden ja lasten hyvinvoinnin puolesta. Mitä tästä keskustelusta pitäisi ajatella? Pohtimassa on komiikkaa tutkinut antropologi Marianna Keisalo, joka on tarkastellut myös suomalaisen median ruokakirjoittelua Hotelli- ja ravintolamuseon hankkeessa.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

    Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

  • Miksi häpeämme omaa tai toisen alastomuutta? Osaammeko katsoa alastonta kehoa neutraalisti ja objektiivisesti? Miltä tuntuu tulla kuvatuksi alasti ja kuinka sinä kohtaat alastoman vartalon? Toimittaja Maija Ilmoniemi lähti alastonkuvattavaksi valokuvaaja Heidi Strengellille, joka on kuvannut yli 120 alastonta naista.

  • Tanssin talo on Suomen ensimmäinen pelkälle tanssille omistettu tila.

    Tanssin talo lupaa tarjoavansa tilan kaikelle tanssille – mutta entä käytännössä, tuleeko tanssin talosta kuitenkin baletin ja nykytanssin näyttämö? Kun vastaavaa toimijaa ei ole tanssin kentällä aiemmin nähty, Tanssin talon rakentuminen on jo itsessään suuri onnistuminen, mutta eittämättä myös suuri haaste.

    Tanssin kentästä, rahoituksesta, kulttuurin arvottamisesta ja historista keskustelemassa Tanssin talon johtaja Matti Numminen ja ohjelmatiimin Mikael Aaltonen.

    Tanssin talo koostuu uudisrakennuksesta sekä Kaapelitehtaan peruskorjatuista osista. Kaapelitehtaan viereen nousevan 5000-neliöisen Tanssin talon on suunniteltu avaavan ovensa vuonna 2021.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

  • Yle Draaman omatuotantoinen Luottomies-komediasarja on ehdolla kansainvälisessä arvostetussa Emmy-gaalassa. Sarja on kilpailun ainoa pohjoismainen ehdokas. Sarja on kilpailun ainoa pohjoismainen ehdokas. Luottomiehen (Wingman) toinen tuotantokausi on nimetty ehdolle short form-sarjojen kategoriassa.

    Yle Areenassa ympäri maailmaa katsottavissa oleva sarja kertoo naapuruksina asuvien miesten elämästä. Kari Ketosen ja Antti Luusuaniemen esittämät naapurukset ajautuvat usein arjessaan kiusallisiin tilanteisiin.

    Kansainväliset Emmy-palkinnot jaetaan New Yorkissa 25. marraskuuta, jonne matkaavat myös sarjan käsikirjoittajat ja pääroolien esittäjät Kari Ketonen ja Antti Luusuaniemi. Kaksikko kävi Radio Suomen aamussa Olli Aimolan vieraina.

  • Idols-kilpailun toinen sija vuonna 2008 - siitä lähti Anna Puun ura. Nyt takana on virstanpylväs jos toinenkin: kuusi albumia, festarikeikkoja päälavoilla, artistillinen muodonmuutos ja elämäkerrallinen teos. Edessä häämöttää myös yksi virstanpylvääksi muodostunut asia: keikka Hartwall-areenalla. Onko se keikka, joka on pakko tehdä?

    Anna Puu on muusikon lisäksi kauppatieteiden maisteri. Miten hän näkee musiikkibisneksen ja onnistuneen brändin? Kuinka paljon Anna Puu on oman visuaalisen brändinsä takana?

    Toimittajana Ippi Arjanne.

  • Tokion olympialaisiin on aikaa alle 300 päivää. Kisojen yhtenä uutuuslajina on mukana ensimmäistä kertaa rullalautailu eli skeittaus. Paikkahaku Suomen ensimmäiseen skeittauksen olympiajoukkueeseen on parhaillaan käynnissä.
    Paikkaa voi hakea kuka tahansa: Rullalautaliitto valitsee hakijoiden joukosta enintään 16 skeittaajaa, joilla on paras mahdollinen potentiaali menestyä kovatasoisissa kansainvälisissä karsintakilpailuissa.
    Mukana karsintakilpailuissa on käynyt taitojaan esittelemässä myös vantaalaisskeittari Taneli Eriksson. Vesa Marttinen tapasi hänet Martinlaakson skeittipuistossa. Millaista on käydä kokeilemassa taitojaan maailmalla kisoissa lajin huippujen kanssa? Entä mihin suuntaan harrastusmahdollisuuksia Suomessa pitäisi kehittää?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä