Metsäradio

ke 8.1.2020

  • 57 min
  • 10 pv

Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

Lähetykset

  • ke 8.1.2020 20.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Itämeridinnerissä on innostettu ihmisiä syömään kalaa lähinnä ympäristösyistä, mutta kalaa kannattaa syödä myös siksi, että se tekee meidän elimistölle niin hyvää. Kalalla on helppo keventää ruokavaliotaan, kalan rasvoista kertoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itäsuomen yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen.

  • Kunnon talvea odotellaan edelleen monin paikoin, vaikka tammikuu lähestyy loppuaan. Ympärillä on vihreä maisema ja lämpöäkin poikkeuksellisen paljon vuodenaikaan nähden. Föhn-tuulet puhaltavat vähän väliä ja lämpömittari näyttää hetkittäin lähes 10 asteen lukemia. Metsäradiossa retkeiltiin Lahteen Ritamäen kuusimetsässä ja puhuttiin kuusien tulevaisuudesta. Normaalisti kuusien pintajuuristoa tukee talvimyrskyissä maan routakerros ja lumipeite, mutta nyt ollaan siis ilman tätä suojaa. Professori Heikki Setälän kanssa lahtelaisessa kuusikossa kävi toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalainen metsäpalojen torjuntaosaaminen on maailmalla kovassa huudossa. Metsäasiantuntija Mike Jurvélius on kouluttanut ihmisiä kymmenissä eri maissa turvalliseen tulenkäyttöön ja metsäpalojen sammuttamiseen. Metsäasiantuntijan oma ura alkoi aikanaan kirjaimellisesti puun juurelta eli metsätöistä, jotka veivät hänet toiselle puolelle maapalloa. Oli kuitenkin ihan sillä hilkulla, ettei tuo ura ja Jurvéliuksen koko elämä tyssännyt erääseen tiettyyn kanadalaismetsään 1960-luvun puolivälissä. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Ympäristöystävällisen ravintola Nollan huippukokki Luka Balak rakastaa suomalaisia villikaloja ja hämmentyy suomalaisten ruotokammosta. Toimittaja Hannamari Vallila vertaili Lukan kanssa muun muassa serbialaista ja suomalaista kalastusta ja kalan syöntiä. Nyt korvat hörölle, kohta tulee monta hyvää vinkkiä särkikaloilla herkutteluun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Lintuharrastus on monille elämänmittainen harrastus. Metsäradiossa Jussi Lindström kertoi harvinaisiin lintuhin liittyvät tähtihetket. Jussi Lindströmin tapasi Juha Laaksonen.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäasiantuntija Mike Jurvélius on pitkän uransa aikana kouluttanut ihmisiä torjumaan metsäpaloja eri puolilla maailmaa. Oppia on jaettu teorian, käytännön harjoitusten ja jopa teatterin avulla kymmenissä maissa. Jurvéliuksen mukaan kehittyvissä maissa on tärkeää kouluttaa erityisesti naisia turvalliseen tulen käyttämiseen. Tällä hetkellä palontorjunta ja palojen sammuttaminen ovat ajankohtaista Australiassa, jossa isot metsäpalot roihuavat yhä asutuksen liepeillä. Kuivat eukalyptusmetsät roihahtavat helposti liekkiin pienestäkin kipinästä. Australian metsät ovat tuttuja myös Maik Jurvéliukselle. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Metsäradiossa kuultiin kuhmolaisen, luonnon todellisen moniottelijan, Kari Kemppaisen mietteitä sienistä, kaloista, suurpedoista, marjastuksesta ja retkeilystä luonnossa. Miten erämies Kemppainen pärjäisi, jos kaupat sulkisivat ovensa ja tietoliikenneverkot romahtaisivat. Voiko eläimiltä oppia jotakin, osaako Kemppainen houkutella hirviä tai muita eläimiä. Retkikaverina Itärajan pinnassa Viiksimon saloilla oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Asikkalalainen luontoharrastaja Teppo Hurme on viehättynyt suden tai kokonaisen susilauman ulvonnasta erämaassa. Näistä harvinaisista hetkistä piirtyy pysyvä jälki ainakin henkilökohtaiselle kiintolevylle ikiajoiksi. Nykyään Hurme haluaa myös taltioida retkien tapahtumia kameroille ja äänitallentimelle. Tämä mahdollistaa elämyksen myös metsän ulkopuolella, kun hyvät muistot hiipivät mieleen muistikorttien datasisällöistä. Teppo Hurmeen tapasi Asko Hauta-aho. Kuva: Ritva Tarkki

  • Vaasassa järjestettiin loppiaisena turotapahtuma, jossa upotettiin joulukuusia ahvenille kutupaikoiksi. Turojen avulla saadaan helpotusta ahventen kutualuepulaan erityisesti rakennetuilla rannoilla, mutta niiden avulla voi lisätä ahvensaalista myös mökkirannassa. Toimittaja Kukka Ström haastatteli kalatalousasiantuntija Juha Ojaharjua Vaasan Vaskiloudon jäällä. Kuva: Kukka Ström / Yle

Klipit

  • Suomalaiset syövät aivan liian vähän kalaa. Koska kulutus on niukkaa, jäävät kalan terveyshyödyt saamatta, samoin hyödylliset ympäristövaikutukset. Itämeren kestävien villikalojen syönti on nimittäin ainut keino, jolla sinileväkukintoja aiheuttavia ravinteita saadaan pois Itämerestä. Kalan puolesta puhuu elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, joka toimii myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Toimittaja: Pirjo Koskinen - Kuva: Arja Lento

  • Käpylinnut ovat lintumaailman kummajaisia, sillä ne alkavat pesiä jo kevättalvella ja vaeltavat jopa muutaman tuhannen kilometrin päähän etsiessään seuraavaa pesimäseutua. Käpylinnut syövät havupuiden siemeniä. Emojen on helpointa poimia kymmeniä tuhansia siemeniä poikasten ruoaksi maalis-huhtikuussa, jolloin käpyjen suomut avautuvat siementen varisemisen edellä. Käpylinnuille on kehittynyt pihtimäinen nokka, jossa ylä- ja alanokan kärki menevät ristiin. Kuusen yltäkylläisen käpysadon ansiosta Etelä-Suomen metsät kaikuvat nyt etenkin pikkukäpylintujen äänistä. Käpylinnuista iloitsi ruokailupuun alla Pertti Koskimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Aina Joulun alla nousee esiin väite, että joulukuusen mukana sisälle kotiin voi tulla hirmuinen määrä hyönteisiä. Aiemmin esitetyt lukumäärät ovat liikkuneet sadassa tai kahdessa sadassa tuhannessa, mutta joskus on uutisoitu, että joulukuusissa voi olla jopa 500 000 hyönteistä. Tällaisia lukumääriä on aika vaikea uskoa. Se tiedetään, että tyypillisiä kuusen mukana tulevia vieraita ovat kaskaat, kempit, kääriäiset, punkit, kirvat, hämähäkit, jäytiäiset ja hyppyhäntäiset. Ja eniten ötököitä on latvakuusissa, koska vanhemmissa puissa ja kävyissä elelee oma lajistonsa. Mutta onko joulukuusien hyönteismäärää liioiteltu? Metsäradiossa väite sadoista tuhansista kotiin tulevista hyönteisistä kyseenalaistetaan.
    Heikki ja Leena Luoto sekä Juha Laaksonen päättävät tutkia asiaa Vantaan Kuhajoella. Kuinka paljon heidän joulukuusesta löytyy hyönteisiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa vierailtiin Mäntyharjun Miekankoskella. Juha Laaksonen tapasi luontoharrastaja Tapio Sinkon, joka esitteli uittomuseon esineitä ja kertoi metsureiden ja uittomiesten luontohavainnoista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Joulukuun lopulla Tv1:llä alkaa mediapersoona Mikko Peltolan ja seikkailija Tom Nylundin tähdittämä sarja nimeltä Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom. Joulukuun alussa alkoi sarjaan liittyvä #itämeridinner -kampanja, jonka tarkoituksena on houkutella syömään aliarvostettuja kaloja, kuten särkikaloja, silakkaa ja haukea. Metsäradiossa kuullaan joulukuun ja tammikuun ajan teemaan liittyviä haastatteluja.
    Toimittaja Kukka Ström kävi Mikko Peltsi Peltolan kanssa kalastamassa haukea. Kuva: Marko Oikarinen

  • Karhukosken entinen savottakämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Puumalassa ja sen pitkä historia ulottuu yli sadan vuoden päähän. Kämppä oli pitkään metsäyhtiön omaisuutta, mutta muutamia vuosia sitten sille saatiin uudet omaistajat. Samalla vanha rakennus on saanut uuden ilmeen ja nyt se on ollut erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana tai lomakohteena. Ympäriltä kuului historian pitkien siipien havinaa, kun Asko Hauta-aho tapasi Ossi Kokin Karhukosken kämpän jykevien hirsiseinien sisällä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Amazonian alue on ollut otsikoissa pitkin vuotta - milloin siellä roihuaa metsäpaloja ja milloin siellä hakataan matalaksi sademetsää. Minkälaisia ovat nämä Amazonian kuuluisat sademetsät? Sataako siellä koko ajan, miltä siellä tuoksuu ja onko siellä vaarallista? Kysytään Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajalta Ilari Sääksjärveltä. Hän on tehnyt Amazoniaan jo 30 tutkimusmatkaa. Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Sääksjärven Turun kasvitieteellisessä museossa. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Metsäradiossa selviteltiin miksi osa männynlatvoista kääntyy pois valosta kohti koillista. Tämä koskee vain täysikasvuisia puita ja vääntynyt latvus on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmenien ajan erikoiseen suuntaan. Normaalisti puu pyrkii korjaamaan virheen seuraavan kasvukauden aikana, mutta näin ei ole tapahtunut. Poikkevat männyt kasvavat tavallisesti korkeammilla paikoilla tai meren läheisyydessä. Mäntyjen latvat ovat kääntyneet tavallisesti 45 asteen kulmaan ja ovat kasvaneet ongelman jälkeen muutaman metrin. Samalla paikalla voi havaita useita kääntyneitä latvuksia ja se saattaa aiheuttaa paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Erikoista asiaa selvitteli Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaiseen luontoon, metsiin, vesistöihin kallioihin on perinteisesti liittynyt paljon myyttisiä hahmoja. Osa niistä on ollut pelottavia, osa harmittomia kulkijoita. Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurin tutkija Merja Leppälahden. He juttelivat siitä, millaisia myyttisiä hahmoja entisajan ihmiset ovat voineet kuvitella luonnossa kohtaavansa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Sanomalehtien ilmoitusosastoilla on loppuvuodesta tiedotuksia hirvenpeijaisista. Metsästyskauden päätteeksi järjettettävään tilaisuuteen kutsutaan metsästysseurojen väkeä, maanomistajia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä syksyisen hirvijahdin kanssa. Huomattavasti harvinaisempi tapahtuma on karhunpeijaiset, joita järjestetään harvakseltaan eri puolilla maata. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Asko Hauta-aho pääsi karhunpeijaisiin Puumalaan ja taltioi siellä tämän haastattelun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miltä tuntuisi soutaa aluksi vaikkapa Tallinnaan ja sitten jos voimia riittää niin sieltä vielä takaisin. Tai sitten viettää kesälomansa soutamalla Kööpenhaminasta Helsinkiin. Harva tuollaisin hommiin ryhtyy ja vielä harvempi pystyy. Helsinkiläinen Jari Saario on tällaiset matkat tehnyt ja luvannut ettei soutuhommat jää tähän. Mestarisoutaja Saarion tarkoituksena on soutaa runsaan vuoden päästä Atlantin ylitse. Luitte ihan oikein, Atlantin ylitse, tuollaiset rapiat 5500 kilometriä. Mies on kunnossa ja periaatteessa välineetkin olemassa, mutta jotain vielä puuttuu, että unelman voisi toteuttaa. Miten Atlantin ylitykseen pitää valmistautua? Juha Laaksonen tapasi Saarion Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin vanhan kaakeliuunin tarina. Asko Hauta-aho kävi muurari Harri Saarisen kotona Tuorakan kylällä Orimattilassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä