Ásllaga Á-studio

ÁHR mearrádusat gomihit válgalávdegotti mearrádusaid, juristtat imaštallet ÁHR linjemiid.

  • 1 h 4 min
  • toistaiseksi

Vuossárgga 30.9.2019 álget rehkenastit sámedigge válggaid bohtosiid dii. 18.00.
Alimus hálddahusriekti lea dahkán dievva mearrádusaid sámediggi válgalávdegotti vuostá, prinsihpan lea joavkodohkeheapmi ja eandalitge ollislaš árvvoštallan (kokonaisharkinta). Vuoigatvuođadiehtagiid lektor Markku Kiikeri imaštallá ÁHR linjemiid. Sáddagis gullát maid lohká Janne Näkkäläjärvi, Sámedikki válgalávdegotti jođiheaddji ja maiddái jurista Martin Scheinin oaiviliid, son sákka imaštallá movt Suopma ii leat váldán vuhtii Ovttastuvvon našuvnnaid čuožžuhusaid sámiid iešmearrideami ektui.

Doaimmaheaddjin Sara Wesslin ja Aslak Paltto.

Lähetykset

  • ke 9.10.2019 11.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmogiid bissovaš foruma UNPFII ráhkkanančoahkkin lea álgán 10.2 Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis. Bissovaš foruma čuovvovaš golmma jagi lahtut čoahkkimastet dál vuosttas geardde. Ulbmilin sis lea ráhkkanišgoahtit giđa bissovaš forumii, muhto maiddái oahpásmuvvat ON:a doaimmaide ja eará lahtuide.

    Čoahkkin lágiduvvo Anáris, daningo bissovaš foruma dálá ságajođiheaddji Anne Nuorgam boahtá Suomas. Chandra Roy Henriksen lea ON eamiálbmotáššiid bissovaš foruma čállingotti jođiheaddji ja dadjá ahte okta UNPFII olahusain lea dat, ahte sii ordnejit bissovaš foruma stuorra čoahkkima, mii čohkke jahkásaččat eanet ah' eanet olbmuid.

    Aleksey Tsykarev lea Ruošša beale ovddasdeaddji, eret gárjilis ja leamašan ovdal EMRIP bargojoavkkus, Son oaidná UNPFII rolla dehálaččan hukset ságastallama eamiálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.
    Tuomas Aslak Juuso lea dálá Sámediggi nubbin várreságadoalli ja su rolla lea leamašan johttit ollu ON vuollásaš čoahkkimiin miehtá máilmmi manjimuš jagiid. Juuso oaidná dehálaččan ON barggu, muhto váikkuheapmi Suoma siskobealde ieš sámedikki bokte ferte dahkojuvvot, váikko áššit eai álot ovdán nu jođánit go hálidivččii.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Lappi universitehta Roavenjárggas ii heaittit sámegielagiid dihtoearrebáikkiid, váikko vuos leige áigumuš. Universitehta rektor Antti Syväjärvi muitala, ahte sámegielagiid diehtoearrebáikkit bissot ain dás duohkoge.
    Sámiidda lasi vuoigatvuođat váldoálbmoga ektui diehtá rasisma ja vaššiságaid. Sofia Jannok lea álggahan doarjunjoavkku Backa Sápmi, vai sii geat barget vuoigavuođaid ovdii, de eai dárbbasivčče okto guoddit givssideami, bilkideami ja ciellama váivves noađi.

    Tom Moring lea bargan guhká Sámi Allaskuvllas journalistihka professoran ja doaibmá dál Helssega universitehta emeritus professoran:” Dát case, dál diehtit ahte njuolgut olbmot ja obmodat lea uhkkiduvvon, dalle lea čielggas ahte olbmot ballájit ja geassájit, eaige bealuš sámi beali.”

    Loahpas joatkit Suoma boazolága lágain, mainna sahttá ohcat heahtedoarjjaga, jos lea heajos guohtun. Ášši lea váttis čilget, go lea hui moalkái dahkkon njuolggadusat.

    Doaimmaheadjin Anni-Saara Paltto, Anne-Marit Päiviö. Ságaid čohkken Aslak Paltto.

  • 23.1.2020 duorastaga lei historjjalaš beaivi go girjas čearru vuitii dikkis Ruoŧa stáhta vuostá. Girjásis lea dál oktosaš riekti hálddašit smávvaeliid bivddu ja guolásteami gilvinráji bajábealde čearu eatnamiin. Gullát duopmostuolu jođiheaddji Anders Ek,gii lohká dán duomu oktan dain stuorimus duomuin Ruoŧas goassege. Girjjas lea bastán duođastit ahte sis lea agibeaivevuoigatvuohta eatnamiidda. Matti Blind Berg, girjas čearu ságajođiheaddji illuđa go leat viimmát oččon rievtti. Hans Geibrink Ruoŧa bivdiidlihttus doaivvui duomu mannat nuppe belii.
    Gullát maiddái: Åsa Larsson Blind, Ruoŧa Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji,
    Mari Heidenborg, Ruoŧa stáhta ovddasdeaddji ja vuoigatvuođa Kansler,
    Ingemar Blind, ovddeš girjas čearu jođiheaddji, Bror Saitton, okta dain áššedovdiin girjas rievttis ja vel Ruoŧa sámedikki stivrra ságadoalli Per- Olof Nutti.

    Mielde sáddagis Luobbal-Jovsset Esko, Esko Aikio suokkardallá Girjas duomu váikkuhusaid Suoma ja Norgga ektui. Aikio lea ieš váidán Suoma duopmostuollui guolástanášši, vai ohcandihte lága rájiid sámi árbevirolaš guolástanvuoigatvuođaide.

    Naba movt dál go Corona Virus lea maiddái Ollen Kiinnálaččaid mielde Sápmái? movt galgá suddjet dahje rahkkanit dan vuostá? Doavttir Heidi Eriksen čilge eambbo. Nab dat ollu Kiinnálaččat geat eai dál boađege šat, go joavkkuid leat bissehan boahtimis Sápmai, de movt dat čuohcá Sámi guovllu turismii, áššis eanet Inari-Saariselkä Matkailu márkanastinhoavda Marja Kumpuniemi.

    Doaimmaheaddjit : Jörken Heikki, Frida Fernqvist, Anne Ravna Allas ja Kjell Marainen, John Einar Eira Jr. Sáddaga čohkkii Aslak Paltto.

  • Jikŋon 2 dahje Frozen 2 čájehuvvoi viimmát 14.12. ovdačajáhusain miehttá Sámi. Dán oasis čiekŋudit filmma sisdoallui ahte movt oidnui sámiid Verdde-joavku ovttasbargu Disney fitnodagain. Gullát ságaid ovdal filmma Riitta Lehtola ja su gánddat Sammeli ja Uula Kosonen, Oslos Dan Robert Larsen hálešta Keeino joavku artisttain Fred rene Buljoin, Jikŋon jietnaneavttáriin Kristoff rollas Vegard Bjørsmo, Mikkel Gaup, Elsa rollas Marianne Pentha guhte ii leat ovdal filmma hállan almmolažžat hállan sámegiela. Filmma maŋŋá háleštettiin gullát makkár lei máinnás: gullát Henna Lehtola, Emma Niittyvuopio ja Elle-Máret Näkkäläjärvi.

    Studios guossin Ailu Valle, guhte lea jorgalan Jikŋon 2 musihkaid, go lei maiddái jorgalan filmma suomagielát teavstta. Valle muitala movt lei bargat dákkáraš stuorra prošeavttain.
    Loahpas háleštit NRK Sámi doaimmaheaddjiin, Anders Boine Verstad lei mannán vahku Madridas čuovvumin COP 25 čoahkkima, man bohtosiidda álgoálbmogat ledje hui behtton.
    Sáddaga čohkkii Aslak Paltto.

  • Dál leat jagi guorahallan dan, man olu Suomas ožžot leat bohccot ja makkár boahttevuohta boazodoalus lea. Jahki dassái ásahuvvon bargojoavku lea vuossárgga addán evttohusas olggos.
    Dan mielde Suomas ožžot leat čuovvovaš logi jagi áigge, jagiin 2020–2030, seamma veardde bohccot go dálge, eaige loguid njeaidde gostige. Dás duohkoge Suomas ožžot leat 203 700 bohcco.
    Go jo geardde loguid eai njeaidde, bargojoavku baicce evttoha, ahte juohke bálggus ferte gárvet buorre guohtumiid dihte alcceseaset dikšun- ja geavahanplána. Bálgosiid iežaset guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánat galggašedje leat gárvát ollášuhttima várás 1.6.2022. Jearahallamiin gullat bargojoavkku lahttu Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, Eanan-ja meahccedoalloministera veahkki, Teppo Säkkinen.
    Bargojoavkku áššedovdilahttu, Juha Tornensis lea Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit ja son lohká ahte bargu álgá dál go ásahuvvo ođđa boahtteáiggebargojoavku.
    Jearahallamis maiddái Asko Länsman, Sámedikki lahttu boazolohkku-bargojoavkkus,
    Njavdáma bálgosa boazoisit Tapio Kiviniemi, Sállevári boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi,
    Gáldoaivvi boazoisit Vesa Länsman ja Tuomas Semenoff, Váhčira bálgosa boazoisit.

    Doaimmaheaddjin Kaija Länsman, Inger-Elle Suoninen, Sara Wesslin, Linnea Rasmus ja Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Ruošša bealde gullát ságaid dás duos movt iehčanas mediat uhkkiduvvojit ja doaimmaheaddjit gottáhallet. Naba sii geat muitalit daid ságaid doaimmaheaddjiidde ja ohcet saji vuoigatvuođaideaset iežaset riektevuogádagas. Ovddit Á-Studios lei sáhka ovtta hui mearkkašahtti Ruošša beale organisašuvvna CSIPN heaittiheamis. Dál gullát guovtti sierra muitalusa bokte manne sii leat báhtaran RUoššas ja ohcan dorvosaji eará riikkas.
    Mannán vahkkus ledje čoahkkanan Arktalaš ráđi bistevaš lahttut, álgoálbmot-organisašuvnnat Roavvenjárgii. Ruošša beale organisašuvdna lea RAIPON. Dmitry Berezhkov barggai guhká Raipon nubbin jođiheaddjin, muhto de máŋgga mohkki bokte bággehalai ohcat dorjosaji Norggas, go lei doppe studeremin. Dál gullát su muitalusa(jearahallan eaŋgalasgillii).
    Yana Tannagasheva ja báhtaran eret ruoššas ja Son lea iežes bearrašiinnis dál ohcamin dorjosaji davviriikkain. Su mielde CSIPN lea leamašan dat deháleamuš organisašuvdna, mii lea ovddidan Ruošša beale álgoálbmogiid dili. Guktot Berezhkov ja Tannagasheva lohket ahte RAIPON lea dál šaddan Stáhta vuollásaš organisašuvdna,mii ii ovddit vuoigatvuođaid, muhto beare rámbojit mán buorre dilli álgoálbmogiin lea Ruoššas.

    Naba makkár dilli lea sámegiela oahpahusas Sámeguovllu olggobealde. Min neahtta artihkkalis sahttá lohkat movt lea dilli Tampere gávppogis. Roavvnjárggas lei guhkká garra botnjan oažžut sámegielat oahpahusa, dál leat oahppit jo badjel 60, muhto dušše okta oahpaheaddji. Karoliina Harvala lea mearreáigásaš oahpaheaddji Roavvenjárgga gávppogis, ja lohkká ahte dál dilli lea vel buorre, muhto boahte jagisii fas leat diehtu, go ruđa ferte ohccat jahkásaččat.

    Doaimmaheaddjin: Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Moskova gávpotriekti mearridii 6.11.2019, ahte árktalaš eamiálbmogiid olmmošvuođatvuođasearvi galgá heaittihuvvot dan dihte, go searvi ii lean čuvvon Ruošša lágaid. Searvi lea bealistis namuhan, ahte heaittihanákkain čujuhedje dušše formála sivaide ja sii ledje juo divvugoahtán feaillaid.
    Vássán jagiid áigge leat Ruoššas máŋggat eamiálbmotdoaibmit ja aktivisttat šaddan váttisvuođaid sisa. Sin doaimmaid leat geahččalan ráddjet earret eará áššáskuhttimiiguin.
    Sámiráđi jođiheaddji Áile Javo lohká CSIPN lea leamašan dehálaš searvi ovddideamen álgoálbmogiid áššiid Ruošša bealde ja riikkaidgaskasaččat. Javo lohká surgadin gullát ahte searvi lea heaittihuvvomin.

    Sáttagis gullát maiddái jearahallamis Yana Tannagasheva jagis 2016, gii gullá Shor álbmogii ja lea eret Ruoššas. Kazas, su ruovttubáikis lea stuorra čitnaloavkunruvki, mii lea olbmuid bággen fárret eret ruovttuguovllustis.Tannagasheva bearáš lea garrásit dáisdalan ruvkki vuostá ja ožžon veahki CSIPN searvvi bokte. Čuovovaš vahkkus joatkit âššiin, go máŋgasat leat bággehallan fárret eret Ruoššas, go stáhta atná eamiálbmotrivttiid bealušteaddjiid uhkkin stáhta vuostá.

    Doaimmaheaddjin Jouni Aikio. Ságaid čohkkii Aslak Paltto

  • Boazodoallis eai leat seammalagan bargoáiggit go dábálaš bargoeallimis, 8-16,muhto rievdadit jahkeáiggiid ja bargguid mielde. Boazodoalli ámmát lea hástaleaddji bargu ja gáibida ollu návccaid. MELA dahje ge Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa bokte olbmot dihtet vejolažžan oažžut sadjasas veahki jos olmmoš lápme iežes bargguid oktavuođas. Muhto naba bargodearvvášvuohta ja dan jeavddalaš dikšun? Dat maid gávdno, muhto dan ferte dálá áigge boazodoalli ieš ordnet. Nina West čilge vuđđolaččat movt galgá doaibmat jos ii dieđe dás vuos, muhto lea beroštupmi.

    Dán háve Kolumnistan lea Tuomas Kiprianoff, gii hállá čáhcefápmorusttega burgimis, vai ealaskahttit dehálaš guollejoga.

    Eurohpa Ráđi ráđđeaddi komitea lea ođđa raporttastis árvvoštallan, mo Suopma lea ollašuhttán álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski soahpamuša.
    Raporttas ávžžuhit Suoma eiseválddiid earret eará čoavdit Sámedikki válgalogahallanášši, sihkkarastit sápmelaččaid oassálastinvejolašvuođaid láhkaásaheames ja ovddidit earret eará ILO 169 -soahpamuša ja davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifierema.
    Komitea lahttu Detlev Rein lea Duiskkas eret ja lea bargan guhkká unitlogu-álbmogiid áššiin ja lea mannán giđa fitnan Sámis komitea joavku mielde gullamin movt dilli olbmuid mielas lea. Detlev mielde raporta lea sápmelaččaidde veahkkin go galgá Suoma stáhtain ráđđádallat.

    Doaimmaheaddjin Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Äijjihsullo ollislaš ráfáidahttimis leat ságastallan jo 2000-logu álggu rájes.

    Sápmelaččaide bassi Äijihsuolu ollislaš ráfáidahttin lea fas loktanan ságastallamii. Nákkosgirjedutki ja arkeologa Eeva-Kristiina Harlin ja meahcceekologa Inka Musta evttoheigga Helsingin Sanomat -aviissa oaivilčállosis 28.10.2019, ahte Äijihsullui ii galggašii leat šat vejolaš boahtit gáddái fatnasiin ja goargŋuma bassi sullui galggašii maid gieldit.

    Harlin ja Musta čujuheaba čállosis mearkkašahtti ođđasii, mii boahtá nuppe bealde máilmmi Austrália aborigiinnaid duovdagiin. Austrália beakkán Uluru geađgemonolihtta giddejuvvui mannan vahkkus eaige turisttat beasa šat gakcut dan ala, dasgo báiki lea aborigiinnaide bassi.
    Äijihsullos guovllu sápmelaččat leat oaffaruššan sihkkaris dieđu mielde goit 1300-logu rájes. Sullos leat gávdnan dávttiid, čorvviid ja ruđaid.

    Anárjávrri Äijihsullui lea dálá dilis lohpi mannat fatnasiin dahje eará mohtorfievrruiguin sihke geasset ja dálvet. Suolu geasuhage olu olbmuid birra jagi. Dološmuitoláhka suodjala gal Äijihsullo, muhto dan lága vuođul sullo ii sáhte ollásit ráfáidahttit, muitala álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi Meahciráđđehusas.

    Sáddaga láidesta Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Paltto.

  • Suoma Eanan -ja Meahccedoalloministeria lea ballán ahte makkár duopmu boahta EU-duopmostuolus gumpebivdui guoskevaš áššis. Dál go dat bođii, de bohte goit buorit ođđasat badjeolbmuidde. Bálgosiid Ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila čilge manne dát lea uorre ođas. Sáttaga loahpas gullát vel MMM ráđđádalli virgealbmá Sami Niemi oainnuid movt dál birget dainna mearrádusain, ja movt dál suoma barggut gumpenáli dna-iskosiin veahkkeha boazodoalliid Ruoŧa bealde.
    Sáddagis gullát maiddái Jussa Seurujärvi Kolumna boazodoalus ja dan dilis.

    SUoma álbmot museas lea okta máilmmi stuorimus MESA VERDE-čoakkáldat, mii lea USA:s, Colorado guovllus álgoálbmogiid eatnamiin roggojuvvon dávvirat 125 jagi áigi. Hopi-álbmoga gáibádusas de dál USA ja Suopma leat mearridan máhcahit ruovttoluodda badjel 20 olbmo dološ bázahusaid ja ollu dávviriid mat čuvvo mielde. Gullát USA ambassadevrra Robert Pence, Álbmotmusea Intendeantta Heli Lahdentausta ja Siidda amanuessa Anni Guttorm. Studios maiddái Jovnna Aikio hállamin sámi bázahusaid hávdádeamiin.
    Áššiid čohkkii Ásllat Paltto.

  • Jagis 1993 masse vuoigatvuođaiideaset. Girjása čearru ii dohkkehan dan, ahte leanastivra ja eanandoallodoaimmahat stivrejit bivddu čearuid eatnamiin ja nu váiddii áššis Ruoŧa stáhta jagis 2009. Čakčamánu 2. beaivve rájes leat Girjása čearru ja Ruoŧa stáhta buktán ovdan iežaset duođaštusaid das, gii galgá beassat hálddašit smávvafuođđobivddu ja guolástusa Váhčiris Girjása čearus.

    Ášši gieđahallan lea dál ovdánan loahppasáhkavuoruide alimus duopmostuolus. Loahppasáhkavuoruid álggahii Girjása čearru golggotmánu 2. beaivve. Čearru deattuhii iežas oasistis earet eará dan, ahte sii leat hálddašan guovlluid guhkit áigge go stáhta.
    Ruoŧa stáhta advokáhtat leat fas deattuhan dan, ahte stáhta lea hálddašan eatnamiid juo 1200-logu rájes. Loga lasi Girjjás-diggeášši birra Ruoŧa sámedoaimmahusaid neahttasiidduin.
    Ságaid gullát Girjás láhkaálbmás Peter Danowsky ja Girjas ovddeš ságadoallis Ingemar Blind.
    Mielde sáddagis maiddái Oula-Antti Labba, gii lei mielde maiddái čuovvumin girjas digge-ášši. Labba lea dál álggahan iežes golbma mánosaš oasi siidaskuvla-prošeavttas, mas galgá kártet boares báhpáriid ja girjjiid vuođul dološ Sámi siida-vuogádaga ja stivrenmálle.

    Doaimmaheaddjit Jörgen Heikki ja Aslak Paltto

  • Vuossárgga 30.9.2019 álget rehkenastit sámedigge válggaid bohtosiid dii. 18.00.
    Alimus hálddahusriekti lea dahkán dievva mearrádusaid sámediggi válgalávdegotti vuostá, prinsihpan lea joavkodohkeheapmi ja eandalitge ollislaš árvvoštallan (kokonaisharkinta). Vuoigatvuođadiehtagiid lektor Markku Kiikeri imaštallá ÁHR linjemiid. Sáddagis gullát maid lohká Janne Näkkäläjärvi, Sámedikki válgalávdegotti jođiheaddji ja maiddái jurista Martin Scheinin oaiviliid, son sákka imaštallá movt Suopma ii leat váldán vuhtii Ovttastuvvon našuvnnaid čuožžuhusaid sámiid iešmearrideami ektui.

    Doaimmaheaddjin Sara Wesslin ja Aslak Paltto.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Girjas čearru vuittii alimus rievttis Ruoŧa stáhta vuostá ja nannii alcces bivdin ja gulástanrivttiid gilvinráji bajábealde. Deanu bivdit rihko Suoma lágaid 2017 vai besset iskkat SUoma riektevuogádaga. Dál Luobbal-Jovsset Esko, Esko Aikio vuorddaša ahte goas alimus riekti cealká duomu. Muhto maid mearkkaša Girjas duopmu Ruoŧa bealde eará guovlluidde Sápmai?

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä