Politiikkaradio

Työntääkö maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään vai käykö päinvastoin?

  • 30 min
  • toistaiseksi

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähetykset

  • ti 14.1.2020 12.30 • Yle Puhe
  • su 19.1.2020 11.00 • Yle Puhe

Jaksot

  • Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa?

    Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan.

    Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä.

    Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta?

    Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Miksi kunta-alalla pitäisi saada korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla?

    Keskustelemassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. JUKO:n hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen osallistui keskusteluun lyhyessä puhelinhaastattelussa.

    Nyt neuvotellaan yli 400 000 kuntatyöntekijät työehtosopimuksista. Pöydällä on palkat, työaika ja erityisesti kiky-tunnit, joista työntekijät haluavat päästä eroon. Työnantajan mukaan kiky-tunnit on sovittu pysyviksi.

    Rytkönen ihmettelee, miksi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtjaa Minna Helle on sanonut, että muiden alojen ei ole syytä nostaa palkkoja enempää kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa saadussa sovussa päätettiin.

    "Tämä on kyllä liittokierros, ei mikään tupo. Tuntuu että Etelärannassa yritetään tehdä tupoa uusissa vaatteissa," Rytkönen toteaa.

    Markku Jalonen korostaa, että kuntatalous on "historiallisen huono", joten palkankorotuksia on vaikea antaa.

    Päivi Niemi-Laine pitää ongelmallisena, jos kuntatyöntekijöiden roolia Suomen bruttokansantuotteen nostamisessa ei arvosteta.

    "Kaikki osaaminen tulee koulutuksen kautta, ja se lähtee varhaiskasvatuksesta", Niemi-Laine toteaa.

    Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat vasta alkaneet. JUKO:n Olli Luukkaisen mukaan kentällä puhutaan lakosta, ja lakkovalmius on korkealla tasolla.

    Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia eli kiky-tuntia on Luukkaisen mukaan jättänyt pahat arvet kuntatyöntekijöihin. Rytkönen kuvailee, että kiky-tunneista tullut haava ei ole edes arpeutunut.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä.

    Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio?

    Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla?

    Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä?

    Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mihin perustuu populismin voima?

    Entinen ulkoministeri, perussuomalaisten perustaja Timo Soini kertoo uutuuskirjastaan Populismi.

    Soini kertoo näkemyksensä populismista ja perussuomalaisten noususta. Populismi voi Soinin mukaan olla myös vaarallista.

    Nykyperussuomalaiset häpeävät hänen mielestään juuriaan liikaa. Soini pohtii myös perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon menestyksen syitä.

    Entä miksi Soini vihjailee presidentinvaaleista 2024? Soini kommentoi mahdollista ehdokkuuttaan presidentinvaaleissa.

    Soini pohtii myös Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin nousun syitä.

    Läpi kirjan Soini arvostelee mediaa, vaikka myöntää, että populisti tarvitsee mediaa. Soini kertoo, mitkä virheet media hänen mielestään toistuvasti tekee populistien kanssa.

    Haastattelijana Linda Pelkonen.

  • Politiikan vuosi eduskunnassa päättyi budjettiäänestyksiin ja al-Hol-välikysymykseen. Erityisesti kiistat al-Holin Isis-äideistä ja heidän lapsistaan peittivät alleen kaiken muun. Minkälaisissa sanasodissa eduskunnan al-Hol-hulabaloo kiteytyi? Mihin jäi puhe budjetista?

    Mikä on al-Hol-viikon päivän politiikan sana?

    Mikä sana kiteyttää koko politiikan syksyn 2019?

    Kuinka roisi oli vuoden tärkein eduskuntapuhe, eli kuttupuhe? Kenelle lankesi kunnia kuttupuheen pitämisestä?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Miltä näyttää EU:n ja Britannian tulevaisuus? Mitä EU tekee ilmastonmuutokselle?

    Politiikkaradiossa etäyhteys Strasbourgiin: haastattelussa europarlamentaarikot Heidi Hautala, Mauri Pekkarinen ja Nils Torvalds.

    Britannian hyvin todennäköiseltä näyttävän EU-eron jälkeen alkaa siirtymäaika, jonka kuluessa EU:n ja Britannian pitäisi neuvotella tulevan kauppasuhteensa.

    Onko Britannialle luvassa Unkarin, Norjan tai Singaporen tyylinen asema suhteessa EU:hun?

    Hautala, Torvalds ja Pekkarinen löytävät brexitistä myös hyvää.

    "Jos brexitneuvottelut pakottaa meidät katsomaan budjettia suoraan silmiin, tämä ei ole pelkästään huono asia", Torvalds kiteyttää.

    EU-parlamentin pöydällä on myös ilmastokysymykset. EU tähtää nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä, mutta vastaan hankaava Puola on saanut erillisratkaisun. Mitä tämä merkitsee?

    Entä miten EU motivoi ilmastotalkoisiin Yhdysvaltoja ja Kiinaa?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • YK:n ilmastokoukous Madridissa päättyi. Kokousta varjosti uhka peruuntumisesta puheenjohtajamaa Chilen levottomuuksien takia. Lopulta kokouspaikan pikasiirto Santiagosta Espanjaan ja Madridiin pelasti kokouksen.

    Päättyikö Madridin ilmastokokous laihoin tuloksin? WWF:n mukaan Madridin kokous oli katastrofi, jossa suuret saastuttajamaat pakoilivat vastuitaan ja tyrmäsivät kansalaisten kasvavan ilmastohuolen? Vai oliko Madrid sittenkin olosuhteisiin nähden hyvä kokous?

    Vieraana on sekä Suomen että EU:n ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Lapsen etu punnitaan kaikissa ratkaisuissa. Velvoitetta äitien auttamiseen ei ole. Kaikki tapaukset käsitellään yksilöllisesti. Tapaukset käsittelee viranomainen, ei poliittinen päättäjä. Tässäkö ovat hallituksen vastaukset viikkoja velloneeseen al-Hol keskusteluun ja opposition välikysymykseen?

    Kumpi ratkaisee: turvallisuus vai lapsen etu? Miten hallituksen al-Hol-linjausta tulkitaan suhteessa lapsen etuun ja turvallisuuteen? Jos lapsen etu vaatii äidin auttamista, onko lapsen etu ensisijainen? Vai että jos äidit eivät anna lapsiaan, niin lapsiakaan ei tuoda?

    Onko takeita Isikseen liittyneiden naisten saattamisesta oikeuteen, koska he matkustivat Isisin alueelle liittyäkseen terroristijärjestöön?

    Politiikkaradion al-Hol-välikysymyskeskustelussa ovat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Suomi ja Ruotsi haluavat yhdessä vastuuta myös sodan aikana. Mitä tämä tarkoittaa?

    Haastateltavana puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

    Kaikkonen kirjoitti yhdessä Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa poikkeuksellisen suorasanaisen kirjoituksen, joka julkaistiin samaan aikaan Suomen ja Ruotsin lehdissä.

    "Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana", puolustusministerit kirjoittivat. Ovatko Suomi ja Ruotsi jo käytännössä sotilasliitossa, vaikka virallista päätöstä siitä ei kuitenkaan ole?

    Ranskan pääministeri Emmanuel Macron on kuvannut sotilasliitto Natoa aivokuolleeksi. Kaikkonen arvioi, että tämän Macronin kommentin taustalla on tarkoitus saada Euroopan maat toimimaan tietyllä tavalla.

    Suomi on hankkimassa uusia hävittäjiä. Puolustuspoliittinen selonteko lähtee siitä, että hävittäjien hinta on 7-10 miljardia euroa. Vasemmistoliitto on kritisoinut hävittäjiin käytettävää rahasummaa. Kaikkonen kertoo, että mitään summaa tai hävittäjien määrää ei ole vielä lyöty lukkoon.

    HX-hävittäjähankkeen alustavat tarjouksen saapuvat tammikuun loppuun mennessä. Kaikkonen kertoo, että hävittäjiä testataan Suomessa alkuvuodesta.

    Mutta miten puolustusministeri näkee oman puolueensa keskustan tilanteen? Onko

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin.

    Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa!

    Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos?

    Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta?

    Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset?

    Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta?

    Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Noin 100 000 ihmistä oli lakossa 3 päivää. Miksi tähän tilanteeseen päädyttiin?

    Haastateltavana Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

    Lähes kaikilla vientiteollisuuden työpaikoilla palataan töihin tänään kolmen päivän lakon jälkeen. Aalto kertoo, että näin suuri lakko on hyvin poikkeuksellinen, ja siihen lähdettiin, koska palkoista ei olla päästy yhteisymmärrykseen.

    Helle korostaa, että lakot maksavat Suomen vienille "satoja miljoonia euroja" ja näin suuret lakot vaikuttavat jopa Suomen bruttokansantuotteeseen.

    Miksi sitten tilanteesta ei olla päästy sopuun? Koska on oikea aika korottaa palkkoja?

    Asiasta neuvotellaan jälleen maanantaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla.

    Aalto ja Helle kommentoivat myös Antti Rinteen puheita työmarkkinoista.

    Helle korostaa, että poliitikkojen pitäisi pysyä työmarkkinoista erossa. Aalto on samoilla linjoilla, mutta toivoo, että asiasta olisi puhuttu voimakkaammin jo neljä vuotta sitten.

    "Olisin toivonut että tuo kanta tähän politikkojen puuttumiseen (työmarkkina-asioihin) olisi sanottu yhtä tarmokkaasti, että nyt ei työnantajapuoli pidä siitä, että Sipilä puuttuu tänne työmarkkinapuolelle vaan pitää vain huolta siitä valtakunnan politiikasta ja jättää nämä työmarkkina-asiat", Aalto toteaa.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

Klipit

  • Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Politiikkaradiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Lähteekö Timo Soini presidenttikisaan? Entä mikä on populistin vastuu? Miksi ruma kielenkäyttö vetoaa ihmisiin? Soini vastaa näihin Politiikkaradion haastattelussa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jos lapsen etu vaatii äidin auttamista, onko lapsen etu ensisijainen? Entä jos äidit eivät anna lapsiaan, niin eikö lapsiakaan tuoda?

    Politiikkaradion al-hol välikysymyskeskustelussa hallituksen linjauksesta keskustelivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Ahmed Mardnli / EPA

  • Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministerin vaihtumisen myötä? Oliko Antti Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista, jotka liittyivät esimerkiksi hallituksen linjaan työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa. Politiikkaradiossa kysymykseen vastaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Sanna Marin (sd.) on astuessaan Suomen pääministeriksi maailman nuorin pääministeri. Kovassa nosteessa oleva Marin keräsi kevään vaaleissa yli 19 000 ääntä. Millainen on Sanna Marinin poliittinen linja ja miten se eroaa edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) linjasta?

    Politiikkaradion Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat Marinin nousua uudeksi pääministeriksi.

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Samalla päättyi Rinteen hallituksen taival. Kuinka EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoivat tietoja Rinteen erosta?

    Rinteen ero liittyy posti-kohun aiheuttamaan epäluottamukseen. Missä määrin poliittisesti ylilyövät työmarkkinakysymykset selittävät syntynyttä hallituskriisiä?

    Onko Suomi muuttunut vaikeasti hallittavaksi maaksi?

    Hallituskriisistä ja pääministeri Antti Rinteen erosta ja sen taustoista keskustelevat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Keskustelu on äänitetty ennen Rinteen eron virallista vahvistusta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU on päättänyt maksaa Turkille kahdeksan miljardia euroa, jotta se ei päästä maassaan olevia kolmea miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan. Onko tämä hyvä sopimus vai suostumista kiristykseen?

    Turkin poliittista tilannetta 1980-luvulta lähtien seurannut kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen kertoo Politiikkaradiossa, miten EU pärjää Turkin kanssa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jessikka Aro kertoo, kuinka liettualainen diplomaatti Renatas Jushka joutui usean lokakampanjan kohteeksi. Vuonna 2009 hänen valehdeltiin yrittäneen viedä tammia Afganistaniin ja vuonna 2013 hänen puheluitaan kuunneltiin ja julkaistiin YouTubessa vääristeltyinä. Lopulta vuonna 2014 Liettuan turvallisuusministeriön raportissa nimettiin tekijä Jushkan lokakampanjalle: Venäjän tiedustelupalvelut.

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

  • Politiikkaradiossa pohdittiin, mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin. Haastateltavana Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.. Toimittajana Tapio Pajunen.
    Kuva: Manuel Lorenzo / AOP

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksi.

  • EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista. Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta. Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta. Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.

    Politiikkaradiossa päästiin tuoreeltaan analysoimaan brexitin uusia käänteitä. Tapio Pajusen kanssa analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

  • Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi ehdotuksia työttömyysturvan porrastamisesta. Hän kertoo Politiikkaradiossa, että Valtiovarainministeriön ekonomistit ovat "tulkinneet tutkimuskirjallisuutta valikoivasti". Tuomalan mukaan uusi tutkimus osoittaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama työttömyysturvan porrastus ei ole hyvä malli.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä