Radio Suomen Päivä

Bryssel on suomalaisten virkamiesten ja päättäjien ykkösmatkakohde - lentoja on vaikea vähentää.

  • 27 min
  • 16 pv

Valtio matkustaa runsaasti ja entistä kalliimmalla - Brysselin lentoja on vaikea vähentää, vaikka erilaisia etäneuvottelumahdollisuuksia pohditaan jatkuvasti. Valtion matkakulut olivat viime vuonna 176 miljoonaa euroa.

Eniten virkamiehet ja poliitikot istuvat Brysselin koneessa - Brysselin matkapäiviä oli viime vuonna kaikkiaan 16 661. Toisena olevan Ruotsin matkapäiviä kertyi yli 10 000 vähemmän. Valtio pyrkii karsimaan turhia matkoja ja edellyttää, että matkustetaan mahdollisimman halvalla. Brysselin matkapäivien määrä hämmästyttää kansanedustajia.

Haastattelussa Jani Mäkelä (ps) ja Satu Hassi (vihr) sekä valiokuntaneuvos Peter Saramo. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

Studiossa Marko Miettinen ja Linda Vettanen.

Lähetykset

  • to 7.11.2019 10.33 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Lapsen oikeuksien päivänä myönnetään yhdelle tai useammalle yhteisölle palkinto taideharrastuksen ja -kasvatuksen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä. Haastattelussa toisen palkitun, oululaisen elokuvakoulu Valveen edustajat tuottaja Tommi Nevala ja mediaopettaja Antti Haaranen. Toimittaja Johanna Östman.

    Sotien lasten päivä. Seitsemättä kertaa vietettävä teemapäivä on alkanut Ruotsissa tehdystä aloitteesta. Silloin muistetaan sekä aiempien vuosikymmenten että nykyajan sotalapsia. Haastattelussa yksi päivästä aloitteen tehnyt, itsekin sotalapsi Sinikka Ortmark Stymne. Toimittaja Tukholmassa Anni Riit'aho.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

    Sotien lasten päivä. Seitsemättä kertaa vietettävä teemapäivä on alkanut Ruotsissa tehdystä aloitteesta. Silloin muistetaan sekä aiempien vuosikymmenten että nykyajan sotalapsia. Haastattelussa yksi päivästä aloitteen tehnyt, itsekin sotalapsi Sinikka Ortmark Stymne. Toimittaja Tukholmassa Anni Riit'aho.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Sata lasta viettää lapsen oikeuksien juhlavuoden huipentumaa tapaamalla Helsingin hallituskorttelissa ministereitä ja joukkoa virkamiehiä. Haastattelussa yhdeksäsluokkalaiset Venla Pajukangas ja Taru Nurmivaara Kirkkonummelta sekä lapsiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Toimittaja Johanna Östman.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Kansallisarkistoon on onnistuttu keräämään merkittävä määrä lisätietoa sisällissodassa kuolleista ja kadonneista ihmisistä. Haastattelussa sisällissotatutkija Ilkka Jokipii.

    Lapsen oikeudet lapsen mielestä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä. Juhlavuoden teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Mitkä ovat lapsen oikeudet porilaisten lasten mielestä? Kuvataidepäiväkoti Viikarin Nappula-ryhmän lapset Melvin, Niklas, Maya, Nancy ja Maisa kertovat. Heitä jututtaa toimittaja Rami Koivula.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.
    .

  • Sairastumisriski perimän mukaan. Yli  kolme tuhatta suomalaista saa tällä viikolla tietää perinnöllisen riskinsä sairastua merkittävimpiin kansantauteihin. He ovat osallistuneet THL:n tutkimukseen siitä, miten geenitiedolla ehkäistään sairauksia ja miten ihmiset omaksuvat saamaansa tietoa ja hyödyntävät sitä elintavoissaan. Haastattelussa tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Postin lakko jatkuu ja iltapäivällä aloitetaan jälleen sovittelu. Posti on  siirtänyt pakettilajittelijat Paltan sopimuksesta Medialiiton sopimukseen, ja tämä muutos on keskiössä sovittelussa. Postia neuvotteluissa edustava Palta katsoo kuitenkin, että sillä ei ole mahdollisuutta neuvotella kuin oman liittonsa jäsenten asioista. Lakon asetelmaa avaa ay-liikkeen toimintaan perehtynyt sosiologian professori Harri Melin. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Toimisiko hiilitulli? EU:ssa on viime aikoina puhuttu paljon erityisten hiilitullien määräämisestä EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Ne määrättäisiin EU:hun tuotaville tuotteille hiilijalanjäljen perusteella. Haastattelussa vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta ja ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen. Toimittaja Marjo Näkki.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Lukioissa tanssitaan vanhojen tanssit helmikuun puolivälissä heti abiturienttien penkkaripäivän jälkeisenä perjantaina. Varhaisimmat vanhojentanssipukujen katselijat ovat nykyään liikkeellä jo alkukeväästä, juuri kun edelliset tanssit on tanssittu.

    Mielenterveyden keskusliitto on myöntänyt Hyvän mielen lähettilään tunnustuksen vuodesta 2004 kiitoksena hyvän mielen levittämisestä, aktiivisuudesta ja avoimuudesta puhua mielenterveyskysymyksistä.
    Tänään tunnustuksen saanut lähettiläs kertoo työstään, kokemuksistaan ja näkemyksistään mielenterveystyössä.

    Lähetyksen juontavat Marko Miettinen ja Linda Vettanen.

  • Hoitoalalla halutaan kuroa naisten palkkakuoppa umpeen kymmenessä vuodessa, vuotuisin palkankorotuksin. Näin vaativat hoitoalan järjestöt Tehy ja Super.
    Tutkijatohtori Armi Mustosmäki Tampereen yliopistosta taustoittaa hankalaa palkka-asiaa toimittaja Silja Raunion kanssa.

    Palkkaa-asiaa kommentoivat Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi ja
    Kuntatyönantajien johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti.

    Lähetyksen juontavat Marko Miettinen ja Linda Vettanen.

  • Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa. Mielenterveyden keskusliitto selvittää säännöllisesti mielenterveysongelmien kanssa elävien sekä eräiden muiden ihmisryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin. Mielenterveysviikolla julkaistava barometri on yhdestoista, ja tänä vuonna esiin nousevat mielenterveysongelmien vuoksi leimautuminen ja häpeä sekä hoidon saatavuus ja laatu. Toimittaja Aki Laine valottaa barometrin sisältöä.

    Juontajina ovat Marko Miettinen ja Linda Vettanen.

  • Ollako vai eikö? Siinä pulma. Klassinen sanonta on lähtöisin William Shakespearen kynästä, jolla hän kirjoitti lauseen Tanskan prinssin Hamletin suuhun. Lausahdus voi olla satoja vuosia vanha, mutta se istuu edelleen hyvin paitsi teatterin lavalle, myös niiden kulisseihin. Monet teatterit nimittäin käyvät jatkuvaa kamppailua olemassaolostaan alati tiukkenevan talouden kourissa.

    Vakaimmassa asemassa ovat isot laitosteatterit, jotka ovat suoran valtionavustuksen piirissä mutta niiden varjossa pienemmät teatterit sinnittelevät epävarmemman rahoituksen armoilla. Sinnittelevät, koska ilman niitä teatterin lavalla jäisi monta uutta asiaa kokeilematta.
    Toimittaja Sanna Pirkkalainen.

    Lähetyksen juontavat Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

  • Hongkongissa tilanne on kärjistynyt nopeasti. Protestien keskuspaikkana on ollut Hongkongin teknillinen yliopisto.
    Hongkongin tilanteesta keskustelevat nyt Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja Suomi–Hongkong -kauppayhdistyksen pääsihteeri ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Isola.
    Päivi Neitiniemi haastattelee.

    Juontajina Marko Miettinen ja Linda Vettanen.

  • Miten välttää päästöjä puuta polttavassa kotitaloudessa? Joensuulainen Topi Linjama halusi tietää, missä iskussa perheen puukattila on ja millaisia päästöjä heidän rintamamiestalonsa lämmityksestä aiheutuu. Mittaukseen ryhtyi energianeuvoja Anssi Kokkonen. Toimittaja Siru Päivinen.

    Virtuaalivaluutta olikin pyramidihuijaus. Virtuaalivaluuttana ja sijoituksena markkinoitu One coin on paljastunut pyramidihuijaukseksi. Siihen on sijoittanut rahojaan myös arviolta 30 000 suomalaista. Kaiken kaikkiaan One coiniin arvellaan sijoitetun miljardeja euroja. Huijausta on tutkinut Ylen MOT:n toimittaja Jyri Hänninen.

    Studiossa Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

  • Mitä tiedämme antibiooteista, niiden käytöstä ja vaikutuksista? Uusimmat tiedot näistä parantavista lääkkeistä kertoo johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

    Studiossa Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

Klipit

  • Suomalainen jalkapallo on nousussa. Suomi voitti perjantaina 15.11.2019 jalkapallon EM-kisojen karsintaottelun Liechtesteinia vastaan. Voitto tarkoittaa sitä, että Suomi pääsee ensi kesänä ensimmäistä kertaa mukaan jalkapallon EM-lopputurnaukseen.

    Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa avaa Linda Vettasen ja Marko Miettisen haastattelussa sitä, missä kaikessa maajoukkuemenestys on näkynyt jo nyt jalkapallorintamalla. Marjamaa kertoo seuranneensa Huuhkajien lentoa innostuksen ja liikutuksen siivittämänä.

    Kuva: Matti Raivio / AOP

  • Hassisen Kone on täällä taas!

    Suomirockin legenda Hassisen Kone tekee paluun esiintymislavoille ensi kesänä. Mediassa on puhuttu Karjalan urhoiden olevan täällä taas, bändi perustettiin 40 vuotta sitten ja on aika juhlia, nostalgiaa säästämättä.

    Kun biisit ovat 40 vuotta vanhoja, muuttuu soittoniekan sielunmaisema ja maailma soittajan ympärillä. Bändin jäsenet ovat musisoineet myös muissa yhtyeissä ja projekteissa. Miten helppoa on hypätä muiden musiikkiprojektien jälkeen takaisin nuoruuden tunnelmiin? Äänessä yhtyeen kitaristi Reijo Heiskanen ja basisti Jussi Kinnunen.

    Toimittajina Marko Miettinen ja Heidi Laaksonen.

    Kuva: Johanna Östman / Yle

  • Ilmastonmuutos herättää ihmisissä tunteita hämmennyksestä ja syyllisyydestä suruun ja vihaan. Kun esimerkiksi metsäpaloista kerrotaan, uhan tunne voimistuu, torjutaanko silloin koko asia? Tänään julkaistaan ensimmäiseksi ympäristötunteiden käsikirjaksi nimetty Mieli maassa? -teos. Kirjan kirjoittaja Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala sanoi Radio Suomen Päivä -ohjelmassa, että tolkuton ahdistus ei auta mitään. Häneen mukaansa kannattaa etsiä luotettavaa keskusteluseuraa, ettei jäisi ahdistuksensa kanssa yksin. Toimittajina ovat Aki Laine ja Marko Miettinen. Kuva: Joedson Alves / EPA

  • Millaista on miesten välinen ystävyys? Sitä pohtivat Miesten viikon merkeissä taiteilija Erno Enkenberg ja Antti Alén Miesakit ry:stä. Miesten mukaan ryhmässä on totuttu kaveeraamaan, mutta kahdenkeskisyys on se, mikä on oikeassa ystävyydessä olennaista.

    Enkenbergin näyttely "Bromance - miesten välisestä ystävyydestä" kuvaa läheisiä ihmissuhteita arkisissa tilanteissa. Mutta missä menee läheisyydessä raja? Voisiko Enkenberg esimerkiksi harjata hyvän miespuolisen ystävän tukkaa?

    Toimittajina Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

  • Päivitetty susikannan hoitosuunnitelma tähtää muun muassa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja suden parempaan sietämiseen. Hoitosuunnitelmassa pyritään myös selkiyttämään sitä, milloin ja kuka puuttuu susien aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Suunnitelmaan on laadittu tätä varteen nelikohtainen lista vakavuusasteeltaan erilaisista suden kohtaamistilanteista.

    Millaisia muita toimenpiteitä hoitosuunnitelmassa on susikannan suojelun tarpeisiin ja susiin liittyviä mahdollisia konfliktitilanteita varten? Niistä kertoo Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.
    Silja Raunio haastattelee. 

    Kuva: Tuomo Björksten / Yle

  • "Suurin muutos 25-vuotisella urallani on #metoo", sanoo vasta Tukholman kaupunginteatterin johtoon nimitetty Maria Sid. Näyttelijä-ohjaaja on toinen suomalainen yhden Ruotsin merkittävimmän teatterilaitoksen johdossa. Samassa pestissä toimi vuosina 1969-1980 Vivica Bandler.

    Maria Sid nimitettiin tehtävään lokakuussa toimien tehtävässä vuoden 2020 loppuun asti. Miltä teatterin tulevaisuus näyttää 25 vuotta uraa niin Suomessa kuin Ruotsissakin tehneen Sidin silmin?

    Toimittajana Anni Riit'aho. Kuva: Press bild kulturhusetstadsteatern / Teemu Kuusimurto

  • Pimeys ja kylmyys rassaa, väsyttää ja makea maistuu. . Miten väki pohjoisessa pärjää? Erikoistoimittaja
    Kaisa Aikio kertoo ensin lämpömittarin lukemat Inarista. Aki Laine ja Marko Miettinen jututtavat.
    Kuva: Anja Akujärvi.

  • Köyriä vai uunia, on kysytty aikoinaan kekrinä. Halloweeniä saatetaan karsastaa sen kaupallisuuden takia. Sadonkorjuujuhlallamme kekrillä ja halloweenillä on kuitenkin paljon yhteistä.

    Toimittaja Mira Stenströmin haastateltavana on arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta ja hän sanoo, että kekri ja halloween ovat sukua toisilleen.

  • Lentovero on menossa eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloite keräsi pikavauhtia tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Verolla pyritään vähentämään lentämistä ja sitä kautta vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

    Vero-oikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas on tutkinut lentoveron vaikutuksia. Hän muistuttaa, että lentämistä on aiemmin verotettu enemmän, mutta verosta luovuttiin.

    Näin Linnakangas arvioi lentoveron tehoa lentämisen hillitsijänä. Marja Ala-Kokko haastattelee.

  • Etelä-Savon pelastuslaitos sai viime lauantaina ilmoituksen, jonka mukaan rantaan oli ajautunut pieni norppa. Soittajan mukaan norppa ei vaikuttanut hyvinvoivalta.
    Eläinlääkäri Pekka Sarkanen kävi tarkastamassa tilanteen ja totesi, että kyseessä on Sanelma-niminen norppa, jota on autettu jo kerran aiemminkin. Norppa sai muikkuja ja lääkettä ja virkistyi huomattavasti. Sarkanen tekee vapaaehtoistyötä norppien hyväksi ja tuntee Sanelman hyvin.
    Sarkasta jututtaa Sirkka Haverinen.
    Kuva: Petri Vironen / Yle

  • Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistusten poistosta etenee eduskunnan käsittelyyn. Turun seudun kannabisyhdistyksestä Tapani Karvinen ja Ehyt ry:n päihdeasiantuntija Kim Kannussaari keskustelivat Linda Vettasen ja Marko Miettisen haastattelussa, millainen päihde kannabis on ja mitä aineen dekriminalisointi tarkoittaisi Suomen tapauksessa. Kim Kannussaari avaa, montako sätkää saa 25 grammasta kannabista - tämä on se määrä, jota kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että 18 vuotta täyttäneellä voisi olla, eikä siitä rangaistaisi.

    Kuva: DARREN ENGLAND / EPA

  • Onko sinulla kotona astiaa, johon ottaa talteen vettä, jos puhtaan veden jakelu syystä tai toisesta lakkaa? Muun muassa tätä kysymystä herätellään pohtimaan lauantaina järjestettävässä Pisara2019-valmiusharjoituksessa. Harjoituksen tavoitteena on testata Punaisen Ristin osastojen valmiutta reagoida ja auttaa vesikriisin sattuessa. Siihen osallistuvat SPR:n osastot, Keskustoimisto, piirit, Kalkun logistiikkakeskus, Nuorten turvatalot ja Kontit.
    - Pisara2019:ssa harjoitellaan Punaisen Ristin roolia viranomaisten tukena tapauksessa, jossa puhdasta vettä ei olisi. Siihen kuuluu viestin viemistä asukkaille, että vettä ei ole, tai se pitää keittää; lisäksi harjoittelemme vedenjakelua, kertoo Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin.
    Viime kesänä julkistetussa selvityksessä vesihuollon toimijoista huomautettiin, että paljonkin on parannettavaa mm. harjoittelussa. Miten hyvin tavalliset kansalaiset ovat varautuneet vesikriisin varalle? Heidi Juslin-Sandinin tapasi Mira Stenström.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä