Radio Suomen Ilta

Jari Tervo: Kiinnostukseni politiikkaan syntyi jo 8-vuotiaana, jolloin isä riiteli kovaäänisesti television A-studion kanssa

  • 50 min
  • toistaiseksi

Kirjailija Jari Tervo on toimittanut presidentti Mauno Koiviston elämänvaiheista dokumenttisarjan, joka esitetään Yle TV1:ssä ja Yle Radio 1:ssä.

Radio Suomen Illassa Tervon kanssa keskusteltiin mm. kansan kaipuusta suurmiehiin, Mauno Koiviston laajasta kielitaidosta ja miten television viihdeohjelman luoma julkisuus siivitti "Manu-ilmiötä".

Presidentti Koivisto ymmärsi median ja julkisuuden merkityksen uransa edistäjänä. Nimenomaan vuosina 1966-70 luotiin pohjaa Koivisto -ilmiölle ja tässä mukana oli koko perhe. Erityisen merkittävä oli Yleisradion viihdeohjelma Jatkoaika, jossa pääministeri Koivisto oli vakiovieras. Sitä katsoi viikottain kaksi miljoonaa suomalaista.

Tervo kertoo Koiviston Jatkoaika-ohjelmaan osallistumisen olleen täysin tietoista toimintaa.

- Koivisto on perustellut asiaa sillä, että hänellä ei ollut koskaan mitään virallista asemaa Sosiaalidemokraattisessa Puolueessa. Hän ei ollut kansanedustaja, puoluesihteeri tai puolueen puheenjohtaja. Mutta Koivisto osasi käyttää hyvin julkisuutta megafoninaan ja sehän kantaa kauas.

Koivisto -dokumenttisarjan tekeminen oli Tervolle ihan luontevaa, koska hän on ollut lukeva ihminen koko ikänsä ja seurannut tiiviisti poliitiikkaa ja vallankäytön välineitä.

- Kiinnostukseni politiikkaan syntyi jo 8-vuotiaana, jolloin isäni riiteli kotona kovaäänisesti television A-studion kanssa. Kun tavallisesta suomalaisesta miehestä saa irti näin tunteikkaita ja intohimoisia reaktioita, päättelin että politiikassa täytyy olla jotain mielenkiintoista.

Koivisto-sarjan tekeminen yhdessä työryhmän kanssa oli Tervon mielestä hauskaa ja valaisevaa.

- Kun tutkii pääosassa olevan henkilön toimintaa enemmän, siinä melkein huomaamattaan alkaa pitää hänestä. Tekemisen myötä alkaa nähdä myös kehityskulun, millaiset asiat ovat johtaneet siihen, että hän on tätä mieltä.

Jari Tervoa haastatteli Markus Turunen.

Lähetykset

  • ti 10.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Lähentely, likistely, lääppiminen, kouriminen, käpälöinti, ahdistelu, vonkaaminen - tässä monta kokoaan painavampaa sanaa, joista puhumme.

    Yksittäistapaus -kampanjan tavoitteena on elokuvien avulla tuoda esille sukupuolittunutta vallankäyttöä sekä tarjota välineitä sen käsittelyyn ja sanallistamiseen.

    Yksittäistapaus -lyhytelokuvat voit katsoa Yle Areenassa ja kampanjan verkkosivustolta yksittaistapaus.fi löytyy keskustelu- ja tukimateriaalia aiheen käsittelyyn.

    Sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja seksuaalisesta häirinnästä keskustelemassa ovat ohjaaja-käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi ja Poikien Talon johtaja Kalle Laanterä. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Kannusta, kustanna ja kuljeta. Tämä kolmen k:n sääntö on arkipäivää monissa perheissä, joissa lapset urheilevat. Näin on myös Salokankaan ja Kurjen perheissä, joissa lapset pelaavat ja isät valmentavat.

    Thomas Salokangas valmentaa salibandyseura LASB:in poikien B-junioreita ja Kimmo Kurjen vastuulla on F-junioreiden joukkue sekä seuran kerhotoiminta. Kurjen poika pelaa isänsä valmentamassa joukkueessa, Salokankaan kaksi vanhinta poikaa A-junioreissa.

    Vaikka molemmat isät suhtautuvat lastensa harrastukseen suurella intohimolla ja viettävät viikossa tuntikausia kaukalon laidalla, ei kummassakaan perheessä pakoteta. Jos lapset haluaisivat lopettaa, se sopisi isille.

    Toiveita ja haaveitakin silti on. Thomas Salokangas toivoo, että lajissaan lahjakas poika pääsisi maajoukkueeseen ja nousisi Suomen huipulle. Se on isän toive, koska se on myös pojan oma toive. Kimmo Kurjen poika on vielä niin nuori, että toiveet ja haaveet liittyvä lähinnä siihen, että lapsi pysyisi liikkeellä koko elämänsä ajan.

    Sanna Pirkkalainen istahti salibandykatsomoon isien kanssa, koska halusi selvittää, kuinka kuumana vanhempien tunteet kentän laidalla käyvät. Saako tuomari kuulla olevansa nuija ja vaaditaanko valmentajaa vaihtoon? Vai onko kaiken kantavana voimana kannustus?

  • Helene Schjerfbeck on yksi Suomen rakastetuimpia taiteilijoita, jonka teokset lumoavat edelleen. Vastikään sai ensi-iltansa Antti J. Jokisen ohjaama Helene -elokuva, jonka päätähtenä loistaa Laura Birn.

    Miten Laura voitti taidemaalari Anna Retulaisen johdolla maalaamiseen liittyvät mörkönsä? Entä miltä tuntuu kun omat kasvot loistavat lehtien etusivuilla ja mainoksissa juna-asemilla?

    Helene Schjerfbeckin vahva taiteilija-asenne pisti myös minut pohtimaan omaa taiteilija identiteettiäni, tuumii Laura.

    - Helene löysi oman suuntansa, vaikka toiset sitä kritisoivat. Tuo tyyli ei nyt ole sopiva sinulle eikä naistaiteilijalle omiaan ollenkaan. Helene löysi silti tekemisissään jotain rehellistä ja uskalsi olla uudelle auki.

    Minkälaisena Laura Birn näkee Helenen nyt, kun on elokuvassa ollut hänen nahoissaan?

    - Löysin Helenen, joka oli äärimmäisen kunnianhimoinen, vimmainen, ankara itselleen, pisteliäskin, mutta välillä hyvin huumorintajuinen. Hän oli sisäisessä elämässään voimakkaasti tunteva, dramaattinen ihminen, joka oli taipuvainen suureen iloon ja suruunkin.

    Toimittajana Olga Ketonen.

  • Leevi and the Leavings tunnettiin musiikkinsa ohella myös siitä, ettei yhtye tehnyt livekeikkoja. Vuoden 1981 suora viisukarsinta oli poikkeus. Euroviisu-karsinnasta tehtyä kuvanauhaa ei kuitenkaan ole sittemmin löytynyt Ylen arkistoista.

    Leavingsien alkuperäisjäsen Risto Paananen ilmoitti vuonna 2019 löytäneensä omasta kotiarkistostaan VHS-tallenteen Sinisilmä mansikkasuu -kappaleen esityksestä viisukarsinnoissa
    -81. Nyt kuvanauha on julkaistu Elävään arkistoon pysyvästi kaikkien katsottavaksi.

    Olga Ketonen tapasi Risto Paanasen.

  • Juvalta kotoisin oleva kirjailija Inka Nousiainen on moniulotteinen ihmissuhteiden ja tunteiden kartoittaja, joka kirjoittaa sekä nuorille että aikuisille.

    Nousiaisen esikoisteos Kivienkeli ilmestyi vuonna 1993 ja sai Topelius-palkinnon. Viimeisin teos "Mustarastas" kertoo tarinan jäljettömiin kadonneesta pojasta.

    Romaani pohjautuu Inka Nousiaisen ja näyttelijä Eeva Soivion keskusteluihin sekä Soivion monologinäytelmään Mustarastas, kadonnut veli, joka sai kantaesityksensä KOM-teatterissa 2017.

    Inka Nousiainen on myös sanoittaja. Hänen sanoituksiaan ovat levyttäneet muun muassa Samae Koskinen, Ninni Poijärvi, Jenni Vartiainen, Katri Ylander ja Stella.

    Toimittajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

  • “En ole yksin. Ja yksin en selviä.”

    Näin tiivistää tärkeimmän oppinsa Harri Tarvainen, joka toipuu eturauhassyövän lisäksi kahdesta keuhkoveritulpasta. Myös isän antama oppi on ollut vahvana tukena sairaudessa: laita illalla kädet ristiin, oli päivä sitten ollut hyvä tai huono.

    Tarvainen on elänyt, niin kuin on neuvottu: urheillut aina, syönyt terveellisesti ja jättänyt alkoholin jo aikaa sitten. Ja silti hän sairastui. Mutta katkera hän ei ole eikä vihainen. Tällaiset kortit on jaettu ja niillä on pelattava.

    Toimittajana on Sanna Pirkkalainen

  • Tero Vesterinen yhtyeineen keikkailee kymmenhenkisen bändinsä kanssa tiiviisti ympäri Suomea. Uusimmalla Faaraoiden aika -levyllä pohditaan vahvasti yhteisöllisyyttä ja välittämistä sekä yksilön iloja ja suruja.

    Olga Ketonen ja Tero Vesterinen juttelivat mm. keikkailusta suuren bändin kanssa, biisien syntytarinoista ja tangon merkityksestä parisuhteelle.

    Ruuhkavuosia elävälle Vesterisen pariskunnalle suureksi elämykseksi muodostui argentiinalaisen tangon opiskelu.

    - Olemme käyneet vaimon kanssa argentiinalaisen tangon intensiivikurssin. Kurssi ei ollut mitään hienostelua, vaan pikemminkin siellä oli hikinen, lähellä- ja läsnäolon fiilis. Villasukat jalassa painoin siellä ja homma imaisi täysin minut. Jos paritanssit kauhistuttavat, suosittelen argentiinalaisen tangon meininkiä.

  • Tikusta asiaa -pakinassaan Maija Salminen tutkailee Sam Cooken kappaletta A Change Is Gonna Come.

  • Mikä on Ylen merkitys, rooli ja tehtävä - nyt ja tulevaisuudessa?

    Keskustelemassa ovat Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen, Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja viestinnän tutkija Kari Karppinen Helsingin yliopistosta. Juontajina Markus Turunen ja Sami Koivisto.

  • Kun sunnuntaihiihtelijä on ollut ladulla pari, kolme tuntia, päivän lenkki on tehty. Teemu Virtaselle se on vasta lämmittelyä, pitkän lenkin päivänä siihen vedetään ainakin toinen mokoma päälle. Ja pakko on vetääkin, sillä Virtasen kisamatkat ovat aika paljon pidempiä kuin arvokisojen kuninkuusmatkat, 50 kilometrin kisat.

    Esimerkiksi Vasaloppet, yksi maailman tunnetuimmista pitkän matkan hiihdoista, on mitaltaan 90 kilometriä. Se hiihdetään tietenkin lähdöstä maaliin. Paitsi Virtanen. Hän hiihti ensin maalista lähtöön ja sitten takaisin lähdöstä maaliin - 180 kilometriä.

    Helmikuun lopussa Virtanen hiihtää Tukholman olympiastadionilla 400 metrin rinkiä. 24 tuntia. Tavoitteena on 480 kilometriä.

    Teemu Virtanen on monille tuttu mies televisiosta, hän juonsi aikanaan mm. Älä katso- ja Hollywood Express -ohjelmia. Nykyään hän on ultrahiihdon sanansaattaja. Ja jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, pian hän on jälleen myös 24 tunnin hiihdon maailmanennätysmies.

    Virtanen on myös painajainen perinteisiä ravitsemussuosituksia kannattaville. Kestävyysurheilija, joka ei syö lainkaan hiilihydraatteja.

    Sanna Pirkkalainen nousee suksille Virtasen kanssa ja pysyy hyvin perässä. Ja nimenomaan perässä, ei hetkeäkään rinnalla.

  • Näyttelijä Kristo Salminen teki pitkän uran Kansallisteatterissa. Alkuvuodesta 2019 hän teki radikaalin muutoksen ja sanoutui vakituisesta työpaikastaan irti.

    Salminen kouluttautui personal traineriksi ja työskentelee nykyään työhyvinvoinnin parissa. Toki hän vieläkin tekee freelancer -keikkaa näyttelijänä.

    Olga ja Kristo keskustelevat mm. selkäkivuista, painonnostosta ja Kriston näyttelemästä Hercule Poirot'n roolista.

    Toimittajana Olga Ketonen.

  • Olga Ketonen pitää maljapuheen sisarusten merkityksestä. Perheensä ainoana lapsena hän tunnustaa kadehtivansa heitä, joilla on veljiä ja siskoja.

    Tuulen viemää -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1939. Kirjailija Katja Kallio ja Olga Ketonen pohtivat elokuvan merkitystä.

Klipit

  • KUUMAA-yhtyeen keulahahmo, muusikko ja näyttelijä Johannes Brotherus on ehtinyt näytellä ja soittaa nuoresta iästään huolimatta useissa eri projekteissa. Miten elokuvien ja sarjojen tähdittäminen ja säveltäminen ovat vaikuttaneet Johanneksen elämään ja millainen on kesällä festarilavoille nouseva Johannes Brotherus?

    Brotheruksen tapaa Adile Sevimli.

  • Matti Mikkola keskustelee Olga Ketosen kanssa hiuksista, isyydestä ja musiikista.

    Mikkolan johtama Saimaa-yhtye ja Pyhimys julkaisevat 10.5.2019 albumin "Olisinpa täällä". Vastikään Mikkola teki yhteistyötä Ellipsin eli Elli Haloon kanssa.

  • Konsta Punkka on elättänyt itsensä luontokuvillaan viiden vuoden ajan. 25-vuotias Punkka on intohimoinen luontoihminen, joka hakee eläinkuviinsa tiettyä tunnelmaa. Hän pitää maagisena hetkeä, jolloin hän katsoo kamernansa linssin läpi oravaa tai kettua suoraan silmiin.

    Punkka on kuviensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista Instagram-käyttäjistä.

    Hänet tapasi helsinkiläisessä puistossa itsekin valokuvaukseen aikoinaan hurahtanut luontoihminen Juha Blomberg.

    Kuvalähde: konstapunkka.com

  • Hlei Sutela on näyttelijä, komedienne, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja. Ylellä pyörivä uusi komediasarja Melkein totta kertoo teatterin tekemisestä. Sutela on yksi sen käsikirjoittajista ja näyttelijöistä. Sutelan hurmaava hahmo saapastelee töihin joka päivä joogamatto kainalossa.

    Käsikirjoitusvaiheessa harmaita hiuksia tuotti naisroolien yksioikoisuus ja vähyys näytelmissä. Sutelan mukaan se oli "paljastavan, musertavan, kiusallisen kamalaa".

  • Hyvien kirjojen aloituksia muistellaan ja siteerataan, mutta kuka muistaa hyvän kirjan lopetuksen? Onko loppu vähemmän tärkeä kuin mukaansatempaava aloitus. Miksi romaanit usein menettävät voimansa loppua kohti? Mitä kirja voi parhaimmillaan antaa lukijalle?

    Adile Sevimli haastatteli Sinikka Vuolaa ja Tommi Melenderiä, jotka ovat kirjoittaneet Maailmojen loput -nimisen teoksen, jossa ruoditaan kaavamaisia tapoja päättää romaani.

    Kuva: Veikko Somerpuro, Wsoy

  • Vappu Pimiä tuli tunnetuksi chat-juontajana 2000-luvun alussa. Tie on vienyt sittemmin tv-töiden ja radio-ohjelmien pariin. Nykyään urapalettiin kuuluu myös astioiden ja kodintekstiilien suunnittelukin. Tekeillä on myös kirja. Sen motto on: "kiitollisuus johtaa onnellisuuteen ja onnellisuus johtaa menestykseen".

    Vappu Pimiä käväisi Riikka Porttilan vieraana.

  • Reino Nordinin helmikuussa ilmestyneellä albumilla Cara mia kuullaan artistin itsensä mukaan "parempaa Reinoa".
    Nordin on jättänyt päihteet taakseen ja kertoo nyt, millaista on rakastaa elämää, elää hetkessä ja heittää irti egon lieveilmiöistä.

    Adile Sevimli haastatteli Reino Nordinia aikuisen miehen perheeseen liittyvistä ajatuksista

  • Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Vilkkumaa juhlistaa 20-vuotista soolouraa kiertueella ja kokoelmalevyllä.

    Olga Ketonen haastattelee Vilkkumaata.

  • Millaisen perinnön Minna Canth meille jätti? Mitä Minna Canth tuumisi ajastamme? Mihin hän ajassamme tarttuisi?
    Olga Ketosen vieraana ohjaaja, kirjailija Juha Hurme.

  • Viime ajat Mariska on keskittynyt oman soolomusiikin tekemiseen, mutta hän sanoittaa kappaleita myös muille artisteille.
    Mariska on kirjoittanut tekstit mm. "Missä muruseni on", "Mestaripiirros" ja "Suloinen myrkynkeittäjä" -kappaleisiin.
    Mariskan tapaa Olga Ketonen.

  • Lauri Tähkä on saavuttanut urallaan sellaisen aseman, josta moni voi vain haaveilla. Helmikuun Iskelmägaalassa hänet nimettiin vuoden miesartistiksi ja kappaleensa ”Mä en pelkää” vuoden iskelmäksi. Ja uutta tuotantoakin pukkaa - peräti kahdella rintamalla. On vastajulkaistu albumi "Meidän tulevat päivät" ja valokuvakirja "Äärille".

    Toimittaja Olli-Pekka Kursi tapasi Lauri Tähkän uuden levyn julkaisupäivänä. Kovin syvällisiä pohtivatkin miehet juttutuokiossa, jossa Tähkä kertoo mm. tärkeästä luontosuhteestaan ja onnellisuudestaan, yleisön parissa, olla ukkosenjohtimena ihmisten tunteille.

  • Alibin päätoimittajana parikymmentä vuotta toiminut Mika Lahtonen kertoo rikoksiin erikoistuneen lehden ja rikollisuuden muutoksesta 70-luvun lopulta tähän päivään. Toimittajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä