Luonto-Suomi

Linnunlaulujen toivekonsertti

  • 0 s
  • toistaiseksi

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan.

Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää.

Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Lähetykset

  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Lahti
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Hämeenlinna
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Pohjanmaa
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Joensuu
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Kuopio
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Rovaniemi
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Kotka
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Tampere
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Oulu
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Turku
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Kajaani
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Jyväskylä
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Kokkola
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Lappeenranta
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Helsinki
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Kemi
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Mikkeli
  • ke 18.12.2019 18.02 • Yle Radio Suomi Pori

Jaksot

  • Itämerta voi auttaa herkuttelemalla - nimittäin syömällä Itämerestä kestävästi pyydettyjä kaloja. Itämeressä on monia kalalajeja, joita me vierastamme, mutta joita käytetään jo monessa Itämeren valtiossa.

    Miten nämä vajaasti hyödynnetyt kalat päätyisivät herkuiksi ruokapöytiimme, ja miten tämä auttaisi Itämerta? Entä miksi Itämeren hyvinvointi kuuluu kaikille suomalaisille?

    Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta ja erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Toimittajina Hannamari Vallila, Pirjo Koskinen ja Maija Salminen.

  • Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina olivat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja.

    Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Voit myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut.

    Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

  • Kasvisruoka on tunnetusti ympäristöystävällistä, terveellistä ja lisäksi valtavan monipuolista! Alati kasvava vegaaninen tarjonta ravintoloissa, kahviloissa ja ruokakauppojen hyllyillä houkuttelee matkalle uusien makujen maailmaan.
    Toisaalta myös tutut kahvipöydän tarjottavat riisipiirakoista korvapuusteihin syntyvät vaivattomasti ilman maitotuotteita tai kananmunia.

    Miten kokkaat makunystyröitä hivelevää kasvisruokaa rennolla otteella? Mitkä ovat kasvisruuan ammattilaisten reseptit arjen ja juhlan maistuvimpiin makuelämyksiin? Studiossa vinkkejä vegaaniseen ruuanlaittoon ja leivontaan antavat ravintoloitsija Heli Hassinen Bella Loviisasta, sekä ruokakirjailijana ja bloggaajana tunnettu Elina Innanen. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg.

  • Luontovalokuvaus on nykyään yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla.

    Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii ripauksen onnea, taitoa ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienoja kuvia useammin kuin muut? Millä keinoin kehittyy luontokuvaajaksi, joka osaa haistaa parhaat tilanteet?

    Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla perinteinen vai rohkea?
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

    Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa kaksi kokenutta kuvaajaa: Jaana Kotamäki ja Benjam Pöntinen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Sienikoria ei kannata vielä varastoida kaapin perukoille. Loppusyksy on hyvää aikaa esimerkiksi herkullisille suppilovahveroille ja hallavahakkaille. Mitä sieniä metsästä voi löytää vielä marraskuussa ja millainen sienivuosi onkaan ollut? Näihin ja muihin kysymyksiin vastataan Luonto-Suomen sieni-illassa.

    Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Pirkko Haikkala Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein.

    Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää?

    Kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

  • Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa.

    Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella?

    Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan hämärtyvässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

  • Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä tänä kesänä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat. Miten linnut suunnistavat?

    Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastettiin Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tuli paraatipaikalta Suomen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Asiantuntijoina lähetyksessä olivat Aleksi Lehikoinen, Aki Aintila ja Kari Soilevaara. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji peltopyy esiteltiin radiossa syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko kevään ja lämpimän kesän aikana tullut uusia äänitteitä?
    Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Miten suot syntyvät? Kuinka vanhoja suomalaiset suot ovat? Mitä suolla eläviltä kasveilta ja eläimiltä vaaditaan? Miten räme, korpi, neva ja letto poikkeavat toisistaan? Voiko suo imaista retkeilijän sisuksiinsa? Miksi soihin liittyy pelottavia kansanuskomuksia?
    Onko Suomessa paljon soita? Miten suomalaiset suot voivat? Minkälaisia asioita suotutkijat tutkivat?
    Torronsuon kansallispuistossa olivat professorit Raija Laiho ja Harri Vasander. Lähetyksen toimittivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Jarno Valkonen / Yle

  • Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita.

    Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan?
    Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi.

    Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

Klipit

  • Luonto-Suomessa matka jatkui Pihlajavedelle Savonlinnaan. Saimaan alueella jää antaa myös periksi ja norpat pääsevät ihailemaan vapaana liikkuvien aaltojen ääniä. Saimaannorpat vaihtavat karvansa näin toukokuussa ja nousevat rantakiville aurinkoon tätä nopeuttaakseen. Veneilijät saattavat silloin havaita näitä harvinaisia nisäkkäitä, jotka köllöttelevät kiireettömästi auringon paahteessa ja rapsuttelevat vanhaa karvaa uuden tieltä. Välillä saimaannorpat ovat löytäneet suojaisan paikan, joka on kätkettynä ohi ajavilta veneilijöiltä. Tällaisen norpan suosiman louhenkolon löysivät Pihlajavedeltä Juha Taskinen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rantaruovikot on ääntä ja elämää täynnä näin toukokuussa, kun lintujen muutto kiihtyy entisestään ja samalla myös pesintäkausi käynnistyy. Vihreät sävyt näyttäytyvät maisemassa ja ilmassa on oikeaa kevään huumaa. Pertti Koskimies tuli Siikalahdelle 50 vuotta sitten. Tuo 13- vuotiaan koulupojan retki oli hänen elämänsä tärkein käännekohta, silloin hän tiesi että hänestä tulisi ornitologi. Pertti kuunteli nyt 51. kertaa Vapun ääniä elämänsä järvellä. Kuva: Asko Hauta-aho / yle

  • Biologi Jussi Viitala on retkeillyt tähän asti vuosittain Lapin tuntureilla Lauri Korven ja Osmo Kauton kanssa. Retkien tavoittena on ollut löytää ja valokuvata jokin harvinainen kasvi. Retkikaverukset ovat koonneet retkimuistonsa ja kuvansa nyt Neidonkenkä ja kiirunankello- kirjaan. Minna Pyykkö tapasi Hämeenkyrössä Jussi Viitalan ja jutteli tunturikasvien kauneudesta ja kasviretkimuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina. Tässä yllättävässä tilanteessa pikkulokki sotkeutui siimaan Tyyrinvirralla. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Toukokuun alussa jääpeite antaa periksi talven jäljiltä ja laineet liplattavat vapaana pitkästä aikaa. Useat ihmiset lähtevät venerantaan tekemään viimeisiä säätöjä, jotta aalloilla liikkuva kulkupeli olisi kunnossa. Asko Hauta-aho kävi Lahdessa Sylvöjärven maisemissa, kun Ritva Rantanen ja Ilkka Simola olivat soutuveneen kevätkuntoa tarkastamassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksosen ja laulava puutarhuri Mikko Lagerströmin Vappuretken kohde oli tietysti kaupunkialueella Helsingissä. Tapahtumia oli luvassa vaikka ympäristö äänineen päivineen oli ihmisen sävyttämää. Entä koska kesä oikeasti alkaa? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä