Politiikkaradio

EU:n ja Turkin suhde kriisissä? Uhittelua, mustamaalaamista ja asekauppoja Venäjän kanssa

  • 54 min
  • toistaiseksi

Turkin presidentti puhuu toistuvasti "kaksinaamaisesta lännestä". Miten tähän pitäisi lännessä suhtautua?

Haastateltavana kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kankkosen uutuuskirja Erdoğan - Turkki suuren johtajan varjossa (Docendo 2019) kertoo miten Turkki siirtyi EU-jäsenyyttä havittelevasta demokratiasta kovan johtajuuden maaksi.

Millainen johtaja on Recep Tayyip Erdoğan?

Miksi Erdoğan nostaa toistuvasti Turkin historiasta juuri 1400-luvulla hallitsevien osmanien valtakautta? Miten lännessä pitäisi suhtautua Turkin presidentin koventuneisiin puheisiin?

Turkki on Nato-maa, mutta tekee asekauppoja Venäjän kanssa. Turkki saa EU:lta rahaa pakolaisleiriensä hoitamiseen, mutta uhittelee silti päästävänsä pakolaisia EU:n rajan yli. Onko EU:lla muita vaihtoehtoja kuin tyytyä Turkin pakolaisleirien maksajaksi uhitteluista huolimatta?

Kankkonen kuvailee EU:n ja Turkin suhteita "kauhun tasapainoksi".

Lähetykset

  • ma 25.11.2019 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

    Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

    Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

    "Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

    Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

    Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

    "Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

    Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

    Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

    Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

    Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

    Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

    Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

    Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

    Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

    Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

    Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

    Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

    Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

    Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

    Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

    Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

    Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

    Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

    Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

    Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

    EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

    Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

    Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

    Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

    Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

    Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

    Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia?

    Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala.

    Yksi kirjaan haastatelluista mainitsee Suomen ja Norjan varoittavina esimerkkeinä. Hän suhtautuu veroihin kriittisesti ja pitää tärkeänä mahdollisuuksia rikastua.

    “Hän koki, että presidentti Barack Obama yritti tehdä Yhdysvalloista sosialistisen maan, samanlaisen kuin Norja tai Suomi”, Annala kertoo kirjassa.

    Sosialismi on monelle yhdysvaltalaiselle yksi pahimmista kirosanoista, ja myös yleinen haukkumasana silloinkin kun sitä ei kirjaimellisesti tarkoiteta.

    Annala on kirjaansa haastatellut kolmea Trumpin vaalikampanjassa toiminutta henkilöä. Kirjassa kuvataan Trumpia ihailevien mielenmaisemaa ja elämää kampanjassa.

    Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien rakentanut vapaakaupalle perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka Trump uhkasi presidenttinä romuttaa vetämällä maan pois kansainvälisistä kauppasopimuksista kuten Naftasta. Monia tämä suunnitelma kauhistutti ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, mutta miksi tämä viesti upposi toisiin?

    Trumpia äänestäneistä naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa ajattelee, että miehet ovat parempia poliittisia johtajia, kirjassa kerrotaan.

    "Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, että Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata miesten ja naisten tasa-arvoa", Annala sanoo.

    Trump on väittänyt Meksikosta saapuvia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja saanut naisvihaajan maineen. Trump on jäänyt poikkeuksellisen monesta valheesta kiinni. Miksi Trumpin virheet eivät horjuta monien uskoa häneen?

    Millaista on Trumpin populismi? Miksi hän on valinnut juuri tietynlaista musiikkia vaalitilaisuuksiinsa?

    Trumpin vastustajien ja kannattajien välit ovat kärjistyneet Yhdysvalloissa jopa väkivaltaisiksi.

    "Monille on haaveena että tulisi vahva johtaja ja murskaisi ne toiset, ne jotka eivät ole meitä vaan on niitä dehumanisoituja toisia - oli se maahanmuuttajat tai naiset tai muslimit", Annala toteaa.

    Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja ensi syksynä. Mikä ratkaisee Trumpin jatkokauden?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Eduskunnassa kansanedustajat nauttivat syytesuojaa: tarkoitus on suojata kansanedustajia ulkoparlamentaarista painostusta vastaan, ei asettaa rikosasioissa suojattuun asemaan muihin verrattuna. Onko tapaus Mäenpää kääntämässä pykälän päälaelleen?

    Millä tolalla makaa nykypoliitikkojen kielitaito? Ovatko tankero-Karjalaiset kadonneet? Käytetäänkö briljeeraavaa kielitaitoa liiankin kanssa fakenewsiin tai mustamaalaukseen?

    Mikä on brexit-päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa.

    Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä?

    Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipit

  • Uusnationalismin ihannoima yhtenäiskullttuuri voi kulkea vain fasistisen väkivallan kautta, kerrotaan kirjassa Me ja ne - välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Riskit väkivaltaiseenkin konfliktiin on olemassa. Suomessa on heiluteltu natsilippuja itsenäisyyspäivän marsseilla ja uusnationalismi on nousussa. Mitä yhteiskunnan polarisoitumiselle voidaan tehdä?

    Politiikkaradion vieraina väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020). Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Britannian EU-ero on totisinta totta. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa.

    Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä?

    Politiikkaradiossa Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kiina on yrittänyt suojautua koronavirusta vastaan eristämällä kokonaisia kaupunkeja ja rajoittamalla joukkoliikennettä. Kiina on myös kieltänyt kaiken villieläinten kaupan toistaiseksi. Kykeneekö diktatuuri parempaan virustorjuntaan kuin demokratia? Politiikkaradiossa lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää?

    Politiikkaradiossa syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä Sanna Marinin hallituksen pitäisi tehdä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi? Ilmastoaktivisti Greta Thunberg arvosteli Davosissa puoluepolitiikkaa. Mitä poliitikalla voidaan tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Politiikkaradion studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Virkarikosoikeudenkäynti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan senaatissa alkaa. Miltä virkarikossyytteen poliittiset ja juridiset lähtökohdat näyttävät: pannaanko presidentti Trump viralta vai ei?

    Entä mistä virkarikossyytteessä on kyse: poliittisesta vai oikeudellisesta prosessista, vai molemmista?

    Politiikkaradiossa Trumpin virkarikossyytettä analysoivat johtava asiantuntija Vesa Lehtonen Ulkoministeriöstä sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miksi Venäjän hallitus erosi? Politiikkaradiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: AOP

  • Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Politiikkaradiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Lähteekö Timo Soini presidenttikisaan? Entä mikä on populistin vastuu? Miksi ruma kielenkäyttö vetoaa ihmisiin? Soini vastaa näihin Politiikkaradion haastattelussa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jos lapsen etu vaatii äidin auttamista, onko lapsen etu ensisijainen? Entä jos äidit eivät anna lapsiaan, niin eikö lapsiakaan tuoda?

    Politiikkaradion al-hol välikysymyskeskustelussa hallituksen linjauksesta keskustelivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Ahmed Mardnli / EPA

  • Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministerin vaihtumisen myötä? Oliko Antti Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista, jotka liittyivät esimerkiksi hallituksen linjaan työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa. Politiikkaradiossa kysymykseen vastaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Sanna Marin (sd.) on astuessaan Suomen pääministeriksi maailman nuorin pääministeri. Kovassa nosteessa oleva Marin keräsi kevään vaaleissa yli 19 000 ääntä. Millainen on Sanna Marinin poliittinen linja ja miten se eroaa edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) linjasta?

    Politiikkaradion Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat Marinin nousua uudeksi pääministeriksi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä