Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

“Parisuhdelaki käänsi monen feministilesbon takin”

  • 57 min
  • toistaiseksi

Homo- ja lesbotutkimuksen pioneeri Kati Mustola kertoo, miten 1970-luvun keskustelu homoseksuaalien oikeuksista eroaa keskustelusta, jota käydään nyt transihmisten oikeuksista. Mikä ryhmä jonottaa transihmisten jälkeen ihmisoikeusluukulle?

Puhumme myös ystävyyssuhteiden sukupuolittuneisuudesta. Miksi heteronaisen ja -miehen suhteeseen liitetään aina sutinavaara? Miten me hyödymme sukupuolirajat ylittävistä ystävyyksistä?

Kysy feministiltä, koska se on mukavaa vaihtelua sudokun tekemiselle -osuudessa feministinen salaseuramme vastaa kysymykseen, onko feministillä lupa fetishoida naisen kauneutta.

Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

Lähetykset

  • ke 23.10.2019 14.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miestenpäivän erikoislähetyksessä keskustelemme siitä, millaisia miehiä ja mieheyden malleja me kaipaamme maailmaan. Vieraamme, tasa-arvoaktivisti ja ammattisotilas Juho Pylvänäinen kertoo, miksi mies hyötyy muiden ihmisoikeuksien puolustamisesta. Joko stereotyyppinen mieheys alkaa olla murroksessa?

    Puhumme tänään myös miesvihasta. Millaisissa hetkissä feministi tunnistaa sellaista itsessään, entä mihin viha kannattaa kohdistaa ja miten sitä voi purkaa?

    Kysy feministiltä, koska näyttää hölmöltä seistä hiljaa suu auki -suosikkiosuudessa vastataan kysymykseen, miksi työpaikka pysyy patriarkaatin linnakkeena, vaikka se on täyttynyt naisista.

    Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

  • Vieraamme Iida Kukkonen on tutkinut ulkonäön merkitystä työelämässä. Miksi vaalimme yhä myyttiä naisista, jotka hyödyntävät kauneuttaan niin työelämässä kuin parisuhteessakin? Kuinka paljon hyvä ulkonäkö on alkanut määrittää ihmisen arvoa yhteiskunnassamme?

    Puhumme myös siitä, miksi imettäminen on feministinen kysymys. Miksi äidin ja vauvan välinen asia on kaikkien muiden ihmisten syynissä?

    Rakastetussa Kysy feministiltä jos numerotiedustelussa ei vastata -sarjassa selvitämme, voiko feministille antaa anteeksi synkän menneisyyden antifeministinä.

  • Keskustelemme kansalaisaktivisti ja järjestötyöntekijä Gelawej Viyanin kanssa kurdien feministisestä ja ekologisesta yhteiskuntamallista Pohjois-Syyriassa. Miten Rojavan malli syntyi, ja onko se Turkin hyökkäyksen myötä vaarantunut?

    Viime viikkoina on käyty taas oikeutta naiset vastaan vihapuhe. Vihapuheesta suurin osa kohdistuu naisiin, mutta otetaanko tätä asiaa vieläkään vakavasti?

    Suositussa Kysy aina ensin feministiltä, ennen kuin lähdet Twitteriin huutelemaan -osuudessa kysymme, miksi miehet usein vastustavat parisuhdeterapiaa.

  • Homo- ja lesbotutkimuksen pioneeri Kati Mustola kertoo, miten 1970-luvun keskustelu homoseksuaalien oikeuksista eroaa keskustelusta, jota käydään nyt transihmisten oikeuksista. Mikä ryhmä jonottaa transihmisten jälkeen ihmisoikeusluukulle?

    Puhumme myös ystävyyssuhteiden sukupuolittuneisuudesta. Miksi heteronaisen ja -miehen suhteeseen liitetään aina sutinavaara? Miten me hyödymme sukupuolirajat ylittävistä ystävyyksistä?

    Kysy feministiltä, koska se on mukavaa vaihtelua sudokun tekemiselle -osuudessa feministinen salaseuramme vastaa kysymykseen, onko feministillä lupa fetishoida naisen kauneutta.

    Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

  • Kätilö ja tietokirjailija Laura Kosonen kertoo, miten asenteet synnytystä kohtaan ovat vuosien aikana muuttuneet. Miksi synnyttämisestä tuli synnyttäjämyönteisempää vasta 2000-luvulla? Miten itsemääräämisoikeus toteutuu synnytyksissä ja missä määrin hoitohenkilökunnalla on oikeus rikkoa sitä?

    Epälooginen hupakko, nalkuttava pirttihirmu ja suunnistustaidoton tunnemyrsky – niin tyypillistä naista. Millaisessa asenneilmapiirissä on 1970-luvulla syntynyt feministi kasvanut ja miten se on meihin vaikuttanut?

    Rakastetussa Kun feministi vastaa, yksi enkeli saa siivet -osuudessa kysymme, onko miesten muita vaikeampi hyväksyä maailma, jossa sukupuolen moninaisuus on fakta.

  • #Metoo-liike on kaksivuotias, onnea meille kaikille! Mitä kahdessa vuodessa on tapahtunut ja mitä pitäisi vielä tapahtua? Siitä kertoo vieraamme, kriminologi Maria Normann, joka osallistui vastikään kansainväliseen #metoo-konferenssiin Islannissa.

    Miten ihmeessä on päässyt käymään niin, että pillu-caresta eli pillun hyvinvointiin satsaamisesta on tullut yksi rasti jokanaisen loputtomaan to do -listaan? Miksi pilluun liittyvä häpeä vaarantaa naisen terveyden?

    Rakastetussa Feministin kyselytunti -sarjassa vastaamme muun muassa siihen, saako nainen puolustaa miestä vastamäessä, jos yleinen feministinen linja on sitä vastaan.

  • Vaihdevuodet koittavat tavalla tai toisella kaikille naisille, joilla on munasarjat. Miksi vaihdevuosista puhutaan silti niin vähän? Vieraamme, tv-toimittaja Salla Paajanen kertoo, miten hän etsi vuosia syitä ja hoitoa menopaussioireisiinsa. Miksi vaihdevuosia pidetään kiihdytyskaistana vanhuuteen, kun niistä voisi alkaa naisen yhteiskunnallisesti merkittävä elämänvaihe?

    Feministi haluaisi kieltää tuntevansa minkäänlaisia ulkonäköpaineita, mutta vaikeaksi se on mennyt. Miksi suurin osa naisista ei pidä ulkonäöstään? Miten kauneuspaineet ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa?

    Suosikkiosuudessamme Feministin kyselytunti ihmetellään, miksi miehen ritarillinen käytös on niin vetoavaa. Johtaako oven avaamisen salliminen auttamatta perinteisiin sukupuolirooleihin myös parisuhteessa?

  • Epätoivoinen Bridget Jones vai Temptation Islandin haluttu bikinihottis? Sinkuista puhutaan yleensä hyvin yhtenäisenä ryhmänä, vaikka heidän elämäntilanteissaan ja hyvinvoinnissaan on isoja eroja.
    Sinkkuutta tutkinut Anu Kinnunen kertoo, miksi yksin elävien määrä kasvaa ja miksi sinkkuus voi olla naiselle parisuhdetta onnellisempaa.

    Pohdimme, mitä on toksinen maskuliinisuus ja onko olemassa myös myrkyllisiä naisenmalleja.
    Feministi vastaa, muut hiljaa -suosikkiosuudessa kysytään, miksi jotkut naiset ilmoittavat olevansa mieluummin sovinisteja kuin feministejä.

  • Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Pia Puu Oksasen kertoo, millaisia uusia muotoja naisiin kohdistuva väkivalta löytää. Miksi Suomi on yksi maailman häpeäpilkuista, kun tilastoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Miten voimme parhaiten tukea väkivallan uhria?

    Käymme läpi viime aikoina kuohuttaneita feministisiä keskustelunavauksia, kuten sitä, pitääkö olla kielilläpuhuja voidakseen osallistua keskusteluun feminismistä. Miksi juuri feministiseen keskusteluun suhtaudutaan niin kriittisesti?

    Rakastetussa Kun feministi vastaa, muut vaietkoon -osuudessa selvitämme, mitä eroa on sokerideittailulla ja seksityöllä.

  • Kansainvälinen tasa-arvotaistelija Annika Ojala kertoo, ovatko naisten ihmisoikeudet edelleen pelkkä haave. Miten naisten osallistuminen politiikkaan hyödyttää taloutta, ympäristöä ja rauhantyötä? Ketkä lobbaavat maailmalla naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia vastaan?

    Pohdimme myös, miksi kotiruuanlaitto on miehen spektaakkeli noin 12 kertaa vuodessa, kun nainen pilkkoo köökissä porkkanoita ympärivuotisesti. Entä miten deitti- tai kyytisovellusten pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon ne, jotka kokevat eniten turvattomuutta?

    Kysy feministiltä jos uskallat -sarjassa selvitämme, onko naisen seksuaalinen valta totta vai tarua.

  • Suomalaisia naisvankeja yhdistää elämässä koettu väkivalta. Vanajan vankilan sekä Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan Kaisa Tammi-Moilasen mielestä tätä ei osata ottaa tarpeeksi huomioon vankiloissa ja vankeinhoidossa. Millaista olisi naiserityinen vankeinhoito? Entä miten vankien äitiyttä tuetaan?

    Puhumme naisen muistista, joka liimaa perheen yhteen ja jonka varaan rakennetaan sosiaaliset verkostot – yhteiskunnan asioita pääsee muistelemaan kuitenkin yleensä mies.
    Ihmettelemme myös takavuosien puumabuumia: mihin katosivat nuoria miehiä saalistavat naiset?
    Rakastetussa Jos joskus feministiltä vastauksen saisin -sarjassa selvitämme, mistä johtuu keski-ikäisten miesten viha 16-vuotiasta ilmastoaktivistia Greta Thunberg kohtaan.

  • Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso ja ihmisoikeustyötä tehnyt Janette Grönfors keskustelevat naisen paikasta romanikulttuurissa. Miten naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema romaniyhteisöissä paranisi? Miten pääväestön ja yhteiskunnan asenteet romaneja kohtaan vaikuttavat?

    Uudessa Feministi ei ole koskaan väärässä -sarjassa vastataan kuulijan kysymykseen riisuuntumisesta feministisenä tekona. Onko burleski strippausta vai emansipaatiota?
    Aluksi pohditaan myös, kuinka paljon naisten jatkuva itsensä kehittäminen ja muutoksenhalu on seurausta ulkoa tulevista paineista.

    Toimittajat Outi Kaartamo ja Jonna Tapanainen perehtyvät ohjelmassaan naisen elämää koskettaviin teemoihin poliittisella ja henkilökohtaisella otteella.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä