Tiina Lundbergin huoltamo

Retkiluistelun lumoa on vapauden tunne!

  • 57 min
  • toistaiseksi

Nyt vuoden alussa huoltamolla etsitään talvisia seikkailuja. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään luonnonjäille retkiluistelemaan. Tärkeässä roolissa ovat turvallisuusohjeet - mitä varusteita tarvitaan, miten ne pakataan mukaan ja mitä kaikkea jäällä liikkuessa pitää ottaa huomioon.

“Parasta luistelussa on kaverit joiden kanssa retkiä tehdään”, toteaa kokenut luistelija ja retkenvetäjä Eva-Lotta Backman, sillä jäälle ei lähdetä koskaan yksin. Samaa mieltä on toinen Suomen retkiluistelijoiden aktiivi Petri Koskinen, joka pohtii myös retkiluistelun suosion syitä: “Huonot lumitalvet ovat ohjanneet luistelemaan ja myös turvallisuusoheiden leviäminen on lisännyt intoa ja rohkeutta lähteä mukaan”.

Mitkä ovat heidän upeimmat retkensä? Pelottaako koskaan? Miksi luistelu on vienyt mennessään?

Lähetykset

  • ti 14.1.2020 14.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Mikä merkitys sisaruudella on? Väestöliiton tutkimusten mukaan perheen sisäiset ihmissuhteet kietoutuvat vahvasti yhteen. Jos vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien suhteet lapsiin ovat rakastavia, niin silloin sisarusten väliset suhteet ovat usein lämpimiä. Perheen positiivinen ilmapiiri näkyy myös sisarussuhteissa.

    Puhumme tänään erityisesti erityisestä sisaruudesta - siitä jos yksi perheen lapsista syntyy vammaisena tai sairastuu vakavasti. MItä se tarkoittaa sisarusten näkökulmasta?

    Entä millaista on elää kaksosena tai monikkona? Vieraana ovat Erityinen sisaruus koordinaattori Katri Lehmuskoski ja Suomen monikkoperheiden toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

  • Laiskottaako? Onko sohvannurkassa pötköttely sinulle mieluisaa hommaa? Vai tunnetko huonoa omaatuntoa jos vetäydyt viltin alle unelmoimaan?

    Aika moni meistä tuntee suorituspaineita elämässään. Työ- ja koulumaailmasta kuuluu huolestuttavia uutisia uupuvista ja sairauslomalle jäävistä ihmisistä. Jotain pitäisi tehdä. Pitäisikö ihmisille opettaa joutenoloa, huilaamista?

    Nyt Huoltamolla pohditaan laiskottelun hyviä puolia, mietitään miten musiikilla voi vaikuttaa mielialaan ja lopuksi pyritellään pois suorittamisesta. Omat näkemyksensä kertovat psykologi Vesa Nevalainen, Laura kajander, alttoviulisti ja suomalaisen barokkiorkesterin toiminnanjohtaja sekä itsetuntemusohjaaja ja kirjailija Eevi Minkkinen.

  • Nyt huoltamolla seikkaillaan jäisellä seinämällä, putouksella jääraudat jalassa ja hakut kädessä. Henna Paalanen ja Jaakko Lehto ovat aktiivisia kiipeilijöitä ja he vievät tarinoissaan jäisille seinämille ja jyrkänteille Pohjois-Norjaan, Posiolle, Alpeille ja Dolomiiteille. Mistä löytyvät hienoimmat reissut?

    Mikä vetää korkealle kiipeämään, vaikka vaara on käsinkosketeltavaa? Mitä kiipeily antaa?

    Henna Paalanen kuvaa ylöspääsyä - huiputtamista - hetkeksi, jolle ei ole vertaa. Sitä tunnetta ei voita mikään:

    “Vuoren huipulla on hiljaista, on kaiken yläpuolella. Usein pilviä on jaloissa. Se on mun elämän lempihetki. “

    Samaa pohtii Jaakko Lehto, mutta nostaa esiin myös matkanteon vaikeuden ja sen palkitsevuuden. Joskus etsitään haastavinta, vaikeinta reittiä päästä ylös ja kun se onnistuu saa myös parhaat fiilikset.

  • Mikä vetää offareille? Sitä kysytään nyt huoltamolla, jossa tänä talvena unelmoidaan talvisista seikkailuista.

    Teija Laukka ja Mikko Sirkiä ovat vapaalaskijoita, joita seikkailuun vetää luontokokemukset, mutta myös koskemattomat hanget, rinteet ja tottakai puuterilumi. Suomen Lapissa reissataan Pallaksen maastoissa ja Pohjois-Norjassa tehdään topptureja huipulta toiselle. Mikolta löytyy takataskusta myös yllätyskortti: Antarktis. Millainen maasto siellä odotti laivallista vapaalaskijoita?

    Huoltamolla vieraana ovat vuorilla liikkumiseen erikoistuneen ja koulutusta järjestävän Adventure partnersin Teija Laukka ja Mikko Sirkiä.

  • Jaakko Heikka ja Thomas Wikström ovat arktisen retkeilyn asiantuntijoita, kokeneita vaeltajia ja oppaita. Tunturien ja erämaiden luonto, toisaalta oman itsen haastaminen ja arjesta pois pääseminen saavat miehet palaamaan erämaihin vaeltamaan aina vain uudelleen. Mitkä ovat heille itselleen tärkeimpiä muistoja, merkityksellisiä reissuja?

    Kun puhutaan monien viikkojen vaelluksesta erämaassa, oman kehon äärimmilleen laittamisesta ja luonnon voimista, ollaan aina vaaran äärellä. Ankarat avotunturit järjestää turvallisuuskursseja ja jopa jääkarhuturvallisuus -kurssin. Mitä pitää tehdä jos vastaan tulee jääkarhu? Entä mitä muuta vaaroja retkeilijä voi erämaassa kohdata? Huoltamolla vieraana ovat Jaakko Heikka ja Thomas Wikström.

  • Nyt vuoden alussa huoltamolla etsitään talvisia seikkailuja. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään luonnonjäille retkiluistelemaan. Tärkeässä roolissa ovat turvallisuusohjeet - mitä varusteita tarvitaan, miten ne pakataan mukaan ja mitä kaikkea jäällä liikkuessa pitää ottaa huomioon.

    “Parasta luistelussa on kaverit joiden kanssa retkiä tehdään”, toteaa kokenut luistelija ja retkenvetäjä Eva-Lotta Backman, sillä jäälle ei lähdetä koskaan yksin. Samaa mieltä on toinen Suomen retkiluistelijoiden aktiivi Petri Koskinen, joka pohtii myös retkiluistelun suosion syitä: “Huonot lumitalvet ovat ohjanneet luistelemaan ja myös turvallisuusoheiden leviäminen on lisännyt intoa ja rohkeutta lähteä mukaan”.

    Mitkä ovat heidän upeimmat retkensä? Pelottaako koskaan? Miksi luistelu on vienyt mennessään?

  • Yksilöllistä hyvää oloa työelämässä ja sen ulkopuolella hyvin levänneenä - näin voidaan tiivistää tämän vuoden isot suuntalinjat hyvinvointikontekstissa.

    Hyvinvointi on noussut tänä vuonna vahvasti otsikoihin. Siitä puhutaan niin työpaikkojen kahvipöydissä kuin työyhteisöiden koulutuksissa - puhumattakaan siitä, miten aihe nousee esiin ystävien kesken käydyissä pohdinnoissa. Miten voin, mistä voimavaroja arkeen, elänkö arvojeni mukaista merkityksellistä elämää?

    Iso trendi tänä päivänä on se, että ei tarvitse odottaa pahoinvointia vaan omasta itsestään saa pitää huolta jo ennen sitä - tänä päivänä on ok satsata omaan hyvinvointiin, toteaa huoltamolla psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Satu Pihlaja.

    Vieressä nyökyttelee viestinnän, työpsykologian ja muutosjohtamisen asiantuntija Sanna Fäldt, jolta on juuri ilmestynyt kirja: Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään. Hän puolestaan nostaa isona ilmiönä esiin työelämän saralta yksilöllisyyden - sen että yrityksissä on alettu kuunnella enemmän yksilöllisiä tarpeita.

    Kolmannen noston kuluneen vuoden ilmiöistä tekee voimaharjoitteluvalmentaja, luennoitsija ja tietokirjailija Joni Jaakkola. Hän kysyy, miten paremmin me voisimme jos nukkuisimme tarpeeksi: “Hyvä yöuni ei ehkä korjaa ihan kaikkea, mutta kaikki muu olisi helpompaa jos uni olisi kunnossa”.

  • Ruuhkavuodet on ajanjakso elämässä, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään ja vapaa-aika täynnä harrastustoimintaa. Tunnit päivässä eivät tahdo riittää kaiken suorittamiseen, mutta oikein mistään ei tahtoisi luopuakaan.

    Ruuhkavuosissa tärkeää on valita taistelunsa, todetaan nyt huoltamolla, jossa vieraana ovat Ruuhkavuosioppaan kirjoittajatiimistä ammatillinen opettaja, pian valmistuva työnohjaaja Johanna Kalliomäki sekä viestinnän asiantuntija Laura Rönnholm.

    Johanna Kalliomäki toteaa, että pitää osata kertoa, mikä on itselle tärkeää ja rakentaa sitä kautta omanlainen arki - oman perheen arki. Kun ei aika riitä kaikkeen on niin on hyvä oppia rajaamaan, mitä voin jättää tekemättä, komppaa Laura Rönnholm.

    Parisuhteen ruuhkavuosista puhutaan Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkolan kanssa. “Riittävän hyvä riittää parisuhteessa - silloin kun on kova kiire niin pienten asioiden merkitys korostuu - se, että sanoo hyvää huomenta ja kiitos ja pussaa ja jopa sanoo että näytät hyvältä tänään”

  • Oletko töissä aikaansaava vai tuntuuko, että keskeytykset vievät parhaan terän ja työpäivän päätteeksi olo on epäonnistunut - taas on osa hommista kesken?

    Jatkuva sälä, kiireelliset sähköpostit ja keskeytykset värittävät tänä päivänä monen työpäivää. Isot kehityslinjat ja suunnittelu jäävät tekemättä kun keskittyminen on mahdotonta. Moni asiantuntijatyötä tekevä kertoo tehokkaimmaksi työpaikaksi kodin tai kahvilan, töissä se ei onnistu - paitsi aikaisin aamusta tai alkuillasta kun toimistolla on hiljaista. Itsekin kirjoitan tätä aamulla klo 6.45 kotona - koska hiljaisuus ja rauha mahdollistavat täyden keskittymisen.

    Huoltamolla vieraana ovat yritysvalmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki. He ovat perehtyneet työn kehittämiseen ja älykkäisiin työtapoihin. Pajun ja Riekin tuore kirja: "Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas" tarjoaa apua konkreettiseen muutokseen ajanhallinnassa ja vinkkejä siihen miten työt voisi tehdä tehokkaammin ja uupumatta.

  • Melkein jokainen ihminen kokee elämässään selkäkipua ja suurimmalla osalla erityistä syytä ei löydy. Terveet elämäntavat ja hyvä uni ennaltaehkäisevät selkäkipuja. Erityisesti hyvä uni vähentää jopa kivuliaisuutta! Näin kertoo Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen. Sama viesti on myös lasten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja kipuja hoitavalla fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhlilla: “Kun on seurattu niskavaivoista kärsiviä ala-asteikäisiä niin vaivan kroonistumista ja uusiutumista ennusti muut kivut, uniongelmat ja tunne-elämän-ongelmat kute masentuneisuus ja alakulo”.

    Selkäsärkyjen ja lasten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi Huoltamolla puhutaan nivelrikosta ja kysytään mitä vastauksia saatiin tutkimuksesta jossa kartoitettiin liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteyttä.

    Huoltamolla perataan osaltaan Liikuntalääketieteen päivien antia ja haastateltavana ovat yliopistotutkija Juhani Multanen Jyväskylän yliopistosta, dosentti Sari Aaltonen Helsingin yliopistosta, Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen sekä lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl.

  • Kukaan ei halua olla kanssani, koska olen niin outo. En ikinä keksi mitään puhuttavaa, koska olen niin kömpelö ihmissuhteissani. En halua tavata ketään, koska kukaan ei ymmärrä minua ja muut ihmiset ovat niin pinnallisia. Tässä muutama esimerkki ajatuksista joita yksinäinen saattaa pyörittää mielessään. Yksinäisyys on kuitenkin ihmiselle suuri suru, sillä me kaikki kaipaamme läheisiä ihmissuhteita.

    Huoltamolla pohditaan nyt, miten ihminen voi itse vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen tai lievään masennukseen.

    Yksinäisyys ja masennus kietoutuvat yhteen. Toisaalta yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta ja masennus yksinäisyyttä, mutta silti ne ovat eri asia. Toki samantapaisilla mekanismeillä ja ajatumalleilla voidaan yritää vaikuttaa molempiin. Mitä ajattelen itsestäni? Millaiset ajatusmallit pyörivät päässäni? Onko masennus tai yksinäisyys ainoa ominaisuus joka minussa on? Voinko elää hyvää elämää yksinäisyydesta ja masennuksista huolimatta?

    Omia näkemyksiä ja kokemuksaan kertovat Helsinki Mission Näkemys -ohjelman projektikoordinaattorit Jenny Julkunen ja Mari Rakkolainen sekä Mieli ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkonen, joka on tutkinut miesten kokemuksia masennuksesta.

  • Stressi voi tehdä hyvää, mikäli se ei pitkity, toteaa Petteri Kilpinen, joka on toiminut pitkään vastuullisissa esimies- ja johtotehtävissä ja valmentanut lukuisia yritysjohtajia sekä huippu-urheilijoita eri puolella maailmaa. Stressitilan jälkeen pitää kuitenkin tehdä jotain, mikä lataa akkuja ja josta saa uutta energiaa!

    Petteri Kilpinen on yhdessä huippujohtajia ja -urheilijoita valmentavan Antti Hagqvistin kanssa kehittänyt varianssin käsitettä. Tämä matematiikasta lainattu termi kuvaa elämän rytmisyyttä ja sitä kautta saatavaa energiaa ja jaksamista. Varianssi perustuu kykyyn vuorotella kuormituksen ja palautumisen välillä.

    Huoltamolla saadaan vinkkejä elämäntapamuutokseen sekä ajatuksia kännykän käytöstä, rutiineista ja stressistä. Vieraina ovat Antti Hagqvist ja Petteri Kilpinen.

Klipit

  • Valmentaja Anne Karilahti toteaa läsnäolon olevan kaunein sana. Se pätee myös taisteluissa, joita perheissä käydään digilaitteiden käytöstä. Jos haluat lapsen istuvan vähemmän puhelin kädessä sohvannurkassa, kehitä hänelle vaihtoehtoista tekemistä. Tehkää asioita yhdessä!

    Seuraavassa Anne Karilahti kertoo käytännön vinkkejä puhelinajan vähentämiseen ja puhuu myös omasta suhtautumisestaan ruutuaikaan.

  • Nukkuminen ja sen mittaaminen on kova juttu tällä hetkellä hyvinvointipiireissä. Ja nyt jo muutaman vuoden ajan on järjestetty unen SM-kisat, jossa mitataan palauttavaa unta.

    - Kisa on hauska tapa muistuttaa unen merkityksestä, sanoo järjestävän yrityksen Liftedin toimistusjohtaja Taneli Rantala, joka kertoo mistä näissä unen sm-kisoissa on kyse.

  • Migreeniä sairastaa joka kymmenes - naisilla se on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Migreenin oireet ovat moninaisia, ne voivat vaihdella potilaasta toiseen mutta paljon on yhteistäkin - näköhäiriöitä, pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä jne. Migreeni vaikeuttaa elämän suunnittelemista ja se aiheuttaa tehottomuutta niin arjessa kuin työssäkin

    Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo oirekirjon vaikeuttavan myös diagnosointia: Migreeni on niin monimuotoinen sairaus ja kenelläkään ei ole täysin samanlaista migreeniä joten lääkäreiden on vaikea joskus tehdä diagnoosia.

    Lääkkeistä monet saavat apua ja ja aika usea migreenipotilas allekirjoittaakin seuraavan: ennen ovesta ulosmenoa käydään taskut ja pussukat läpi - onhan migreenilääkkeet pakattu mukaan? Tämän allekirjoittaa myös migreeniä sairastava Rigina Ajanki:

  • Millaista on hyvä suomalainen urheiluvalmennus? Sitä pohditaan huoltamolla tammikuussa.

    Ohjelmassa ääneen pääsee pitkän linjan intohimoinen voimisteluvalmentaja, Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja ammattivalmentajia Kisakalliossa opettava Pulmu Puonti.

    Hänen työtään valmentajana ohjaavat arvot - se, että tytöt olisivat onnellisia ja oppisivat tekemään työtä unelmansa eteen. Myös turvallisuus on tärkeää. Fyysisesti se tarkoittaa oikeanlaista harjoittelua ja psyykkisesti sitä, että jokaisesta voimistelijasta pidetään huolta ja huomioidaan myös ryhmän sisäisiä tunnetiloja.

    Tiina tapasi Pulmu Puonnin OVO Training Centerissä Espoossa.

  • Valmennusta on tänä päivänä paljon tarjolla perinteisen urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Personal trainerit tarjoavat palvelujaan ja jos tämä ei riitä voi lähteä vaikkapa motivaatiovalmentajan tai elämäntaitovalmentajan juttusille.

    Motivaation lisäksi päivän sana on tavoite ja tavoitteellisuus. Omaan kalenteriin tai bullet journaliin tulisi merkitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.

    Seuraavaksi tapaamme elämäntaidon ja itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen - hän on sanonut että meillä on nykypäivänä vaihtoehtoja elämässä niin paljon, että ihmisen on vaikea valita, ja tähän halutaan valmennusapua - tukea omannäköisen elämän luomiseen.

    Tiina Lundberg tapasi Ilkan ja kysyi miksi tavoitteita oikein kannattaa asettaa?

  • Käpylän pallossa valmentavan Jesse Martinin mukaan vuorovaikutustaidot ja lapsen kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan juniorivalmentajan työkalupakista. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka valmentajakoulutuksessa jäävät paitsioon.

    Lisää Jesse Martinin ajatuksia valmentamisesta ja jalkapallosta kuullaan Tiina Lundberin huoltamolla tammikuussa.

  • Suomalainen urheiluvalmennus on ollut tänä syksynä esilla paljon - mitä huipulle tähtäävältä urheilijalta voidaan vaatia? Millainen on hyvä valmentaja? Huudetaanko, haukutaanko vai pyritäänkö vahvistamaan urheilijan sisäistä motivaatiota? Tästä puhutaan tammikuussa huoltamolla.

    Huippu-urheilu on kovaa, näin toteaa Suomen sulkapalloliiton päävalmentaja Anu Nieminen, jolla on itsellään huippu-urheilijan ura takana. Tiukkuus ja vaativuus voi olla myös positiivista. Tiina Lundberg tapasi Anu Niemisen ja kysyi miksi tämä alunperin halusi alkaa valmentaa.

  • Heli Harjanne on poliisi, jolla on on myös personal trainerin koulutus sekä uintivalmentajan pätevyys. Tämän lisäksi hän on - ainoana suomalaisen naisena - suorittanut kolmostason valmentajakoulutuksen amerikkalaisessa jalkapallossa.

    Mikä muu kuin valmentajan oma rakkaus lajiin yhdistää näin erilaisia lajeja? Miten joukkueen valmentaminen eroaa yksilövalmennuksesta? Tiina Lundberg tapasi Heli Harjanteen ja kysyi, miksi poliisi haluaa vielä valmentaa päivätyönsä ulkopuolella?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä