Metallijahti

Maanantaisin klo 12.10, Yle Radio 1

Suomen kallioperästä on vuosisatojen ajan etsitty sekä rikkauksia että välttämättömiä metalleja. Kaivoksiin on kohdistunut paljon toiveita, mutta usein on jouduttu pettymään. Nykyisin kaivosten ympäristövahingot herättävät pelkoa.

Mitä metalleja Suomen kallioperästä on muutaman viime vuosisadan aikana hamuttu? Kuka metalleja on etsinyt ja louhinut? Kuka niistä on hyötynyt? Mitä vanhat kaivokset ovat tehneet ympäristölle?

3-osainen sarja johdattaa kuningas Kustaa II Aadolfin 1600-luvun suomalaisista hopeakaivoshankkeista nykyiseen kaivosbuumiin.

Suomalaisen kaivoshistorian helmi on Outokummun kaivos, jonka kuparia havitteli myös kansallissosialistinen Saksa. Outokumpu myös havahdutti suomalaiset kaivosten ympäristövahingoille.

Toimittaja Harri Alanne

Jaksot

  • Suomesta, kaivosteollisuuden heittopussista, tuli 1900-luvun alkupuolella merkittävä kaivosmaa Outokummun kuparin ja Petsamon nikkelin myötä. Niitä havitteli myös kansallissosialistinen Saksa.

    Sodan jälkeen Outokumpu siivitti paitsi kaivosteollisuuden myös metalliteollisuuden nousua. Vuosisadan lopulla kaivokset näyttivät ehtyvän ja koko kaivosteollisuus katoavan Suomesta - kunnes tilanne jälleen muuttui. Nyt Suomi kiinnostaa suuria kaivosyhtiöitä. Samalla huoli kaivosten ympäristövaikutuksista on entisestään kasvanut.

    Haastateltavina ympäristöhistorioitsija Ismo Björn, dosentti Panu Nykänen ja geologi Veli-Pekka Salonen.

    Toimittajana Harri Alanne.

  • Autonomian aikana Suomen kallioperästä etsittiin järjestelmällisesti rautamalmiesiintymiä. Haverin rautakaivos herätti suuria toiveita, mutta se osoittautui pettymykseksi. Merkittäviä esiintymiä ei löytynyt, ja 1800-luvun lopulla kaivostoiminta näytti kokonaan hiipuvan Suomesta. 1900-luvun alussa tilanne muuttui kertaheitolla, kun Outokummusta löytyi merkittävä kupari-, rauta- ja rikkiesiintymä.

    Haastateltavina dosentti Panu Nykänen ja geologi Veli-Pekka Salonen.

    Toimittajana Harri Alanne.

  • 1600-luvun alussa kuningas Kustaa II Aadof perusti Suomeen hopeakaivoksia. Kuningas joutui kuitenkin pettymään, sillä hopeaa ei löytynyt. Raudalle sen sijaan oli tarvetta, ja 1700-luvulla sitä etsittiin systemaattisemmin. Rautakaivoksia perustettiin, mutta silti moni suomalainen rautaruukki joutui käyttämään raaka-aineenaan Ruotsista tuotua rautamalmia.

    Haastateltavina historiantutkija Mirkka Lappalainen, dosentti Panu Nykänen ja geologi Veli-Pekka Salonen.

    Toimittajana Harri Alanne.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä