Radio Suomi Mikkeli

Tonnikalapasta väistyi mikkeliläisten koulujen ruokapöydistä eettisyyden vuoksi - Kouluruoka muuttuu makujen ja maailman mukana

  • 10 min
  • toistaiseksi

Meillä kaikilla on mielipide tai vähintäänkin muistoja kouluruoasta. Miten kouluissa tarjottu ruoka valikoituu listalle ja kuinka oppilaat voivat vaikuttaa ruokalistan sisältöön? Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden palveluesimies Manne Peltonen kertoo, mitä paikallisia erikoisuuksia mikkeliläisten koululaisten lautaselta löytyy ja mikä on oppilaiden mielestä kaikkein maukkain ruoka. Toimittajana Juuso Kääriäinen.

Lähetykset

  • pe 29.11.2019 11.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Savonlinnan seudulla on paljon kasvavia ja elinvoimaisia yrityksiä, joissa on pulaa osaavista työntekijöistä. Työvoimapulan taltuttamiseksi Savonlinnan kaupunki, ammattiopisto SAMIedu, alueen yritykset ja Savonlinnan Vuokratalot Oy ovat pistäneet pystyyn rekrytointikampanjan. Tavoitteena on kouluttaa osaajia räätälöidysti suoraan avoinna oleviin työpaikkoihin. Kati Rantala tapasi kampanjan pilottiyrityksen, sähkönjakelujärjestelmien valmistaja Norelcon toimitusjohtajan Ari Hämäläisen rekrytointikampanjan esittelytilaisuudessa 30. lokakuuta. Norelcon ja SAMIedun yhdessä järjestämän räätälöidyn koulutuksen jälkeen Norelco tarjoaa vakituisen työpaikan Savonlinnassa.

  • Ijäksen perheessä juhlitaan kolmea tuoretta lähihoitajaa. Äiti Ritva ja tyttäret Janita (vas.) ja Linda ovat valmistuneet lyhyen ajan sisällä samaan ammattiin ja viettävät yhteisiä valmistujaisjuhlia. Kati Rantala tapasi lähihoitajakolmikon. Janita sanoo kaikkien suulla lähihoitajan työn olevan koko kolmikolle kutsumusammatti.

  • Jokainen, jolla on joskus rahahuolia ollut, tietää mille ne tuntuvat. Vaikka sanotaan ettei raha tee onnelliseksi, niin ei se kituttaaminenkaan herkkua ole. Jos tili on miinuksella ja kulutusluottoja on karhuttavana yli 60-tuhannen euron edestä, kyllä siinä helposti yöunet menevät. Tarja Nyyssönen tapasi Varkauden seurakunnan talous- ja velkaneuvojan Niina Konun ja kysyi, millaisessa elämäntilanteessa ihmiset velkaneuvojan pakeille tulevat.

  • Suomessa on virallisen määritelmän mukaan köyhä, jos yksinelävällä henkilöllö käteen jää alle 1100 euroa kuussa. Tilastojen mukaan liki joka viides suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Kuinka selvitä arjen haasteista, kun välillä täytyy laskimen kanssa ruokaostokset tehdä?

    28-vuotias Hanna on työtön yksinhuoltaja. Hanna ja 7-vuotiaan poikansa joutuvat laskemaan eurot tarkkaan, sillä kuukauden tulot jäävät selvästi alle köyhyysrajan. Hannan sisko puolestaan asuu yksin ja käy etälukiota. Näin naiset kuvailevat arkeaan sekä sitä, millaisista puroista kuukauden tulot koostuvat. Toimittajana on Tarja Nyyssönen.

  • Perinteisesti koiria on koulutettu houkuttelemalla, kohteiden hyödyntämisellä ja esimerkiksi sillä, että koiran on annettu itse oivaltaa toivottu käytös. Kaiken tämän lisäksi on viime vuosina ryhdytty käyttämään hyväksi koiran luontaista kykyä matkimiseen. Do as I do -menetelmässä ihminen näyttää koiralle, mitä sen odotetaan tekevän. Tarja Nyyssönen selvitti, kuinka ihminen voi koiralle opettaa asioita matkimalla. Haastattelussa eläintenkouluttaja Sanna Kankainen.

  • Savonlinnassa Touhulan päiväkodin pihassa kävi kuhina, kun tiehöylää, aura-autoa ja hiekoitusautoa esiteltiin lapsille. Nätkin koulun ekaluokkalainen Lenni Kähkönen (kuvassa oikealla) oli aura-auton ohjaamossa kuin vanha tekijä autonkuljettaja Auvo Väisäsen valvovan silmän alla. Lapset saattavat käyttäytyä arvaamattomasti liikenteessä kohdatessaan esimerkiksi aura-auton. Lastentarhanopettaja Marjaana Valjakka on nähnyt aitiopaikalta lasten ehtymättömän kiinnostuksen koneisiin. Kati Rantala vieraili Touhulan päiväkodissa.
    Kuvassa Lennin kanssa aura-autoa ihmettelemässä Nätkin koulun ekaluokkalaiset Veera Turunen ja Hilma Thil sekä Touhulan päiväkodista Aapo Nummikari.

  • Mikkelin sairaalan päivystyksessä ruuhkamittari on punaisella ja vuoroaan saa odottaa tuntien ajan. Pyysimme Facebookin Puskaradio Mikkeli -ryhmässä ihmisiä kertomaan meille, mitä he haluaisivat kysyä päivystyksen johtoportaalta. Riina Kasurinen kokosi kysymykset ja hankki niihin vastaukset.

  • Rallilupaus Kalle Rovanperän kartturi Jonne Halttunen on 32-vuotias eli lähes tuplasti sen ikäinen kuin Rovanperä. Kuski ja kartturi ovat rallin takia niin paljon yhdessä, että tyttöystäviäänkin miehet näkevät harvemmin kuin toisiaan. Riina Kasurinen kävi tapaamassa kartturi Jonne Halttusta, kun parivaljakko oli valmistautumassa Mikkelin SM-ralliin.

  • Neljäkymmentä vuotta sitten saimaannorpan suojelutavoitteeksi asetettiin 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä. Viime vuoden laskennassa tulos oli jo 380 norppaa ja jos tänä keväänä syntyy 90 poikasta, tavoite ylittyy heittämällä. Norppia tavataan taas alueilla, joilla niitä ei ole pitkään aikaan nähty. Tästä on omakohtaista kokemusta myös Saimaannorpan suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkisellä. Petri Vironen haastattelee.

  • Suomessa synnytyksen käynnistämiseen käytetään Cytotec-nimistä lääkettä, joka on alunperin tarkoitettu vatsahaavan hoitoon. Synnyttäjät ovat huolissaan lääkkeen turvallisuudesta, mutta lääkärit pitävät valmistetta tärkeänä osana synnytysten hoitoa. Elina Partio selvittää, mistä on kyse.

  • Heti sisällissodan ensimmäisenä päivänä, 27.1.1918, kokoontui sata punakaartilaista Mikkelin Naisvuorella sijaitsevalle työväentalolle. Valkoiset puolestaan linnoittautuivat lyseolle vain parin sadan metrin päähän. Molemmilla oli aseita käytössään. Petri Vironen ja sisällissodan tapahtumiin Savossa perehtynyt Mikko Laiho tutkivat tapahtumapaikkoja Naisvuorelta käsin.

  • Tänä talvena jäätilanne on ollut huono kautta maan. Pieksämäellä Hiekanpään puistoluisteluradalla luistelijan ei kuitenkaan tarvitse pelätä railoja tai heikkoja jäitä. Toimittaja Tarja Nyyssönen tutustui rataan yhdessä Ari Haikaraisen kanssa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Hiiliviljelyllä pyritään sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä ja pienetkin asiat vaikuttavat, jopa ruohon pituus. Hiilensidontamenetelmiä on kokeiltu Carbon Action -hankkeessa noin parin vuoden ajan ja mukana on yli sata pilottimaatilaa. Baltic Sea Action Groupin koulutuspäällikön Sanna Söderlundin mukaan viljelijöiden kiinnostus hanketta kohtaan yllätti. Tavallisesti maatilallisia on pidetty päästöjen aiheuttajana, mutta kääntääkö tämä tilallisten roolin päästökeskusteluissa päälaelleen? Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Radio Suomen lauantailähetyksessä Kati Rantala vieraili Mannilan ratsutallilla ja tapasi Punkaharjun vuoden nuorena yrittäjänä palkitun Jenni Vattulaisen. Kuten niin monelle muulle maatalousalan ammattilaiselle myös kolmekymppiselle hevosalan yrittäjälle lumeton ja lauha tammikuu on tehnyt tepposet.

  • Punkaharjulla puretaan entisen Retretin taidekeskuksen rakennukset maaliskuun loppuun mennessä. Ainostaan Mutteri-rakennus remontoidaan käyttökuntoon. Luolastosta on ollut osa käytössä erilaisissa tapahtumissa. Tekniikka uusitaan kevään aikana ja kunnostuksen jälkeen luolasto on tarkoitus ottaa kokonaan käyttöön. Rakennusinsinööri Seppo Kupiaiselle Tuunaansaaren luolasto ympäristöineen on mieluinen ja mielenkiintoinen työkohde. Sari Ursin haastattelee.

  • Työpaikan saantiin vaikuttaa tunnetusti moni asia työkokemuksesta ensivaikutelmaan. Eezy henkilöstöpalveluiden Mikkelin aluepäällikkö Kai Tillanen kertoo, miten työkokemusta ja hyvää persoonaa punnitaan keskenään kun työlle etsitään tekijää. Hänen mukaansa Etelä-Savosta löytyy työtä sitä etsivälle, eikä kaikkia työtehtäviä saada täytettyä. Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Millainen oli elokuvavuosi 2019 ja miltä näyttää alkanut vuosi? Mikkelin elokuvateatterien yrittäjän Mika Luukkosen mukaan alalla menee hyvin. Mikkelissä elokuvissa käy noin 70 000 katsojaa vuosittain. Luukkonen kasvoi elokuvateatterimaailmaan vanhempiensa ammattiin ja nykyään hänellä on valta siinä, mitä elokuvia Mikkelissä ja Puumalassa esitetään. Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Leuto talvi hankaloittaa saimaannorpan pesintää. Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä kuvailee tämän hetken säätä norpan kannalta karmeaksi. Sari Ursin haastattelee.

  • Mikkelin raviradan remontissa radan pinta uusittiin ja sinne saatiin myös kauan kaivatut valot. Lisäksi tallialueelle on noussut uusi valjastuskatos, jossa on 46 karsinallista valjastuspaikkaa. Haastava projekti, toteaa ratamestari Jyrki Lepistö. Ensimmäiset ravit uusitulla radalla ravataan 21.1. Sari Ursin haastattelee.

  • Opiskelijat päättivät perustaa yhdistyksen lautapeliharrastuksensa ympärille. Noin vuoden verran toiminut Board games and Babas ry järjestää lautapeli-iltoja Mikkelin yliopistokeskuksella. Pääsääntöisesti torstaisin järjestettävissä kaikille avoimissa peli-illoissa pelejä pelataan englannin kielellä. Haastattelussa ovat Board games and Babas ry:n puheenjohtaja Eemil Tarnanen ja väistyvä puheenjohtaja Pyry Laitinen. Joululoma on lautapelien kiistatonta sesonkiaikaa. Millainen on hyvä lautapeli ja millasia pelejä voisi pelata perheen kesken? Toimittajana Juuso Kääriäinen.

  • Mikkelin turvakoti on muuttanut joulun alla uusiin tiloihin Tuukkalaan. Turvakotiin voi hakeutua, kun kotiin jääminen on vaarallista tai kotona on väkivallan uhkaa. Turvakodin ohjaaja Raisa Laitista haastattelee Sari Ursin.

  • Antti Kalliomaa valittiin lokakuussa Mikkelin konsertti- ja kongressikeskus Mikaelin sekä Saimaa Stadiumin toimitusjohtajaksi. Työt hän aloitti joulukuussa. Alku tehtävässä on ollut vauhdikas ja monipuolinen. Sari Ursin haastattelee

  • Suosituksi ilmiöksi noussut Mikkelin Poikateatteri on toiminut harrastajateattereille valtakunnallisena suunnannäyttäjänä. Nykyään samanlaista toimintaa löytyy myös Tampereelta, Jyväskylästä ja Vantaalta.  Kati Kinnunen johti Mikkelin Poikateatteria syksystä 2008 aina kevääseen 2018. Kinnuselle myönnettiin itsenäisyyspäivänä vuoden 2019 Pro Mikkeli -mitali. Sari Ursin haastattelee.

  • Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti Ristiinan lukion lakkauttamisesta. Lukio toimii vielä tämän lukuvuoden. Ristiinalaiset lukion kakkosluokkalaiset Oona Tuominen ja Roosa Laakko ovat pettyneitä kuntapäättäjiin. Roosa aikoo käydä lukion viimeisen luokan Mäntyharjulla, Oona Mikkelissä. Ristiinan lukion puolestapuhuja Riina-Maria Metso on myös pettynyt päätökseen, mutta löytää prosessista jotain hyvääkin. Taistelu lukion puolesta nosti esille ristiinalaisten yhteisöllisyyden ja siitä Metso on todella ylpeä. Sari Ursin haastattelee.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä