Buorre idit Sápmi

Sámi mutalusaid čohkkemin, sámemusihkkár ja diktačálli klassihkalaš konsearttas, ginttalbázahusat atnui

  • 2 h 0 min
  • ei kuunneltavissa

Giella- ja álbmotinstituhtta čohkke sámi muitalusaid, das diehtá Charlotta Hyltén-Cavallius. Ruoŧa sámediggi oažžun kulturdoarjagis ságastallan Ingrid Ingain. Oassin klassihkalaš musihka konsearttas Roavvenjárggas, Niillas Holmberg vásihus. Ginttalnalttaid son geavaha ođđasit, ovttas monnebáhka bihtáin das šaddá buorre cahkkehat, muitala Anna Morottaja. Studios Marianne Boine, Ánne-Rávná Allas ja Jouni Aikio.

Lähetykset

  • ma 13.1.2020 8.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis geahčastit Norgga, Suoma ja Ruoŧa koronadili.

    Sáddagis maid gullat Tero Paltto guhte orru Suomas ja bargá Norggas. Disdaga Suopma mearridii čavget vel rádjejohtolaga ja Tero muitala mot lei mannat ráji badjel disdaga.

    Njukčamánu gaskamuttus álggahuvvui ođđa searvvi mas lea namma Sámiid veagaid searvi. Searvi lea ásahuvvon Gárasavvona guovllus ja stivra bidjui sadjái. Anne Påve lea čálli stivrras ja son muitala manne sii lea álggahan dan ođđa searvvi.

    Oscar Eriksen ii lea goassige vásihan ná unnán olbmo duoddaris go dál. Gárdin duottarstobu Oscar Eriksen lei njuolgga mielde sáddagis.

    Siri Ravne Eriksen guhte orru vuolit Molležis birrasiid 5 milla boaittobeale Kárášjoga guovddáža, ii muite ná olu muohttaga dan badjel 70 jagis go lea orron Molležis, dal ballá šaddat stuorra dulvvi guovllus

    Sáddaga lágidit Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea sáhka Suoma,Norgga ja Ruoŧa guohtundilis. Asko Länsman Suomas, Mikael Kuhmunen Ruoŧas ja Áslat Máhtte Turi Norggas muitalit makkár dilli dál lea.

    Dan lassin Ruoŧa Sámediggi almmustahtii ikte jahkásaš giellaraporta gos sii isket makkár dilis sámegiella lea Ruoŧas. Ja dás bođii ovdan ahte leat earret eará 744 oahppi Ruoŧas geat lohket sámegiela vuođđoskuvllas ja maiddai ahte Likšu gielda lea buorre ovdamearkan movt sáhttá bargat ovddidit sámegielaid.
    Anne Wuolab lea sámegieloahpaheaddji Likšu gielddas ja son oahpaha moaddásiid dain 744 sámegielat ohppiin ja son lei mielde sáddagis.

    Kárášjoga gielddastivrračoahkkin lágiduvvo ihttin digitalálaččat. Sátnejođiheaddji Svein Somby lohká dán vuosttašgeardde čađaheamin digitalálaččat.

    Sáddaga lágidit Marianne Boine ja Inger-Elle Suoninen.

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat dan birra, go Artista Kalle Urheim lea ožžon čuohti duhát ruvnno Ruoŧa sámedikkis ráhkadit konseartta Jielleváris rasisma vuostá - su jurdda bođii maŋŋel go lea nu garra rasisma ja vašši sámiid vuostá maŋŋel Girjas-duomu. Muhto dal ii leat sihkkar sáhttá go čađahit konseartta geassemánus nu go plána lei, koronadávdda geažil.

    Dan lassin gullat das go Suomas galggale leat studeantadoalut álgogeasis, muhto dál dat eai oro šaddame. Sáddagis gullat eadni Kristiina Ranttila ja niedda Siiri Ranttila jurdagiid áššis.

    Norggas vihtta helikoptera lea mannan vahkkoloahppa fievrridan 250 tonna fuođđariid 20 siiddaide Guovdageainnus ja Kárášjogas mat leat heahtedilis heajos guohtumiid geažil. Mikkel Sara lohká buorre go eisseválddit lea ordnen dán lágan veahkki

    Sáddaga lágidit Marianne Boine, Inger-Elle Suoninen ja Anne-Marit Päiviö

  • Suoma ráđđehus lea vihkkehallan čavget rájáid badjel johtima. Tero Paltto orru Suomas ja bargá Norggas. Son muitala mot čavgen váikkuhivččii su eallimii.

    Jens Martin Mienna orru Guovdageainnus. son lea čállán eanet go logi girjji mánáide ja nuoraide. Ja maiddai lea su girjjit báddejuvvon jietnagirjin.

    Guovdageainnu Rukses Ruossa lea veahkkin boazodolliide ja fievrrida biebmu veahkkin.

    Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt ja Inger-Elle Suoninen

  • Buorre iđit Sápmi -sáddagis gullat Eeva-Kristiina Harlin guhte lea Uusimaa-guovllus Lulli -Suomas mii lea dál sirrejuvvon eará Suomas. Sáddagis gullat veaha ahte makkár dovddut Eeva-Kristiina Harlinis leat ja mot dát sirren lea váikkuhan sin eallimii.

    Dan lassin gullat Amund Johnskareng geas lea ilbmán ođđa skearru.

    Sáddagis lea mielde maiddái Per Huuva gii lea gieskat almmuhan girjji mas gávdnojit dieđut mot dolin dahke, mot njuovvát, boazodoalu birra ja de sámi ja Duortnosleagi biebmoreseaptat.

    Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt, Inger-Elle Suoninen ja Marianne Boine

  • Gaskavahkku Buorre iđit Sápmi -sáddagis lea gullat earret eará go Gáva-Jon Ovllá, Uula Tapiola mátkkoštii ođđa dilis Thaieatnamis Ohcejohkii. Son muitala mo mátki manai ja makkár vásihusat sus ledje Helssega ja Roavvenjárgga girdingittiin ja makkár karantenas son dál lea.

    Dan lassin gullat das go Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta lohpidii Norgga boazosápmelaččaid riikasearvái veahki fuođđariid fievrridit ealuide mannan vahkkus, boazodoallo- direktevra Sunna Marie Pentha lea jearran Rukses Ruossas veahki. Jearahallamis lea Guovdageainnu Rukses Ruossa jođiheaddji Máret Lovise Logje Malin, gii odne sádde njeallje Rukses Ruossa veahkkin fievrridit fuođđariid, Bassevuovddi orohagas lea eallu badjelaš logi miilla boaittobealde almmolaš geainnu.

    Sáddaga lágidit Lars-Ola Marakatt, Inger-Elle Suoninen ja Marianne Boine

  • Vásáhusat Bulgarias koronavirusbalu gaskkas, Linus Matti. Dávdavárra váikkuha maiddái Suoma Sámedikki ja Sámi Parlamentaralaš Ráđi doaimmaide sakka, muitala ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. Norgga ráđđehus galgá gieđahallat ohcamuša bággolotnut boazodoallorievtti Násavárrái plánejuvvon kvartseruvkke dihte, kommeanta Svaipa čearu boazoisidis Ingemar Israelsson. Mo lea eallit koronavirusa dagahan dávddain, Kina Utsi muitala, son buohccái Espánjas. Gáiddosoahpaheaddji oaidna ahte oahppu lea eanet effektiiva dal, gullat Jon Erik Kuoljok. Dulkonskuvlejupmi álgá čakčat, das muitala Iiris Mäenpää Sámi oahpahusguovdážis. Studios Lars-Ola Marakatt, Jouni Aikio ja Marianne Boine

  • Koronavirus gal bissu ain olbmuin ságain ja váikkuha feara masage. Sámeservviid doaimmaid ferte ođđasit smiiehttat, muitaleaba Sylvia Blind Johkamohkis ja Nils-Heaika Valkeapää Eanodagas.
    Šaddágo Riddu Riđđu -festivála geassit, dan ii vuos dieđe, muhto artistat gal leat várrejuvvon juo ovdal go koronavirus beaggigođii, muitala Sandra-Márjá West. Sámiid riikkabellodat bissehii jahkečoahkkima dan beaivve go galggai dollojuvvot, manin ná, dan čilge bellodatjođiheaddji Per-Olof Nutti. Studios Lars-Ola Marakatt, Jouni Aikio ja Marianne Boine.

  • Davviriikkain stuorrage erohusat das mo geahččalit duostut koronavirusa, daid ságasta jurista Ánde Somby. Mariann Lörstrand Blind Árvvesjávrris (govva: Nils Josef Labba) jurdagat das mo eastadit dávdda njoammuma, váivi lea go ii beasa fulkkid lusa Suoma beallái. Ođđa dilli ja oahpahus gáiddusin, dán árggas muitala Ann Kristine Balto. Ođđa, geahppa skohtermálliid lea testemin reporter Lars Ola Marakatt. Sofia Jannok muitala ođđa musihkas maid lea almmuhan, Vacker Dálvi. Biret Nystad čilge mo lea koronaváruhusat sierra guovlluin máilmmis. Doaimmaheaddjit Anne Marit Päiviö, Marianne Boine ja Jouni Aikio

  • Riikkaid gaskkas leat erohusat čoahkkanannjuolggadusain, Muonio ja Eanodaga girkonearrá Matti Hirvilammi moaitá go Ruoŧas ožžot ain girkomeanuide čoahkkanit. Dasa vástida Julevu bisma Åsa Nyström. Gávppiide ja eará fitnodagaide leat rádjarasttildangildosat ja čoahkkananráddjehusat koronavirusa dihte lossagat, muhto hutkáivuohta maid gávdno. Gullat Seppo Härkönen, Aslak Niittyvuopio ja Ingá Porsanger. Boazodoalu heahtedilis dál muitala Finnmárkku ja Romssa boazodoallohoavda Sunna Marie Pentha. Koronavirus lea buktán ođđa doahpagiid gielaide, koronagiđđajohtima ja eárá sániid čilge Elvi Rosita Norvang Herstrøm. Studios Jouni Aikio ja Marianne Boine

  • Mo lea eallin rádjegilážiin Gárasavvonis go rádjá lea masá gitta, gullat Biret-Elle Juuso, Nils Ante Blind ja Laila Idivuoma. Eanodaga Bálojávrris 70-jahkásaš Karen Anne Proksi miella lea ain finadit gosnu, muhto de muitá mo lea dilli. Juoigan. lávlun ja dánsun sáhttá maid leat veahkkin mo sollet váivves jurdagiid, árvala psykologa Margrete Bals Utsi. Goavvedálvvi boahtima oinnii juo čakčat, muitala Johannes Labba Sárevuomis. Mo doaibmá karántena ja manin lea dehalaš jeagadit mearrádusaid, das muitala doavttir Sara Helene Bergstrøm Oskal. Studios Báltto-Jon Ánne Sigfrida Marianne ja Luobbal-Jovsset Jovnna

  • Dánge iđida ságain eat garvve koronavirusa. Unna servodagat leat rašit dákkár suohtaid ovddas, Tiina Sanila-Aikio muittuha áššis. Mo de go illá staiggašii orrut ja jus gártá leat vel okto? Psykologa Anne Lene Turi Dimpas rávve. Avvil skuvllas moattelogis oahpahuvvojit dál skuvlavisttis ja earát ruovttuin, muitala rektor Pirkko Olli. Geasi festiválaid birra lea váivi dadjat ahte eai dat šatta, gullat Sandra-Márjá West ja Stig Arne Somby. Juvva Pittja oaččui diktačállingilvvus Bihtámis bálkkašumi ja girku gudnejahttá biibbaljorgalusa giellaáššedovdi Tuomas Magga. Doaimmaheaddjit Jouni Aikio, Marianne Boine ja Jörgen Heikki

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä