Oletko kuullut Helsingistä?

Vartiosaari – Autoton kaupunginosa keskellä Itä-Helsingin väestökeskittymiä

  • 10 min
  • toistaiseksi

Vartiosaari on Itä-Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välisellä merialueella sijaitseva reilun 80 hehtaarin kokoinen saari. Saarella ei ole autoja eikä muuta liikennettä. Kulkuväylät ovat kärrypolkuja tai pienempiä metsäpolkuja.
Saaren sijainti Itä-Helsingin väkirikkaiden alueiden välissä on jo vuosikymmenten ajan saanut Helsingin kaupungin laatimaan erilaisia suunnitelmia saaren rakentamiseksi asumiskäyttöön.
Suunnitelmat eivät ole toteutuneet, ja saari on säilynyt metsäisenä virkistysalueena, jossa on nykyisin 11 ympärivuotista asukasta.
Heistä tavataan tässä jutussa neljä: Ansa Holm, Ulla Rahola, Jari Luovi ja Annukka Ketola.

Lähetykset

  • ti 22.10.2019 8.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Aika tarkkaan sata vuotta sitten, eli joulukuun puolivälissä 1919 avattiin liikenteelle puurakenteinen kääntösilta Sörnäisistä Kulosaareen. Siltaa pitkin kulkivat myös raitiovaunut. Tätä ennen ratikat kuljetettiin Kulosaareen höyrylaivalla.
    Raitioliikenne Kulosaaren sillalla lopetettiin vuonna 1951, ja vanha puinen silta korvattiin uudella vuonna 1957.
    Kulosaari on vanha huvilakaupunginosa, joka muodosti vuosina 1922–1946 oman itsenäisen kunnan. Alue liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vuonna 1946.
    Kulosaaren kaupunginosaan kuuluu varsinaisen saaren lisäksi Kivinokan alue, muutama pikkusaari sekä jonkin verran ympäröivää merialuetta.
    Kirsti Santaholma on yksi Kulosaaressa sijaitsevan Suomen vanhimman rivitalon asukkaista. Kirjailija Maarit Verronen kirjasi ylös pienen ja unohdetun Varjosaaren tarinan.
    (Kuva vuodelta 1955: V.S.Salokangas / Helsingin kaupunginmuseo)

  • Pukinmäki on noin 8500 asukkaan ja 1800 työpaikan kaupunginosa Koillis-Helsingissä.
    Pukinmäki oli entisen Helsingin pitäjän vanhimpia kyliä. Alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 osana Helsingin suurta alueliitosta.
    Alueen rajoja ovat lännessä ja etelässä Vantaanjoki, pohjoisessa Pukinmäenkaari ja idässä Malminkaari ja Savelan alueen itäpuoli.
    Tapani Holm toimi pitkään Pukinmäen Esso-huoltoaseman yrittäjänä. Hän kohtaa edelleen viikoittain ihmisiä, jotka haluavat muistella klassikon asemaan noussutta huoltoasemaa. Weiste oy:n tuotepäällikkö Helena Friman avaa lähes sata vuotta Pukinmäessä toimineen perheyrityksen tarinaa.
    (Kuva: Esko Toivari / Helsingin kaupunginmuseo)

  • Tuomarinkylä on Pohjois-Helsingissä sijaitseva kaupunginosa, jossa on noin 8700 asukasta ja reilut 1100 työpaikkaa.
    Kaupunginosaan kuuluu neljä osa-aluetta: Paloheinä, Haltiala, Torpparinmäki ja Tuomarinkartano.
    Alueen tunnettuja maamerkkejä ovat Tuomarinkylän kartano ratsastustalleineen, vinttikoirakeskus, Paloheinän golf-kenttä ja hiihtoladut sekä Haltialan pellot ja Helsingin kaupungin ylläpitämä kotieläintila.
    Merkittävä osa Tuomarinkylän pinta-alasta on metsää ja peltoa. Jutussa piipahdetaan Pakila-Seuran järjestämässä Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän historiaa esittelevässä valokuvanäyttelyssä. Ääneen pääsevät Pakila-seuran varapuheenjohtaja Erja Vuorio, seuran jäsen Mervi Mattila sekä alueen asukas Mailis Mattila.

  • Haaga on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupunginosa, jossa on hieman alle 28 000 asukasta ja 12 000 työpaikkaa.
    Kaupunginosaan kuuluu neljä osa-aluetta: Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka ja Lassila. Erityisesti Etelä-Haaga on asunnonostajille tehdyissä kyselyissä Helsingin halutuimpia alueita.
    Viime vuosisadan alkupuolella Haaga kuului ensin itsenäiseen Huopalahden kuntaan, josta se vuonna 1923 erotettiin omaksi Haagan kauppalaksi. Vuodesta 1946 koko alue on ollut osa Helsingin kaupunkia.
    Viestinnän asiantuntija ja Helsingin paikallishistoriaa tunteva Jaana af Hällström kertoo Huopalahden kylästä ja Haagan kauppalasta ja kirjailija Kaisa Haatanen alueen viehätysvoimasta.

  • Vallilassa on noin 10 000 asukasta ja 20 000 työpaikkaa. Korkeaa työpaikkamäärää selittää Teollisuuskadulla toimivat Suomen suurimpiin työllistäjiin kuuluvat Nordea-pankki, OP-ryhmä ja SOK.
    Vallila on karkeasti ottaen kolmion muotoinen alue, jonka rajoja ovat idässä Hämeentie, etelä-lounaassa Aleksis Kiven katu ja luoteis-pohjoisosassa Kumpulantie ja Vallilan siirtolapuutarha.
    Pasilan Konepaja on Helsingin tunnetuimpia kehittyviä kulttuurikeskittymiä, mutta ihan sen vieressä, Teollisuuskadun ja Mäkelänkadun välissä sijaitseva alue on paljon huonommin tunnettu. Ja sieltäkin löytyy vanhoja teollisuuskiinteistöjä, jotka ovat nykyisin kulttuurihörhöjen suosimia temmellyskenttiä.
    Jutussa tavataan Nilsiäkatu 10:ssä toimivia pienyrittäjiä ja taiteilijoita: Studio Muuntamon Juho Salaterä ja Riku Kuikka, kuvataiteilija Juha Vanonen, Vallilan Panimon Markku Karstunen sekä Pulu-studion Panu Pentikäinen.

  • Eira on perinteinen ja arvostettu kaupunginosa Etelä-Helsingissä. Asukkaita on 1100 ja työpaikkoja noin 300.
    Eira on pinta-alaltaan Helsingin pienin kaupunginosa. Noin 8,7 hehtaarin alue on vain hieman suurempi kuin esimerkiksi Kaisaniemen puisto.
    Eiran kaupunginosa on määritelty kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue muodostaa varsin eheän huvilamaisista rakennuksista koostuvan kokonaisuuden.
    Kauniit rakennukset ja hyvin hoidettu ympäristö saivat arkkitehti Kaija Santaholman ihastumaan Eiraan lähes 40 vuotta sitten.

  • Punavuori oli työväen asuntoaluetta vielä 70-luvun alussa. Siitä on pitkä matka tämän päivän Punavuoreen, Etelä-Helsingin arvostettuun ja kalliiseen kaupunginosaan.
    Alueen henkireikä Iso Roobertinkatu on Helsingin vanhin kävelykatu: siitä tehtiin kävelykatu vuonna 1985, ja tämä toi alueelle uutta elämää ja liikkeitä. Vuonna 2017 katualueelle tehtiin mittava uudistustyö, joka valmistui viime vuoden alussa.
    Nykyisin Punavuoressa on reilut 9200 asukasta ja noin 6200 työpaikkaa. Kaupunginosan rajat kulkevat suunnilleen Yrjönkadulta Hietalahdenrantaan ja Bulevardin ja osin Uudenmaankadun luota Tehtaankadulle ja Laivurinrinteelle.
    Viiskulmassa pitkään toiminut antikvaarinen kirjakauppias Kimmo Välkesalmi kertoo alueen muutoksesta ja marginaalisesta toimialastaan, kirjakaupan asiakas talotohtori Panu Kaila kertoo antikvariaattien ihanuudesta ja Punavuoren pitkäaikainen asukas Jari Koponen kertoo, miksi hän pukeutuu vaaleanpunaiseksi pantteriksi, vuokraa luksusautoja ja harrastaa osakesijoittamista.

  • Vuoden 2009 alussa Helsinkiin liitettiin Sipoosta ja osin Vantaasta laajat maa-alueet. Tuolla alueella on nyt viisi Helsingin itäistä kaupunginosaa: Östersundom, Talosaari, Karhusaari, Salmenkallio ja Ultuna.
    Östersundomissa on tässä juttusarjassa jo käyty, ja nyt aika tutkia loput entisistä Sipoon maista. Asukkaita näissä neljässä kaupunginosassa – Talosaari, Karhusaari, Salmenkallio ja Ultuna – on yhteensä vain noin 1600.
    Pääosin koko alue on väljästi asuttua maaseutua. Väestö keskittyy lähinnä Karhusaaren ja Landbon pientaloalueille. Alueen eteläosassa on noin 300 hehtaaria natura-aluetta ja alueen pohjoisosa kuuluu osin Sipoonkorven kansallispuistoon.
    Haastateltavina ovat Husön ratsastuskeskuksen yrittäjä Leila Therman sekä kyläkauppa ja -kahvila Winberg & Winbergin osaomistaja Siv Ahonen.

  • Laakso on Taka-Töölön, Meilahden, Ruskeasuon ja Länsi-Pasilan väliin jäävä pienehkö kaupunginosa, josta valtaosa on Keskuspuistoa. Alueella on reilut 2000 asukasta, joista merkittävä osa asuu sotien jälkeen Mannerheimintien varteen rakennetuissa kerrostaloissa.
    Laakson sairaalan vanhimmat osat on rakennettu 1920-luvulla. Lähitulevaisuudessa alueella alkaa mittava rakennustyö, kun sairaalaa laajennetaan psykiatriseksi ja somaattiseksi yhteissairaalaksi.
    Laakson alueelta löytyy myös huomattava määrä toimivia lankapuhelimia, säteilymittareita ja erilaisia karttoja ja suunnitelmia, joiden avulla pääkaupunki on varautunut pahimpia mahdollisia tilanteita varten.
    Helsingin pelastuslaitoksen varautumispäällikkö Andreas Schneider esittelee niin sanottua Laakson suojaa eli Helsingin väestönsuojelun johtokeskusta.

  • Ullanlinna on Helsingin eteläosiin kuuluva perinteinen kaupunginosa Eiran ja Kaivopuiston välissä.
    Asukkaita on noin 11 000 ja työpaikkoja noin 3500. Kaupunginosaan kuuluu myös pienehkö merialue, muutama pikkusaari sekä alueen koillisosassa pala eteläsatamaa.
    Nimi Ullanlinna liittyy 1700-luvun suunnitelmiin alueen linnoittamisesta. Ulla-nimi juontaa tuon aikakauden kuningattareen Ulriika Eleonooran – ruotsiksi alueen nimi on Ulrikasborg.
    Ullanlinnan rakennuskanta oli alun perin puutalovaltaista, mutta nykyiset talot ovat pääosin jugendia ja 30-luvun funktionalismia.
    Talonmiespariskunta Tiina ja Lars Ekman kertoo, millaisia asioita talojen koreiden julkisivujen takana ja sisällä on. Ullanlinnassa lähes koko elämänsä asunut Salla Kuula kertoo, kuinka lapset ovat palanneet Ullanlinnan katukuvaan.

  • Tiesitkö, että Hakaniemi ja Maunula eivät ole kaupunginosia? Tiedätkö, mikä on Kampinmalmin peruspiiri? Entä tiedätkö, mitä yhteistä on postinumeroilla ja kaupunginosilla?
    Helsingin kaupunki on jaettu suuripiireihin, peruspiireihin, kaupunginosiin, osa-alueisiin ja pienalueisiin. Lisäksi postinumeroalueet muodostavat kokonaan oman kokonaisuutensa.
    Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako, mutta kaupunginosien nimet eivät aina vastaa kansalaisten käytössä olevia nimiä.
    Toimittaja Vesa Marttinen käy tässä Oletko kuullut Helsingistä? -juttusarjan erikoisjaksossa läpi Helsingin aluejaon kummallisuuksia ja perussääntöjä. Asiantuntijana on Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

  • Kaartinkaupunki on Helsingin eteläisen kantakaupungin kaupunginosa, jossa on vain reilut tuhat asukasta, mutta yli 11 000 työpaikkaa.
    Kaartinkaupunki, samoin kuin kaupunginosan keskellä oleva Kasarmitori, ovat saaneet nimensä Kaartin kasarmin mukaan. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kasarmirakennus on jo pitkään ollut puolustusministeriön päärakennus.
    Vaikka Kaartinkaupungin alue on maantieteellisesti melko pieni, siihen mahtuu monta kansallisestikin tärkeää maamerkkiä. Jutussa haastateltavana Erottajan palomuseon hoitaja Jari Auvinen sekä arkistokatkelmassa vapaamuurarien suurmestari Jaakko Holkeri.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä