Radio Suomi Mikkeli

Mikkeliläinen Milad Masudi on vuoden lähihoitaja

  • 8 min
  • toistaiseksi

Vuoden lähihoitaja Milad Masudi työskentelee Mikkelissä Moision psykiatrisessa sairaalassa. Työ on haastavaa, mutta Masudi nauttii siitä.
Masudi muutti Suomeen Iranista 11-vuotiaana 2004 sotaa pakoon. Taustasta on hyötyä työssä, sillä Masudi osaa persiaa ja daria, joita monet potilaina olevat, vasta lyhyen ajan Suomessa olleet turvapaikanhakijat puhuvat. Sari Ursin haastattelee.

Lähetykset

  • ke 20.11.2019 10.05 • Yle Areena

Jaksot

  • Savonlinnan seudulla on paljon kasvavia ja elinvoimaisia yrityksiä, joissa on pulaa osaavista työntekijöistä. Työvoimapulan taltuttamiseksi Savonlinnan kaupunki, ammattiopisto SAMIedu, alueen yritykset ja Savonlinnan Vuokratalot Oy ovat pistäneet pystyyn rekrytointikampanjan. Tavoitteena on kouluttaa osaajia räätälöidysti suoraan avoinna oleviin työpaikkoihin. Kati Rantala tapasi kampanjan pilottiyrityksen, sähkönjakelujärjestelmien valmistaja Norelcon toimitusjohtajan Ari Hämäläisen rekrytointikampanjan esittelytilaisuudessa 30. lokakuuta. Norelcon ja SAMIedun yhdessä järjestämän räätälöidyn koulutuksen jälkeen Norelco tarjoaa vakituisen työpaikan Savonlinnassa.

  • Ijäksen perheessä juhlitaan kolmea tuoretta lähihoitajaa. Äiti Ritva ja tyttäret Janita (vas.) ja Linda ovat valmistuneet lyhyen ajan sisällä samaan ammattiin ja viettävät yhteisiä valmistujaisjuhlia. Kati Rantala tapasi lähihoitajakolmikon. Janita sanoo kaikkien suulla lähihoitajan työn olevan koko kolmikolle kutsumusammatti.

  • Jokainen, jolla on joskus rahahuolia ollut, tietää mille ne tuntuvat. Vaikka sanotaan ettei raha tee onnelliseksi, niin ei se kituttaaminenkaan herkkua ole. Jos tili on miinuksella ja kulutusluottoja on karhuttavana yli 60-tuhannen euron edestä, kyllä siinä helposti yöunet menevät. Tarja Nyyssönen tapasi Varkauden seurakunnan talous- ja velkaneuvojan Niina Konun ja kysyi, millaisessa elämäntilanteessa ihmiset velkaneuvojan pakeille tulevat.

  • Suomessa on virallisen määritelmän mukaan köyhä, jos yksinelävällä henkilöllö käteen jää alle 1100 euroa kuussa. Tilastojen mukaan liki joka viides suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Kuinka selvitä arjen haasteista, kun välillä täytyy laskimen kanssa ruokaostokset tehdä?

    28-vuotias Hanna on työtön yksinhuoltaja. Hanna ja 7-vuotiaan poikansa joutuvat laskemaan eurot tarkkaan, sillä kuukauden tulot jäävät selvästi alle köyhyysrajan. Hannan sisko puolestaan asuu yksin ja käy etälukiota. Näin naiset kuvailevat arkeaan sekä sitä, millaisista puroista kuukauden tulot koostuvat. Toimittajana on Tarja Nyyssönen.

  • Perinteisesti koiria on koulutettu houkuttelemalla, kohteiden hyödyntämisellä ja esimerkiksi sillä, että koiran on annettu itse oivaltaa toivottu käytös. Kaiken tämän lisäksi on viime vuosina ryhdytty käyttämään hyväksi koiran luontaista kykyä matkimiseen. Do as I do -menetelmässä ihminen näyttää koiralle, mitä sen odotetaan tekevän. Tarja Nyyssönen selvitti, kuinka ihminen voi koiralle opettaa asioita matkimalla. Haastattelussa eläintenkouluttaja Sanna Kankainen.

  • Savonlinnassa Touhulan päiväkodin pihassa kävi kuhina, kun tiehöylää, aura-autoa ja hiekoitusautoa esiteltiin lapsille. Nätkin koulun ekaluokkalainen Lenni Kähkönen (kuvassa oikealla) oli aura-auton ohjaamossa kuin vanha tekijä autonkuljettaja Auvo Väisäsen valvovan silmän alla. Lapset saattavat käyttäytyä arvaamattomasti liikenteessä kohdatessaan esimerkiksi aura-auton. Lastentarhanopettaja Marjaana Valjakka on nähnyt aitiopaikalta lasten ehtymättömän kiinnostuksen koneisiin. Kati Rantala vieraili Touhulan päiväkodissa.
    Kuvassa Lennin kanssa aura-autoa ihmettelemässä Nätkin koulun ekaluokkalaiset Veera Turunen ja Hilma Thil sekä Touhulan päiväkodista Aapo Nummikari.

  • Mikkelin sairaalan päivystyksessä ruuhkamittari on punaisella ja vuoroaan saa odottaa tuntien ajan. Pyysimme Facebookin Puskaradio Mikkeli -ryhmässä ihmisiä kertomaan meille, mitä he haluaisivat kysyä päivystyksen johtoportaalta. Riina Kasurinen kokosi kysymykset ja hankki niihin vastaukset.

  • Rallilupaus Kalle Rovanperän kartturi Jonne Halttunen on 32-vuotias eli lähes tuplasti sen ikäinen kuin Rovanperä. Kuski ja kartturi ovat rallin takia niin paljon yhdessä, että tyttöystäviäänkin miehet näkevät harvemmin kuin toisiaan. Riina Kasurinen kävi tapaamassa kartturi Jonne Halttusta, kun parivaljakko oli valmistautumassa Mikkelin SM-ralliin.

  • Neljäkymmentä vuotta sitten saimaannorpan suojelutavoitteeksi asetettiin 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä. Viime vuoden laskennassa tulos oli jo 380 norppaa ja jos tänä keväänä syntyy 90 poikasta, tavoite ylittyy heittämällä. Norppia tavataan taas alueilla, joilla niitä ei ole pitkään aikaan nähty. Tästä on omakohtaista kokemusta myös Saimaannorpan suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkisellä. Petri Vironen haastattelee.

  • Suomessa synnytyksen käynnistämiseen käytetään Cytotec-nimistä lääkettä, joka on alunperin tarkoitettu vatsahaavan hoitoon. Synnyttäjät ovat huolissaan lääkkeen turvallisuudesta, mutta lääkärit pitävät valmistetta tärkeänä osana synnytysten hoitoa. Elina Partio selvittää, mistä on kyse.

  • Heti sisällissodan ensimmäisenä päivänä, 27.1.1918, kokoontui sata punakaartilaista Mikkelin Naisvuorella sijaitsevalle työväentalolle. Valkoiset puolestaan linnoittautuivat lyseolle vain parin sadan metrin päähän. Molemmilla oli aseita käytössään. Petri Vironen ja sisällissodan tapahtumiin Savossa perehtynyt Mikko Laiho tutkivat tapahtumapaikkoja Naisvuorelta käsin.

  • Tänä talvena jäätilanne on ollut huono kautta maan. Pieksämäellä Hiekanpään puistoluisteluradalla luistelijan ei kuitenkaan tarvitse pelätä railoja tai heikkoja jäitä. Toimittaja Tarja Nyyssönen tutustui rataan yhdessä Ari Haikaraisen kanssa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Mikkelin lukion abiturientti Roosa Laiho lähti lukulomalle muiden lukiolaisten tavoin penkkareita viettämällä. Hän oli pukeutunut sanomalehdeksi, johon hän teki myös verkkosivut. Asuvalinta kertoo tulevaisuudesta, sillä kevään ylioppilaskirjoitusten ohella hän tavoittelee journalismin opiskelupaikkaa Tampereen yliopistosta. Tänä keväänä entistä useampi lukiolainen saa korkeakoulupaikan ylioppilastodistuksella, eli ylioppilaskirjoituksissa on perinteistä enemmän pelissä. Millaista keskustelua uusi järjestely on lukiolla herättänyt ja miten Laiho valmistautuu kevään koitokseen? Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Tyypin 2 diabetes kasvaa Etelä-Savossa, kuten muuallakin Suomessa. Hommia riittää, sanoo elintapaohjauksen kehittämispäällikkö Teemu Ripatti.Sairaus maksaa yhteiskunnalle valtavasti, joten sekin on hyvä kannustin tehdä asian eteen työtä, jatkaa Ripatti. Elintapaohjaukseen perehtyy myös toimittajamme Jouni Kirvesmies.

  • Mäntyharjulainen Polaria Oy on perustettu 1970 ja se tunnettiin aiemmin Vakiometalli Oy -nimellä. Polaria kuuluu tytäryhtiönä Veisto Group -konserniin. Yritys valmistaa ohutlevyteräksestä kylpyhuonekalusteita. Viime vuosi oli yrityksen historian paras. Liikevaihto kasvoi lähes 20 prosentilla ja oli noin 9,5 miljoonaa euroa. Polaria on yksi Mäntyharjun suurimmista työllistäjistä. Polarian toimitusjohtaja Timo Karhulaa haastattelee Sari Ursin.

  • Mikkelin Päämajatalossa kaikuu työn ääni. Rakennusta remontoidaan parhaillaan Sodan ja rauhan keskus Muistin käyttöön. Muutostyöt valmistuvat syksyllä ja niiden jälkeen alkaa näyttelyiden rakentaminen. Näyttelypinta-alaa on noin 700 neliötä. Päämajatalo on valmistunut 1900-luvun alussa kouluksi ja rakennus toimi puolustusvoimien ylipäällikön Mannerheimin johdossa puolustusvoimien päämajana talvi- ja jatkosodissa. Sodan ja rauhan keskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kävivät seuraamassa remontin etenemistä Sari Ursinin kanssa.

  • Mikkelissä Saimaa Stadiumille on avattu boulder-kiipeilyseinä. Boulderoinnissa kiivetään matalia, joitakin metrejä korkeita seiniä ilman varmistusköyttä. Sisäsalilla kiipeilijän alla on paksut patjat turvaamassa putoamista. Seinän rakentaminen on maksanut Saimaa Stadiumin toimitusjohtajan Antti Kalliomaan mukaan joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Eri tasoisia reittejä tullaan uusimaan säännöllisesti, jotta seinän kiinnostavuus säilyy. Kiipeilyseura Kiikun Juho Hämäläinen, Emmi Liikanen ja Jussi Ruotsalainen ovat tyytyväisiä uuteen seinään. Sari Ursin haastattelee.

  • Sometohtori Suvi Uskin mukaan Facebookin alkuaikana kilpailtiin siitä, kenellä on siellä eniten kavereita. Nykyäänhän tämä ei kiinnosta ketään. Sosiaalinen media on tuonut mukanaan aivan uusia tapoja ystävystyä ja pitää heihin yhteyttä uusilla tavoilla, kuten pelkkien kuvien välityksellä Snapchatissa. Somessa olevat kaverit ovat meille tärkeitä, mutta miksi sitten liikakäyttö voi aiheuttaa pahaa oloa? Suvi Uskin tapasi Juuso Kääriäinen.

  • Rom-Mikkeli ry edistää romanikulttuuria ja muun muassa romanien yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia. Yhdistys on perustettu vuonna 2015 ja se keskittyy paljon nuorten ja nuorten aikuisten opiskelu- ja työmahdollisuuksien edistämiseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Janne Blomerusta ja lähihoitajaksi opiskelevaa Natalia Valentinia haastattelee Sari Ursin.

  • Nelivuotinen ura suutarina toi savonlinnalaiselle Timo Lemiselle vastikään ison tunnustuksen kaupunkilaisilta paikallislehti Itä-Savon järjestämässä äänestyksessä seudun parhaasta asiakaspalvelijasta. Paljon ihmisiä päivittäin kohtaava Leminen sai äänestyksessä ylivoimaisesti eniten ääniä. Kati Rantala tapasi suositun suutarin hänen lempipaikassaan Olavinlinnan liepeillä Radio Suomen Keski-Suomen ja Etelä-Savon yhteisessä lauantailähetyksessä.

  • Suomessa on tasan 3 ihmistä, jotka tietävät teestä likimain kaiken. Tai ainakin heillä on siihen virallinen koulutus. Yksi heistä, teesommelier Anna Grotenfelt-Paunonen pitää maamme ainoaa englantilaista teehuonetta Juvalla, keskellä savolaista peltomaisemaa. Tarja Nyyssönen lähti teen päivän kunniaksi maistelemaan teetä, puhumaan teestä ja selvittämään, kuinka englantilainen teehuone 10 vuotta sitten päätettiin perustaa juuri Juvalle.

  • Romaniasu on romanikulttuurin näkyvimpiä elementtejä ja yksi tärkeimmistä identiteetin vahvistajista. Nuoret saavat itse valita pukeutuvatko he romaniasuun vai eivät. Mikkelissä romaniasujen ompelukurssilla surisevat ompelukoneet ja saumurit, kun nuoret naiset valmistavat itselleen ensimmäisiä röijyjä. Ompelukurssi pidetään Mikkelin Helluntaiseurakunnan nuorisotiloissa Cafe Rukessa Meijän Mikkelin kohtaamiskahviloiden yhteydessä. Kurssia on toteuttamassa Otavan Opisto, Rom-Mikkeli ry ja Meijän Mikkeli -hanke. Kurssilla on mukana yli kymmenen ompelusta kiinnostunutta nuorta romaninaista. Sari Ursin seurasi röijyjen valmistumista yhdessä romanipukuompelijan, artesaani Nina Valentinin kanssa. Kurssilaiset Jasmin ja Sarita Åkerlund sekä Vivian Érus tietävät jo, milloin pukevat röijynsä ensimmäistä kertaa päälleen.  

  • Riihisaaressa Savonlinnan maakuntamuseona tunnetussa jyvämakasiinirakennuksessa on menossa peruskorjaus. Siellä uudistetaan muun muassa talotekniikka. Riihisaaren vaihtuvien näyttelyiden toiminta sekä matkailu- ja retkeilyinfo siirtyivät lokakuussa 2019 remontin ajaksi Nälkälinnanmäen väliaikaistiloihin. Sari Ursin hastattelee museonjohtaja Nikke Kaartista ja työmaapäällikkö Mika Monosta remontin keskellä.

  • Mikkelin taidemuseo avasi kesäkuussa 2019 uusissa tiloissa kauppakeskus Akselissa. Mikkelin kaupungin kulttuuri- ja museojohtaja Matti Karttunen kertoo, miten museon edellinen vuosi meni ja miltä tuleva näyttää. Yksi merkittävimpiä muutoksia koettiin näyttelytiloissa: nyt pysyvien näyttelyiden järjestämiselle ei ole tilaa. Samaan aikaan museon ympäri kaupunkia levällään oleville kokoelmavarastoille etsitään yhtenäistä paikkaa. Säilytystilakin maksaa ja museoiden on pohdittava, mitä kokoelmissa kannattaa säilyttää. Itä-Suomen taidemuseot pohtivat tällä hetkellä yhteistyössä, mitä kokoelmista voisi poistaa ja millä perusteilla. Mitä poistettaville teoksille sitten tapahtuu? Toimittajana Juuso Kääriäinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä