Välilevyjä

Parhaat päältä

  • 55 min
  • 11 kk 17 pv

Kalaa ei kannata ostaa maanantaina, ja sinfoniatkin ovat parhaita tuoreina. Musiikissa kannattaa poimia parhaat päältä ja suunnata aikaan, paikkaan ja genreen, jossa laatu on parhaimmillaan. Viulunsoitossa se tarkoittaa 1910-lukua, kuoromusiikissa jotain muuta. Välilevyjen laatuvinkeillä poimit parhaat päältä!

Toimittajana Kare Eskola.

1. Franz Joseph Haydn: Finaali (Presto) sinfoniasta nro 80 d-molli (Baselin kamariork./Giovanni Antonini)
2. Claudio Monteverdi: Ch'io non t'ami cor mio (La Venexiana)
3. Henryk Wieniawski: Masurkka D-duuri (Jan Kubelik)
4. Leonard Bernstein: Kolme muunnelmaa baletista Fancy free (Boston Pops -orkesteri/Arthur Fiedler)
5. J.S. Bach: "Wie zittern und wanken", aaria kantaatista nro 105 (Hana Blazikova ja Collegium Vocale/Philippe Herreweghe)
6. Erik Satie: Cinéma (Alexandre Tharaud ja Eric Le Sage)
7. Kevin Puts: Network (Cincinnatin SO/Paavo Järvi)

Lähetykset

  • ma 2.12.2019 11.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Edellisen viikon Välilevyissä tarjottiin vinkkejä siitä, mistä kannattaa etsiä lajinsa parasta musiikkia. Palautteen perusteella vinkeille oli tilausta, joten laitetaanpa lisää! Tällä viikolla kerrotaan, miksi parasta crossoveria kannattaa etsiä 1600-luvun Espanjasta, ja mihin keskittyä Vivaldin tuotannossa, kun ei jaksaisi kahlata viittäsataa konserttoa ja viittäkymmentä oopperaa.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Santiago de Murcia: Cumbées ja Fandango (Paul O'Dette, Andrew Lawrence-King, Pedro Estevan, Pat O'Brien ja Steve Player)
    2. Antonio Vivaldi: Gloria, Et in terra pax ja Laudamus te teoksesta Gloria D-duuri, RV589 (Julia Lezhneva ja I Barocchisti/Diego Fasolis)
    3. Pavel Tshesnokov: Kerubiveisu (Conspirare/Craig Hella Johnson)
    4. Niccolo Paganini: Il carnevale di Venezia (Karen Gomyo ja Ismo Eskelinen)
    5. Ludwig van Beethoven: Allegro, 1. osa pianokonsertosta nro 5 Es-duuri "Keisarikonsertto" (Olli Mustonen ja Tapiola Sinfonietta)
    6. John Dowland: Lachrimae Antiquae ja Sir John Souch his Galiard (Phantasm ja Elizabeth Kenny)

  • Kalaa ei kannata ostaa maanantaina, ja sinfoniatkin ovat parhaita tuoreina. Musiikissa kannattaa poimia parhaat päältä ja suunnata aikaan, paikkaan ja genreen, jossa laatu on parhaimmillaan. Viulunsoitossa se tarkoittaa 1910-lukua, kuoromusiikissa jotain muuta. Välilevyjen laatuvinkeillä poimit parhaat päältä!

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Franz Joseph Haydn: Finaali (Presto) sinfoniasta nro 80 d-molli (Baselin kamariork./Giovanni Antonini)
    2. Claudio Monteverdi: Ch'io non t'ami cor mio (La Venexiana)
    3. Henryk Wieniawski: Masurkka D-duuri (Jan Kubelik)
    4. Leonard Bernstein: Kolme muunnelmaa baletista Fancy free (Boston Pops -orkesteri/Arthur Fiedler)
    5. J.S. Bach: "Wie zittern und wanken", aaria kantaatista nro 105 (Hana Blazikova ja Collegium Vocale/Philippe Herreweghe)
    6. Erik Satie: Cinéma (Alexandre Tharaud ja Eric Le Sage)
    7. Kevin Puts: Network (Cincinnatin SO/Paavo Järvi)

  • Alun perin passacaglia oli riffivetoista,kitaristien improvisoimaa väliaikamusiikkia aurinkoisen Espanjan kaduilta. Nimi tarkoittaa kadulla kulkemista, ja passacaglia on kulkenutkin pitkän matkan. Bachin luo ehtiessään se oli jo muuttunut arvokkaaksi, raskaaksi ja kontrapunktiseksi sävellysmuodoksi.

    Päivän Välilevyissä kuljetaan passacaglian mukana pitkin Eurooppaa, ja kiitellään sitä, että olennainen passacaglian DNA:sta on säilynyt. Toistuva linja antaa moderneillekin passacaglioille ryhtiä.

    Ohjelma on uusinta tammikuulta 2016.

    1. Angiol Michele Bartolotti: Passacaglia G-duuri (Gordon Ferries, teorbi)
    2. Girolamo Frescobaldi: Cosi mi disprezzate (Arianna Savall, Rolf Lislevand ja yhtye)
    3. Biagio Marini: Passacalio (Battalia)
    4. Michel-Richard Delalande: Passacaille en chaconne (La Simphonie du Marais/Hugo Reyne)
    5. Luigi Boccherini: Passa calle kvintetosta C-duuri (Le Concert des Nations/Jordi Savall)
    6. Benjamin Britten: Passacaglia teoksesta Nocturnal (Otto Tolonen)
    7. Maurice Ravel: Passacaille pianotriosta (Florestan-trio)
    8. Pehr Henrik Nordgren: Passacaglia jousikvartetosta nro 10 (Tempera-kvartetti)

  • 1950-luvulta alkaen taidemusiikki on ollut yhä enemmän HIP. Valitettavasti se tarkoittaa vain "historically informed performance". Historiallisesti tietoinen esitystapa on mullistanut musiikin esittämisen estetiikan, mutta vieläkään ei ole selvää, tuottaako historiallinen tietoisuus menneen vai nykyisen estetiikan mukaisia esityksiä. Onneksi asiaa voi ruotia alati parempien ja moninaisempien barokkimusiikkiesitysten parissa.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. C.P.E. Bach: Adagio ma non molto sonaatista viululle ja kosketinsoittimelle D-duuri (Tamsin Waley-Cohen ja James Baillieu)
    2. Giuseppe Tartini: 3. osa sonaatista viululle ja continuolle g-molli "Paholaistrilli" (David Oistrakh ja Vladimir Jampolski)
    3. Giuseppe Tartini: 3. osa sonaatista viululle ja continuolle g-molli "Paholaistrilli" (Chouchane Siranossian ja Jos van Immerseel)
    4. Antonio Vivaldi: Allegro, 3. osa konsertosta Talvi, sarjasta Vuodenajat (Janine Jansen ja yhtye)
    5. Georg Friedrich Händel: "Lascia la spina", Nautinnon aaria oratoriosta Il Trionfo del Tempo e del Disinganno (Julia Lezhneva ja Il Giardino Armonico/Giovanni Antonini)
    6. Michelangelo Rossi: Toccata nro 7 kok. Toccate e correnti d'intavolatura d'organo e cimbalo (Lorenzo Ghielmi)
    7. Claude Debussy: Voiles kok. Preludes I (Aleksei Ljubimov
    8. Giovanni Pierluigi da Palestrina: Sicut cervus desiderat (Westminsterin katedraalin kuoro/James O'Donnell)
    9. J.S. Bach: Sarabande soolosellosarjasta nro 4 Es-duuri (Marko Ylönen)
    10. J.S. Bach - Vikingur Olafsson: "Widerstehe doch der Suende", aaria kantaatista nro 54 (Vikingur Olafsson)

  • Tuonpuoleisen olemus vaihtelee uneliaasta hiljaiselosta ikuiseen piinaan, ja sekös säveltäjiä innoittaa, semminkin kun rajan ylittämiseen liittyy aina kuolematonta sankaruutta, rakkautta tai molempia. Styks-virta ylitetään kerran jos toisenkin, kun Välilevyissä kurkistellaan Tuonelaan, turvallisesti taiteen kautta.

    1. Tönu Körvits: Labyrinth 1 (Tallinnan kamariork./Tönu Kaljuste)
    2. Aulis Sallinen: Lemminki Tuonelassa sarjasta Rauta-aika (Helsingin kaupunginork./Okko Kamu)
    3. Claudio Monteverdi: Styksin ylitys oopperasta L'Orfeo (Le Concert d'Astrée ja solisteja/Emmanuelle Haïm)
    4. Marc-Antoine Charpentier: "Noire filles du Styx", Medeian aaria (Patricia Petibon ja La Cetra/Andrea Marcon)
    5. Monsier de Sainte Colombe le Fils: Tombeau pour Monsier de Sainte Colombe le Père (Jordi Savall)
    6. Manuel Cardoso: Non mortui qui sunt in inferno (Monteverdi-kuoro/John Eliot Gardiner)
    7. Erik Chisholm: Inferno teoksesta Pictures from Dante (Skotlannin kunink. kansallisork./Martin Yates)
    8. Arthur Foote: Francesca da Rimini (Seattle Symphony/Gerard Schwarz)
    9. John Dowland: Come, heavy sleep (Dorothee Mields ja The Sirius Viols)

  • Klassinen musiikki on hienostunutta, kaunista ja pääasiassa hiljaista. Sen ei tarvitse tehdä vaikutusta volyymilla, kuten barbaarisen populaarimusiikin. Paitsi nyt, kun Välilevyissä käännetään nupit kaakkoon ja nautitaan melusta. Sitä on paljon ja monenlaista, ja kun luulee, että volyymi ei enää voi kasvaa, se kasvaa silti, koska säveltäjät ovat taitavia pitämään melua.

    Toimittajana Kare Eskola.

    Ohjelma on uusinta marraskuulta 2018.

    1. Luigi Boccherini: Menuetti jousikvintetosta E-duuri (La Magnifica Comunita)
    2. Aleksandr Mosolov: Valimo bal. Teräs (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov)
    3. Uuni Klami: Maan synty Kalevala-sarjasta (HKO/John Storgårds)
    4. Igor Stravinsky: Uhritanssi bal. Kevätuhri (Philharmonia-ork./Esa-Pekka Salonen)
    5. Jörg Widmann: Antiphon (Ruotsin RSO/Daniel Harding)
    6. Olivier Messiaen: Et j'entendis la voix d'une foule immense teoksesta Et exspecto resurrectionem mortuorum (Clevelandin orkesteri/Pierre Boulez)
    7. Louis Vierne: Carillon de Westminster (Petur Sakari)
    8. György Ligeti: L'escalier du diablé (Pierre-Laurent Aimard)
    9. Eugene Ysaye: Les furies (Raivottaret) sooloviulusonaatista nro 2 a-molli (Alina Ibragimova)
    10. George Antheil: Ballet mécanique (Boston Modern Orchestra Project/Gil Rose)
    11. Jon Leifs: Hekla (HKO ja Helsingin filharmoninen kuoro/Leif Segerstam)

  • Suomessa kekri on unohtunut, halloween on vieras, dia de muertosin räikeys nolottaa eivätkä pyhimykset kuulu uskomusjärjestelmän ytimeen. Niinpä pyhäinpäivän vietto pelkistyy kynttilämeriin, koska kuolleita rakkaita on kaikilla. Oli myöhäissyksyn perinne mikä hyvänsä, se liittyy ikiaikaiseen ketjuun ja globaaliin verkkoon. Ihmiset elävät ja kuolevat, ja siinä välissä heidän perinteensä välittyvät ja muuttuvat - myös musiikki.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Tomas Luis de Victoria: O quam gloriosum (Monteverdi-kuoro/John Eliot Gardiner)
    2. J.S. Bach: Sonaatti kantaatista nro 106 "Actus tragicus" (Bach Collegium Japan/Masaaki Suzuki)
    3. Pekka Jalkanen: Deesis, osa 2 (Tuuli Lindeberg, Elisabet Petsalo, Jarno Lehtola ja Teppo Lampela sekä kamarikuoro Krysostomos/Mikko Sidoroff)
    4. Franz Schubert: Litanie auf das Fest Allerseelen (Magdalena Kozena ja Christian Schmitt)
    5. Richard Strauss: Allerseelen (Jessye Norman ja Geoffrey Parsons)
    6. Nieminen & Litmanen: Dia de los muertos
    7. Eric Zeisl: Osia sarjasta November (UCLA Philharmonia/Neal Stulberg)
    8. Paul Haletzky: Myöhäissyksy (Radion viihdeorkesteri/George de Godzinsky)
    9. Leonora d'Este: Angeli archangeli troni (Musica secreta ja Celestial sirens)

  • "Äänet eivät ole ääniä vaan varjoja", sanoi Morton Feldman. Tämän voi tulkita vaikka niin, että musiikin sijasta kuulemme soitinten ja tilojen muokkaamia ja vääristämiä resonansseja. Mutta värähtelyjen epätasa-arvoisen voimistumisen ja vaimentumisen kaoottisuudessa asuu musiikin viehätys, jota tarkkaan kuuntelemalla voi päästä lähemmäs sitä ihmisen ihmeellistä rajapintaa, jossa akustinen ilmiö muuttuu taide-elämykseksi.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Silvius Leopold Weiss: Sarabande luuttusonaatista nro 15 B-duuri (Robert Barto)
    2. Johann Jacob Froberger: Toccata nro 18 F-duuri (Assi Karttunen)
    3. Johannes Brahms: Andante - Poco piu animato, 1 osa triosta käyrätorvelle, viululle ja pianolle Es-duuri (Teunis van der Zwart, Isabelle Faust ja Alexander Melnikov)
    4. Nathan Riki Thomson: Cycles
    5. Johann Sebastian Bach: Toccata C-duuri, BWV564 (David Goode)
    6. Tapani Rinne & Teho Majamäki: Vibhav
    7. Attilio Ariosti: Prima lezione (Garth Knox, viola d'amore ja Agnès Vesterman, sello)
    8. Emilia Amper: Näckens polska från gamla tider
    9. Alvin Lucier: Nothing is real (Strawberry fields forever) (Marino Formenti)

  • Montaignen esseiden hengessä Välilevyjen toimitus listaa maailman hyviä ja nautittavia asioita keräilystä johdonmukaisuuden kautta liikuntaan, mikä saattaa avata ikkunoita ihmismielen rakenteeseen yleensä, tai ainakin musiikkiin.

    1. Jean Sibelius: Metsänhaltija (Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä)
    2. Meriheini Luoto: Metsänpeitto VI
    3. Trio Mediaeval ja Arve Henriksen: Pyhän Magnuksen hymni "Nobilis humilis"
    4. Johann Sebastian Bach: 1. osa konsertosta uruille C-duuri Antonio Vivaldin mukaan (Masaaki Suzuki)
    5. Mathias Duplessy: Nocturne (Zsofia Boros)
    6. Nieminen & Litmanen: Leo Jokela
    7. W.A. Mozart: Adagio, 2. osa klarinettikonsertosta A-duuri (Kari Kriikku ja Tapiola Sinfonietta/john Storgårds)
    8. Henry Purcell: O Solitude (Daniel Taylor ja Da Sonar -yhtye)

  • Saharan eteläpuolinen Afrikka on länsimaiselle taidemusiikille edelleen tuntematon manner. Aluksi Afrikkaan suhtauduttiin välinpitämättömästi, sen jälkeen kulttuurivaihto on ollut lähes olematonta: muutama sointiväri ja svengistä riisuttu rummutus. Toisaalta musiikilliselta kolonialismilta on vältytty. Siinä hengessä Välilevyjen toimitus sonnustautuu hellekypäräänsä ja suuntaa korvat valppaina kohti tuntematonta.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Camille Saint-Saëns: Africa (Stephen Hough ja Birminghamin SO/Sakari Oramo)
    2. Camille Saint-Saëns: Reverie du soir (a Blidah), 3. osa sarjasta Suite algerienne (Monacon FO/David Robertson)
    3. Jean-Philippe Rameau: Air pour les esclaves africains oopperabaletista Les Indes galantes (MusicAeterna/Teodor Currentzis)
    4. Giacomo Meyerbeer: "Pays merveilleux" oopp. L'Africaine (Roberto Alagna ja Covent Gardenin kuninkaallisen oopperan ork./Bertrand de Billy)
    5. William Walton: Johannesburg Festival Overture (Liverpoolin kuninkaallinen FO/Charles Groves)
    6. Heitor Villa-Lobos: Kankukus sarjasta Dancas Caracteristicas Africanas (Sonia Rubinsky)
    7. William Grant Still: Moderato assai, 1. osa sinfoniasta nro 1 "Afroamerikkalainen" (Detroitin SO/Neeme Järvi)
    8. John Cage: Bacchanale (Stephen Drury)
    9. Foday Musa Suso: Tilliboyo (Kronos-kvartetti ja Foday Musa Suso)
    10. Jouni Kaipainen: Beniniläinen aamulaulu (Tampere filharmonia/Hannu Lintu)

  • Onko musiikki on lähtökohtaisesti hybristä? Onko harhaista kuvitella, että yksilö muka voisi musiikilla ilmaista jotain tärkeää ihmisyydestä tai peräti pyhyydestä? Oli miten oli, näissä Välilevyissä keskitytään hybriksen vähemmän filosofisiin ilmentymiin, ja skepsis, epäily, on turvaverkkona korkeille pudotuksille.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Anton Bruckner: Feierlich, misterioso, 1. osa sinfoniasta nro 9 (Berliinin filharmonikot/Simon Rattle)
    50999 9529692 0
    2. Ludwig van Beethoven: Scherzo (Allegro), 3. osa sinfoniasta nro 3 Es-duuri ”Eroica” (18. vuosisadan orkesteri/Frans Brüggen)
    3. Richard Wagner: Isolden lemmenkuolo (Philadelphian ork./Christian Thielemann)
    4. Arnold Schönberg: Andante grazioso, 2. osa viulukonsertosta (Hilary Hahn ja Ruotsin RSO/Esa-Pekka Salonen)
    5. Isaac Albeniz: Navarra (Artur Rubinstein)
    6. Lauri Porra: Stasis, teoksesta Domino Suite (Aki Rissanen ja Sinfonia Lahti/Jaakko Kuusisto)
    7. Sergei Rahmaninov: Kiitä sieluni Herraa (Latvian Radiokuoro/Sigvards Klava)
    8. Aleksandr Srjabin (sov. Aleksandr Nemtin): Valmistauminen lopullista Mysteeriä varten (Berliinin saksalainen sinfoniaorkesteri/Vladimir Ashkenazy)

  • Musiikki on oman toimensa ohella aina viestinyt rahaa, valtaa ja kulttuuripääomaa. Etenkin rahaa ja valtaa koskeva viesti menee parhaiten perille lukumäärällä, koolla ja äänenvoimakkuudella. Ei siis ihme, että polyfoninen nokittelu eteni aina 60-äänisyyteen asti, ja että Mahlerin vaatimuksia mammuttiorkesterista ei pidetty hybriksenä. Näissä Välilevyissä suuri on kaunista - tai ainakin sitä on paljon.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Picard: Gloria (Gothic Voices)
    2. Alessandro Striggio: Agnus Dei teoksesta Missa sopra Ecco si beato giorno (Le Concert Spirituel/Hervé Niquet)
    3. Heinrich Ignaz Franz von Biber: Agnus Dei teoksesta Missa Salisburgensis (Hesperion XXI, Le Concert des Nations ja La Capella Reail de Catalunya/Jordi Savall)
    4. G.F. Händel: Alkusoitto Ilotulitusmusiikista (Le Concert Spirituel/Hervé Niquet)
    5. Gustav Mahler: Alles Vergängliche sinfoniasta nro 8 Es-duuri (Birminghamin sinfoniakuoro, -nuoriskuoro ja -orkesteri sekä Lontoon sinfoniakuoro ja Toronton lapsikuoro/Simon Rattle)
    6. J.S. Bach (sov. Leopold Stokowski): Andante sostenuto (BBC:n FO/Matthias Bamet)
    7. Ira ja George Gerschwin: Strikle up the band (Ann Leaf ja Gaylord Carter (Wurlitzer-teatteriurut)
    8. Sibelius-Akatemian Folk Big Band: Ruskova

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä