Radio Suomi Mikkeli

Mikkeliläinen Milad Masudi on vuoden lähihoitaja

  • 8 min
  • toistaiseksi

Vuoden lähihoitaja Milad Masudi työskentelee Mikkelissä Moision psykiatrisessa sairaalassa. Työ on haastavaa, mutta Masudi nauttii siitä.
Masudi muutti Suomeen Iranista 11-vuotiaana 2004 sotaa pakoon. Taustasta on hyötyä työssä, sillä Masudi osaa persiaa ja daria, joita monet potilaina olevat, vasta lyhyen ajan Suomessa olleet turvapaikanhakijat puhuvat. Sari Ursin haastattelee.

Lähetykset

  • ke 20.11.2019 10.05 • Yle Areena

Jaksot

  • Savonlinnan seudulla on paljon kasvavia ja elinvoimaisia yrityksiä, joissa on pulaa osaavista työntekijöistä. Työvoimapulan taltuttamiseksi Savonlinnan kaupunki, ammattiopisto SAMIedu, alueen yritykset ja Savonlinnan Vuokratalot Oy ovat pistäneet pystyyn rekrytointikampanjan. Tavoitteena on kouluttaa osaajia räätälöidysti suoraan avoinna oleviin työpaikkoihin. Kati Rantala tapasi kampanjan pilottiyrityksen, sähkönjakelujärjestelmien valmistaja Norelcon toimitusjohtajan Ari Hämäläisen rekrytointikampanjan esittelytilaisuudessa 30. lokakuuta. Norelcon ja SAMIedun yhdessä järjestämän räätälöidyn koulutuksen jälkeen Norelco tarjoaa vakituisen työpaikan Savonlinnassa.

  • Ijäksen perheessä juhlitaan kolmea tuoretta lähihoitajaa. Äiti Ritva ja tyttäret Janita (vas.) ja Linda ovat valmistuneet lyhyen ajan sisällä samaan ammattiin ja viettävät yhteisiä valmistujaisjuhlia. Kati Rantala tapasi lähihoitajakolmikon. Janita sanoo kaikkien suulla lähihoitajan työn olevan koko kolmikolle kutsumusammatti.

  • Jokainen, jolla on joskus rahahuolia ollut, tietää mille ne tuntuvat. Vaikka sanotaan ettei raha tee onnelliseksi, niin ei se kituttaaminenkaan herkkua ole. Jos tili on miinuksella ja kulutusluottoja on karhuttavana yli 60-tuhannen euron edestä, kyllä siinä helposti yöunet menevät. Tarja Nyyssönen tapasi Varkauden seurakunnan talous- ja velkaneuvojan Niina Konun ja kysyi, millaisessa elämäntilanteessa ihmiset velkaneuvojan pakeille tulevat.

  • Suomessa on virallisen määritelmän mukaan köyhä, jos yksinelävällä henkilöllö käteen jää alle 1100 euroa kuussa. Tilastojen mukaan liki joka viides suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Kuinka selvitä arjen haasteista, kun välillä täytyy laskimen kanssa ruokaostokset tehdä?

    28-vuotias Hanna on työtön yksinhuoltaja. Hanna ja 7-vuotiaan poikansa joutuvat laskemaan eurot tarkkaan, sillä kuukauden tulot jäävät selvästi alle köyhyysrajan. Hannan sisko puolestaan asuu yksin ja käy etälukiota. Näin naiset kuvailevat arkeaan sekä sitä, millaisista puroista kuukauden tulot koostuvat. Toimittajana on Tarja Nyyssönen.

  • Perinteisesti koiria on koulutettu houkuttelemalla, kohteiden hyödyntämisellä ja esimerkiksi sillä, että koiran on annettu itse oivaltaa toivottu käytös. Kaiken tämän lisäksi on viime vuosina ryhdytty käyttämään hyväksi koiran luontaista kykyä matkimiseen. Do as I do -menetelmässä ihminen näyttää koiralle, mitä sen odotetaan tekevän. Tarja Nyyssönen selvitti, kuinka ihminen voi koiralle opettaa asioita matkimalla. Haastattelussa eläintenkouluttaja Sanna Kankainen.

  • Savonlinnassa Touhulan päiväkodin pihassa kävi kuhina, kun tiehöylää, aura-autoa ja hiekoitusautoa esiteltiin lapsille. Nätkin koulun ekaluokkalainen Lenni Kähkönen (kuvassa oikealla) oli aura-auton ohjaamossa kuin vanha tekijä autonkuljettaja Auvo Väisäsen valvovan silmän alla. Lapset saattavat käyttäytyä arvaamattomasti liikenteessä kohdatessaan esimerkiksi aura-auton. Lastentarhanopettaja Marjaana Valjakka on nähnyt aitiopaikalta lasten ehtymättömän kiinnostuksen koneisiin. Kati Rantala vieraili Touhulan päiväkodissa.
    Kuvassa Lennin kanssa aura-autoa ihmettelemässä Nätkin koulun ekaluokkalaiset Veera Turunen ja Hilma Thil sekä Touhulan päiväkodista Aapo Nummikari.

  • Mikkelin sairaalan päivystyksessä ruuhkamittari on punaisella ja vuoroaan saa odottaa tuntien ajan. Pyysimme Facebookin Puskaradio Mikkeli -ryhmässä ihmisiä kertomaan meille, mitä he haluaisivat kysyä päivystyksen johtoportaalta. Riina Kasurinen kokosi kysymykset ja hankki niihin vastaukset.

  • Rallilupaus Kalle Rovanperän kartturi Jonne Halttunen on 32-vuotias eli lähes tuplasti sen ikäinen kuin Rovanperä. Kuski ja kartturi ovat rallin takia niin paljon yhdessä, että tyttöystäviäänkin miehet näkevät harvemmin kuin toisiaan. Riina Kasurinen kävi tapaamassa kartturi Jonne Halttusta, kun parivaljakko oli valmistautumassa Mikkelin SM-ralliin.

  • Neljäkymmentä vuotta sitten saimaannorpan suojelutavoitteeksi asetettiin 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä. Viime vuoden laskennassa tulos oli jo 380 norppaa ja jos tänä keväänä syntyy 90 poikasta, tavoite ylittyy heittämällä. Norppia tavataan taas alueilla, joilla niitä ei ole pitkään aikaan nähty. Tästä on omakohtaista kokemusta myös Saimaannorpan suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkisellä. Petri Vironen haastattelee.

  • Suomessa synnytyksen käynnistämiseen käytetään Cytotec-nimistä lääkettä, joka on alunperin tarkoitettu vatsahaavan hoitoon. Synnyttäjät ovat huolissaan lääkkeen turvallisuudesta, mutta lääkärit pitävät valmistetta tärkeänä osana synnytysten hoitoa. Elina Partio selvittää, mistä on kyse.

  • Heti sisällissodan ensimmäisenä päivänä, 27.1.1918, kokoontui sata punakaartilaista Mikkelin Naisvuorella sijaitsevalle työväentalolle. Valkoiset puolestaan linnoittautuivat lyseolle vain parin sadan metrin päähän. Molemmilla oli aseita käytössään. Petri Vironen ja sisällissodan tapahtumiin Savossa perehtynyt Mikko Laiho tutkivat tapahtumapaikkoja Naisvuorelta käsin.

  • Tänä talvena jäätilanne on ollut huono kautta maan. Pieksämäellä Hiekanpään puistoluisteluradalla luistelijan ei kuitenkaan tarvitse pelätä railoja tai heikkoja jäitä. Toimittaja Tarja Nyyssönen tutustui rataan yhdessä Ari Haikaraisen kanssa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti Ristiinan lukion lakkauttamisesta. Lukio toimii vielä tämän lukuvuoden. Ristiinalaiset lukion kakkosluokkalaiset Oona Tuominen ja Roosa Laakko ovat pettyneitä kuntapäättäjiin. Roosa aikoo käydä lukion viimeisen luokan Mäntyharjulla, Oona Mikkelissä. Ristiinan lukion puolestapuhuja Riina-Maria Metso on myös pettynyt päätökseen, mutta löytää prosessista jotain hyvääkin. Taistelu lukion puolesta nosti esille ristiinalaisten yhteisöllisyyden ja siitä Metso on todella ylpeä. Sari Ursin haastattelee.

  • Kati Pölönen on työskennellyt vakituisena lomittajana viidentoista vuoden ajan. Hän on lomittanut lypsykarjatilalla, sikalassa, kanalassa ja hevostallissa. Etelä-Savossa lomittajien työvuorolistat ovat tällä hetkellä Pölösen mukaan turhan täynnä, joten uudet tekijät ovat tervetulleita lomitusrinkiin. Laasolan ratsutilalla Koivakkalassa Kati Pölösen yksi hoidettavista on emännän silmäterä Voitto-hevonen. Sari Ursin haastattelee.

  • Pieksämäkeläisen Tuomo Ylösen rakentama Paltasen esteetön suopolku on palkittu Veej'jakajan Vuoden 2019 hankkeena.
    Alkuun suunnitelmissa oli rakentaa suolle pitkospuut, mutta niiden sijaan koko 650 metrin mittainen polku katettiinkin Siperian lehtikuusella. Sari Ursin haastattelee.

  • Meillä kaikilla on mielipide tai vähintäänkin muistoja kouluruoasta. Miten kouluissa tarjottu ruoka valikoituu listalle ja kuinka oppilaat voivat vaikuttaa ruokalistan sisältöön? Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden palveluesimies Manne Peltonen kertoo, mitä paikallisia erikoisuuksia mikkeliläisten koululaisten lautaselta löytyy ja mikä on oppilaiden mielestä kaikkein maukkain ruoka. Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Savonlinna-kuoro juhlistaa 50-vuotista taivaltaan juhlakonsertilla Savonlinnasalissa 24. marraskuuta. Juhlakonsertin teemoina ovat kotimainen musiikki ja tunnelmapalat kuoron ohjelmistosta vuosien varrelta. Kati Rantala tapasi Savonlinna-kuoron puheenjohtajan Piia Karjalaisen juhlakonsertin ennakkotunnelmissa.

  • Ihmiset testaavat rajojaan monella eri tavalla. He juoksevat maratoneja, ultramatkoja tai minimoivat kulutuksensa. Mikkeliläisellä Antti Ukkosella on toisenmoiset kujeet. Hän on asunnoton omasta tahdostaan. Ukkonen on asunut metsässä jo puolen vuoden ajan ja aikoo asua siellä edelleen.
    Mistä oikein on kyse? Sari Ursin haastattelee.

  • Suomessa on tällä hetkellä arviolta alle kymmenen yksityistä lelukauppaa, joista yksi on Pieksämäellä. Nettikaupat ja marketit ovat kivijalkamyymälöiden kilpailijoita. Lelukauppa käy tasaisesti ympäri vuoden, mutta joulua pitää ennakoida hyvissä ajoin.
    Pieksämäen vuoden yksinyrittäjäksi ja vuoden naisyrittäjäksi valittua Lelupuoti Nallukan yrittäjä Kirsi Pulkkista haastattelee Sari Ursin.

  • Vuoden lähihoitaja Milad Masudi työskentelee Mikkelissä Moision psykiatrisessa sairaalassa. Työ on haastavaa, mutta Masudi nauttii siitä.
    Masudi muutti Suomeen Iranista 11-vuotiaana 2004 sotaa pakoon. Taustasta on hyötyä työssä, sillä Masudi osaa persiaa ja daria, joita monet potilaina olevat, vasta lyhyen ajan Suomessa olleet turvapaikanhakijat puhuvat. Sari Ursin haastattelee.

  • Mikkelin Hopen joulukeräys vähävaraisille lapsiperheille alkaa 23.11. Muun muassa kauppakeskus Akselissa avautuvassa joulupajassa otetaan vastaan lasten toiveiden mukaisia lahjoituksia. Toiveen on jättänyt tähän mennessä 260 lasta ja määrä kasvaa päivittäin, kertoo Hope Mikkelin paikallistoiminnan tiiminvetäjä Petra Turunen. Sari Ursin haastattelee.

  • Itä-Savon oma lentopallolähettiläs Jaakko Hakulinen on jalkautunut kuntiin käynnistämään ja kehittämään lentopallon harrastustoimintaa. Hakulinen ohjaa lapsia ja nuoria esimerkiksi Sulkavalla, Juvalla, Rantasalmella, Kerimäellä ja Savonrannalla. Lentopallolähettilään on tarkoitus tukea myös aikuisten lentopalloharrastusta. Esimerkiksi Joroisissa on puhtaasti aikuisryhmä.
    Lentopallolähettiläs-hanke kestää helmikuun loppuun saakka, mutta jatkoa hankkeelle on jo haettu. Kati Rantala tapasi savonlinnalaisen East Volleyn edustusjoukkueen pelaajavalmentajan Tanhuvaaran urheiluopistolla marraskuun toisena viikonloppuna.

  • Mikkeliläinen aurinkosähkösovellutuksia kehittävä pörssiyhtiö Valoe on ostanut Liettuasta aurinkokennotehtaan. 
    Yritys suunnittelee epätavanomaisten, ajoneuvoissa ja logistiikassa käytettävien, aurinkopaneeleiden valmistuksen aloittamista Mikkelissä.  
    Jos tulevaisuudessa Mikkeliin kaavaillut laajennukset toteutuvat, kaupunkiin tulisi parikymmentä uutta tuotekehityksen ja korkean teknologian työpaikkaa. Kuvassa Valoen toimitusjohtaja Iikka Savisalo ja kaksipuoleinen Chrystal Twin -prototyyppi. Sari Ursin haastattelee.

  • Peruskoulussa on sovellettu kahden vuoden ajan uuden opetussuunnitelman mukaista yhdistettyä käsityön opetusta. Uudella aineella pyrittiin edistämään tasa-arvoa. Nyt sen kuitenkin pelätään romuttavan kädentaitoja entistäkin enemmän. Mikkelin Urheilupuiston teknisen työn opettaja Satu Liukkosta haastattelee Sari Ursin.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä