Havaintoja ihmisestä

Tavarat rakentavat meitä

  • 33 min
  • toistaiseksi

Suomalaisten suhde tavaraan on viime vuosikymmeninä muuttunut. Aiemmin perintökalut yhdistivät menneet ja nykyiset sukupolvet, mutta eivät enää likikään aina. Tavarat ovat yhä vahvemmin osa yksilön identiteetin rakentamista.

“Ainakaan kaikki milleniaalit eivät välttämättä arvosta enää perintökaluja. Sukupolvien sosiaalisia suhteita rakennetaan ja pidetään yllä median kautta esimerkiksi WhatsApp-viesteillä”, sanoo professori Terhi-Anna Wilska.

Tavarat vaativat aikaamme ja huomiotamme. Niitä täytyy huoltaa, järjestellä ja karsia. Lisäksi kamaa on tuhottomasti. Moni kokee sen väsyttävänä.

“Mehän tarvitaan vain vähän, jotta me tullaan toimeen. Meillä on silti kyltymätön halu tavaraan”, kertoo Wilska.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa ihmisen suhteesta tavaraan keskustelevat professori Terhi-Anna Wilska ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia liittyen tavaroihin ja esineisiin.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
Tuottaja: Anna Simojoki
Kuvat: Tuuli Laukkanen
Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
Lukijat: Jaana Sormunen, Airi Saastamoinen, Miikkapekka Heikkilä ja Marja Vehkanen.

Lähetykset

  • to 19.12.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Teknologia on salakavalasti muuttanut meitä, ja lisää on luvassa. Älykkäät jääkaapit, seksirobotit ja itseohjautuvat autot odottavat kulman takana.

    Mitä tällainen tekee ihmisyydelle? Vuosituhannen alussa ei keskusteltu vaikka somettamisen vaikutuksista ihmissuhteisiiin. Nyt tiedetään, että monet sovellukset manipuloivat meitä ja käyttävät heikkouksiamme ja tarpeitamme hyväksi.

    Esimerkiksi hoivarobottien käyttö saattaa heikentää kykyämme tuntea myötätuntoa, arvioi ohjelmassa haastateltava akatemiatutkija Aku Visala. Hän on kiinnostunut teknologian ja koneoppivien järjestelmien vaikutuksista ihmisyyteen.

    Ohjelmaan osallistunut nimimerkki Mirja ottaisin mielellään robotteja kotiinsa. Vastuun päätöksistä hän kuitenkin haluaisin säilyttäisi ihmisillä.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Ippi Arjanne, Annina Aho, Jari Rantschukoff, Inkeri Kuisma ja Timo Asikainen.
    Musiikki: Epidemic Sound.

  • Viisaus edellyttää meiltä ihmisiltä paljon, mutta viisaasti toimiminen ei silti ole mahdotonta.

    "Viisas ihminen ei käsittele asioita pinnallisesti. Niinpä viisaan on vaikea olla kärkevä, koska hän ei ajattele asioita vain yhdeltä kantilta," arvelee ohjelmaan osallistunut nimimerkki Sanna.

    Toimittaja Satu Kivelä tapasi dosentti Eeva Kallion Oodi-kirjastossa Helsingissä. Kallio on tutkinut viisautta parinkymmentä vuotta. Hän ajattelee, että viiisautta edistävät ainakin itsetuntemus ja omien kokemustensa punnitseminen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Salla Matusiak, Anna Simojoki, Miikkapekka Heikkilä, Anniina Wallius ja Tuomas Niemelä.
    Musiikki: Epidemic Sound.

  • Sinäkin teet päivittäin tuhansia ratkaisuja. Perustuvatko ne vapaaseen tahtoon?

    Tutkijat eivät ole yksimielisiä vapaan tahdon olemuksesta. Usko tahdonvapauteen kuitenkin vaikuttaa myönteisesti ihmislajin moraaliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se myös saa meidät kokemaan elämämme merkityksellisenä ja parantaa hyvinvointiamme.

    Jollain tapaa vapaa tahto liittyy ainakin itsehillintään. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaata tahtoa työkseen.

    “Vapaa tahto, jos sellaista on, on ihmisen kykyä hallita tekojaan niin, että häntä voi pitää teoistaan vastuussa”, määrittelee Visala.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa vapaasta tahdosta keskustelevat akatemiatutkija Visala ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia valintojen ja päätösten tekemisestä.

    Nimimerkki J-P Alanen ajattelee näin: “Uskon vapaaseen tahtoon. Ihminen voi tosin helposti luopua vapaasta tahdostaan.”

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä
    Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Miikkapekka Heikkilä, Lena Nelskylä, Jyrki Koskenseppä ja Teemu Sipilä
    Musiikki: Epidemic Sound

  • Itsensä mollaaminen syö motivaatiota ja aiheuttaa stressiä. Jokainen meistä voi kuitenkin oppia myötätuntoa itseään kohtaan.

    “Yksinkertaisimmillaan itsemyötätunnon voi määritellä niin, että kohtelen itseäni kuin hyvää ystävää”, sanoo mindfulness-ohjaaja Mari Juote. Hän tietää itsemyötätunnon myönteisestä vaikutuksesta elämään sekä työnsä että oman kokemuksensa kautta.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa myötätunnosta keskustelevat Mari Juote ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia, jotka liittyvät itsensä kannustamiseen tai moittimiseen sekä sisäiseen puheeseen.

    “Olen ollut pitkään elämässäni vaativa, perfektionistinen sekä suorituskeskeinen erityisesti itseäni, mutta myös muita kohtaan”, kertoo nimimerkki Lotta kokemuksistaan.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä
    Lukijat: Mari Clusius, Marja Vehkanen, Tarja Oinonen ja Lena Nelskylä
    Musiikki: Epidemic Sound

  • Suomalaisten suhde tavaraan on viime vuosikymmeninä muuttunut. Aiemmin perintökalut yhdistivät menneet ja nykyiset sukupolvet, mutta eivät enää likikään aina. Tavarat ovat yhä vahvemmin osa yksilön identiteetin rakentamista.

    “Ainakaan kaikki milleniaalit eivät välttämättä arvosta enää perintökaluja. Sukupolvien sosiaalisia suhteita rakennetaan ja pidetään yllä median kautta esimerkiksi WhatsApp-viesteillä”, sanoo professori Terhi-Anna Wilska.

    Tavarat vaativat aikaamme ja huomiotamme. Niitä täytyy huoltaa, järjestellä ja karsia. Lisäksi kamaa on tuhottomasti. Moni kokee sen väsyttävänä.

    “Mehän tarvitaan vain vähän, jotta me tullaan toimeen. Meillä on silti kyltymätön halu tavaraan”, kertoo Wilska.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa ihmisen suhteesta tavaraan keskustelevat professori Terhi-Anna Wilska ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia liittyen tavaroihin ja esineisiin.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Jaana Sormunen, Airi Saastamoinen, Miikkapekka Heikkilä ja Marja Vehkanen.

  • Muualta Suomeen muuttaneiden naisten on vaikeampi saada töitä kuin kantasuomalaisten maisterisnaisten. Suomeen muutetaan ulkomailta etenkin perheen, työn tai opiskelun takia.

    Kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtanen tuli Suomeen kuusi vuotta sitten. Italiassa hän oli toiminut johtotehtävissä, mutta Suomessa ovet työelämään eivät tahtoneet avautua.

    Nykyään hän on puheenjohtajana International Working Women of Finland -järjestössä.

    “Jaamme tietoa suomalaisesta työelämästä ja luomme verkostoja yhdessä”, kertoo Costa-Virtanen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisestä keskustelevat kulttuuritulkki Ciara Costa-Virtanen, tutkijatohtori Tytti Steel ja toimittaja Satu Kivelä.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia kokemuksia.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Denise Wall, Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen ja Anniina Wallius

  • Trauma on henkinen haava. Sen saa aikaan traumatisoiva tapahtuma tai toistuva ja vaikea kokemus.
    Trauman määrittelyssä olennaisinta on ihmisen oma kokemus. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, vaan melko tavallinen osa ihmisen elämää.

    “Me kaikki koemme traumoja. Toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset”, kertoo psykoanalyytikko Harri Virtanen.

    Henkiset haavat voivat olla myös kansallisia kuten esimerkiksi sodan kokemukset. Käsittelemättömät traumat eivät helposti, häviä vaan voivat siirtyä seuraaville sukupolville. Traumoista voi kuitenkin vapautua esimerkiksi terapian avulla.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa traumasta keskustelevat psykoanalyytikko Harri Virtanen ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia traumoista.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Anna-Liisa Haavikko, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström

  • Unen tarve on yksilöllinen ja määräytyy geneettisesti. Osa meistä pärjää viiden tunnin levolla, toiset tarvitsevat seitsemän tuntia unta ja osa vielä enemmän. Uneen vaikuttaa geenien lisäksi muun muassa ikä. Se vaikuttaa siihen miksi lapsi simahtaa yhdeksältä, mutta teini valvoo yötä myöten.

    “Unen tarvetta ei voi muuttaa. Myös se, kuinka hyvin ihminen kestää satunnaista valvomista, on äärimmäisen yksilöllistä”, sanoo dosentti Tarja Stenberg.

    Uni vaikuttaa myönteisesti muistiin ja luovuuteen. Se suojaa myös monilta sairauksilta. Silti yhä useampi nukkuu huonosti. Maailman terveysjärjestö WHO onkin määrittänyt univajeen teollistuneissa maissa vallitsevaksi epidemiaksi.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa haastateltavana on dosentti Tarja Stenberg, joka on tutkinut unta neljäkymmentä vuotta. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia unesta ja nukkumisesta.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen, Salla Matusiak ja Miika Lauriala.

  • Pitkäkestoinen stressi voi murtaa mielenterveytesi. Esimerkiksi masennusta voi kuitenkin ehkäistä ja hoitaa.

    Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Elinympäristömme on muuttunut hektisemmäksi. Mielen järkkymisellä on yhteys myös esimerkiksi vähävaraisuuteen ja matalaan asemaan yhteisössä. Toisaalta masennusdiagnoosit ovat kasvaneet myös siksi, että masennukseen mahdollisesti liittyvä häpeäleima on pienentynyt, ja ihmiset osaavat hakea apua.

    Mielenterveyden häiriö johtuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

    “Mikäli vaikka stressi on pitkäkestoista, se voi laukaista ahdistuneisuushäiriön tai masennuksen sille alttiilla henkilöllä”, kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta.

    Ihminen ei sairastu ilman syytä. Esimerkiksi masennus on usein reaktio tilanteeseen, jossa ihmisen voimavarat ehtyvät.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa mielen häiriöistä ja sairauksista keskustelevat professori Iiris Hovatta ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten tarinoita mielen häiriöistä ja niistä selviämisestä.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Tuukka Pasanen, Tuomas Niemelä, Annina Aho ja Marja Vehkanen

  • Lapsettomuuskriisi on yksi elämän isoimmista kriiseistä.

    “Tahattomassa lapsettomuudessa ihmiseltä uhataan ottaa pois sellaista, joka on ainakin joillekin elämän merkityksellisin asia. Kokemus koettelee rajusti”, kertoo psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.

    Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, että raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Vuosittain noin 3 000 uutta suomalaisparia hakeutuu saamaan lääketieteellistä apua lapsettomuuteen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelma oli mukana Pinokkio-klubilla lokakuussa, kun aiheena oli tahaton lapsettomuus. Illan aikana äänessä oli muun muassa stand up -koomikko Olli Siiki. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa puolitoista vuotta lapsettomuushoidoissa.

    “Multa ei ole juuri koskaan kysytty, miltä musta tuntuu. Olisi kiva, jos joku kysyisi ja kuuntelisi”, kertoo Siiki.

    Omia tarinoitaan tahattomasta lapsettomuudesta kertovat myös Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen päällikkö Milla Ilonen sekä aikuinen adoptoitu,koulutukseltaan kätilö Reetta Kurjonen.

    Pinokkio-klubi järjestettiin Lavaklubilla Helsingissä, jossa ohjelma myös taltioitiin.

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Liven taltioinnista vastaavat äänitarkkailijat: Mikko Kuokka ja Matti Littunen
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Työpaikoilla ilmenee asiatonta käytöstä monella eri tavalla. Yksi ilmiöistä on henkinen työpaikkaväkivalta.

    “Kyse ei ole epäkohteliaisuudesta. Henkinen väkivalta on toistuvaa ja systemaattista mustamaalaamista, leimaamista tai mitätöimistä”, sanoo professori Marjut Jyrkinen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Sini joutui ahtaalle aiemmassa työpaikassaan.

    “Koet ajautuvasi asemaan, jossa sinun pitää käyttäytyä kuin kiltti pelokas lapsi. Muutoin esimiehesi suuttuu ja alkaa syrjiä tai puhua sinusta negatiivisesti”, kertoo Sini.

    Työpaikoilla asiattomasti toimivat usein lähijohto ja keskijohto. Kyse on vallan käyttämisestä väärin, kertoo professori Jyrkinen. Hänen mukaansa organisaatioissa pitääkin kiinnittää huomiota johtamisen laatuun.

    “Hyvä työpaikka on moniarvoinen, kunnioittava ja mukaan ottava. Se edellyttää eettistä, sukupuolen ja moninaisuuden huomioivaa, kunnioittavaa johtamista”, sanoo Jyrkinen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Malla Kuuranne, Marja Vehkanen, Jari Ratschukoff ja Susanna Vainiola.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Kotkassa on tutkittu yli 50-vuotiaiden työttömien kokemuksia työnhakupalveluista. Kokemukset eivät ole kovinkaan myönteisiä.

    “Tutkimukseen osallistuneet kokivat, ettei palveluita ole olemassa ainakaan heille”, kertoo tutkijatohtori Tytti Steel. Lisäksi viisikymppiset joutuvat helposti ikäsyrjinnän kohteiksi työnhaussa.

    Työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on leikattu runsaasti viime vuosina. Palvelujen puute on tuttua myös nuoremmille työnhakijoille.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Samuli on kolmekymppinen pitkäaikaistyötön. Hänellä on tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta sekä opettajan pätevyys.

    “Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt ainoastaan satunnaisia opettajan sijaisuuksia yläkoululla. TE ei ole edistänyt työllistymistäni mitenkään”, kertoo Samuli.

    Tytti Steelin mukaan TE-toimistojen palveluissa on kehittämisen varaa. Millaista palvelua yli viisikymppiset työnhakijat sitten tarvitsisivat?

    “Kyllä sen pitäisi olla henkilön tausta- ja osaamisen huomioon ottavaa ja kannustavaa”, sanoo Steel.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Anniina Wallius, Jyrki Koskenseppä, Laila Kangas, Markus Virtanen.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä