Oletko kuullut Helsingistä?

Villinki – Metsäinen saari Itä-Helsingissä – Turun ja Viipurin välissä

  • 11 min
  • toistaiseksi

Villinki on Itä-Helsingissä Laajasalon itäpuolella sijaitseva saari, joka muodostaa oman kaupunginosansa. Villingin virkistyskäytön kulta-aika sijoittuu 1800- ja 1900-luvun taitteeseen ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.
Viime vuosikymmenet saarella on asunut ympärivuotisesti käytännössä vain yksi perhekunta, hollantilaistaustainen Hans van der Ende perheineen. Nyt van der Ende on muuttanut pois, mutta saaren arkea pyörittää jo uusi pehtoori. Kesäaikaan saaren noin neljääkymmentä huvilaa asuttaa joukko kesäasukkaita.
Muutama vuosi sitten saarelle vedettiin vesijohto, ja mökkiläiset eivät ole vain kaivojen varassa. Myös sähköt saarelta löytyy. Kesäaikaan saarelle pääsee yhteysaluksella Kauppatorilta.
Vesa Marttisen tapasi Villingin kesäasukkaan Mika Välipirtin sekä geologi Antti Sallan, joka tietää hauskan paikallisen erikoisuuden Villingissä.

Lähetykset

  • ma 23.12.2019 11.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Kruununhaka on Helsingin kaupunginosa, jonka järjestysnumero on 1.
    Kun Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki vuonna 1812, Kruununhaasta tuli pääkaupungin sivistyksellinen ja hallinnollinen keskus. Selkeimmin tämä näkyy tänä päivänä Senaatintorin ympäristössä, jossa hallinnolliset empirerakennukset huokuvat 200 vuoden takaista henkeä.
    Kruununhaan kaupunginosan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla 1600-luvulla sijainneesta kruunun eli valtion tykistön hevosten laidunmaasta.
    Tämän päivän Kruununhaassa on noin 7500 asukasta ja reilut 7000 työpaikkaa. Kaupunginosalla on selkeät rajat: lännessä Unioninkatu, etelässä Pohjoisesplanadi, idässä meri – niin että Tervasaari kuuluu vielä Kruununhakaan – ja pohjoisessa Siltavuorenranta ja Hakaniemen silta.
    Jaksossa nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoo Kruununhaan historiallisista kadunnimistä ja arkkitehti Tarja Nurmi kotikaupunginosastaan.
    Tämä Kruununhaka-jakso on samalla Oletko kuullut Helsingistä -juttusarjan viimeinen jakso.

  • Helsingin kantakaupungin pohjoisosassa sijaitseva Käpylä on noin 8000 asukkaan ja 2500 työpaikan kaupunginosa.
    1920-luvulla rakennettu Puu-Käpylä on yhtenäinen, historiallisesti arvokas puutaloalue. Puu-Käpylän purkamista suunniteltiin 1960-luvulla, mutta pitkän kansalaisvastustuksen jälkeen alue sai säilyttävän asemakaavan.
    Käpylän kerrostalot on rakennettu pääosin 30- ja 40-luvuilla olympiakisoja varten. Käpylän kaupunginosalla on myös pitkät ja monipuoliset urheiluperinteet. Jutussa tavataan Puu-Käpylän asukas Miia Penttinen sekä kuullaan Hesacupin perustajiin kuuluva Max Westerbergin arkistohaastattelu.

  • Villinki on Itä-Helsingissä Laajasalon itäpuolella sijaitseva saari, joka muodostaa oman kaupunginosansa. Villingin virkistyskäytön kulta-aika sijoittuu 1800- ja 1900-luvun taitteeseen ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.
    Viime vuosikymmenet saarella on asunut ympärivuotisesti käytännössä vain yksi perhekunta, hollantilaistaustainen Hans van der Ende perheineen. Nyt van der Ende on muuttanut pois, mutta saaren arkea pyörittää jo uusi pehtoori. Kesäaikaan saaren noin neljääkymmentä huvilaa asuttaa joukko kesäasukkaita.
    Muutama vuosi sitten saarelle vedettiin vesijohto, ja mökkiläiset eivät ole vain kaivojen varassa. Myös sähköt saarelta löytyy. Kesäaikaan saarelle pääsee yhteysaluksella Kauppatorilta.
    Vesa Marttisen tapasi Villingin kesäasukkaan Mika Välipirtin sekä geologi Antti Sallan, joka tietää hauskan paikallisen erikoisuuden Villingissä.

  • Kluuvi on tilastojen valossa kummallinen kaupunginosa: asukkaita on vain hieman päälle 600, mutta työpaikkoja peräti 25 000.
    Tämä johtuu tietenkin siitä, että Kluuvi on käytännössä Helsingin ydinkeskusta. Keskusta-alueella asuntoja on vähän ja niiden hinnat ovat pilvissä.
    Kluuvin kaupunginosan rajat kulkevat etelässä suunnilleen Pohjoisesplanadia pitkin, lännessä Mannerheimintietä, idässä Unioninkatua ja pohjoisessa raja kulkee Kaisaniemenlahden, Eläintarhanlahden ja Töölönlahden keskivaiheilla.
    Kluuvin alue on pullollaan kulttuuripyhättöjä, liikerakennuksia ja historiallista Helsinkiä. Mutta mistä kaupunginosan kummalliselta kalskahtava nimi on peräisin?
    Arkistohaastatteluissa historiantutkija, professori Laura Kolbe sekä Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri Mikael Lindholm.

  • Suomenlinna on paitsi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva historiallinen merilinnoitus, myös yli 700 asukkaan ja 400 työpaikan kaupunginosa.
    Kaupunginosan alueeseen kuuluu linnoituksen pääsaarten lisäksi myös Vallisaari, Kuninkaansaari, Vasikkasaari sekä joukko pienempiä saaria.
    Suomenlinna on myös Helsingin suosituimpia turistinähtävyyksiä: kävijöitä on viime vuosina ollut jo noin miljoona vuodessa.
    Reilun puolen vuoden ajan Suomenlinnassa toimineen Linna Barin osakas Aarni Kivinen kertoo ravintolatoiminnasta, pitkäaikainen asukas Tiina Leiden saaren arjesta ja tietokirjailija ja Helsingin saariston asiantuntija Jarmo Nieminen Vallisaaresta ja sen luonnosta.

  • Ulkosaaret on Helsingin eteläinen kaupunginosa, joka koostuu pääosin merestä. Alue on yli 20 kilometriä leveä, se ulottuu Vuosaaren itäpuolelta Lauttasaaren länsipuolelle.
    Ulkosaarten kaupunginosan eteläraja kulkee viistossa lounas-koillinen-suuntaisesti noin kymmenen kilometrin päässä Manner-Helsingistä. Tuon rajan jälkeen alkaa aluemeri.
    Helsingin aluemeri on Helsingin kaupungin uloin, käytännössä pelkkää merta käsittävä kaupunginosa.
    Aluemeri on siis pelkkää merta, mutta Ulkosaarten kaupunginosassa on useita metsäisiä saaria ja kaksi ympärivuotista asukasta. Työpaikkojakin on kourallisen verran.
    Näistä merikaupunginosista kertovat tietokirjailija Jarmo Nieminen sekä kalastaja Kai Ilves.

  • Munkkiniemen kaupunginosassa on noin 18 000 asukasta ja 4800 työpaikkaa. Osa-alueita on kuusi: Vanha Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Munkkivuori, Niemenmäki ja Talinranta.
    Arkkitehti Eliel Saarisen kädenjälki näkyy vahvasti Vanhan Munkkiniemen alueella: alueen katu- ja korttelijako ja muutamat talot ovat peräisin Saariselta tilatusta Suur-Helsinki-suunnitelmasta. Myös toinen tunnettu arkkitehti Alvar Aalto asui ja työskenteli Munkkiniemessä.
    Kuusisaaren alueella on useita lähetystöjä. Lehtisaaren maat, siis ne, joiden vuokrankorotuksista nyt käydään kovaa kädenvääntöä, ovat kuuluneet seurakunnille jo katolisella ajalla.
    Munkkivuori puolestaan on hyvä esimerkki 50-luvun melko väljästä lähiörakentamisesta. Munkkivuoren sydän on juuri 60 vuotta täyttänyt ostoskeskus, yksi maamme ensimmäisistä.
    Toimittaja Vesa Marttinen päätti lähestyä Munkkiniemeä ujuttautumalla kahvilan pöytään, jossa 40-luvulla syntyneet Munkan kundit Pekka Haro, Raimo Zweygberg sekä Pekka Oinonen muistelevat kotikaupunginosaansa.

  • Viikki on pinta-alaltaan melko laaja kaupunginosa, joka sijaitsee keskellä Helsinkiä. Valtaosa kaupunginosan alueesta on peltoa, kosteikkoa ja metsää.
    Asukkaita on noin 15 000, työpaikkoja 5 000 ja osa-alueita neljä: Viikinmäki, Latokartano, Viikin tiedepuisto ja Viikinranta.
    Alueen nykyinen keskus on Helsingin yliopiston kampuksen ympärille rakentunut Viikin tiedepuisto ja sen yhteydessä toimiva kauppakeskus.
    Alueen historiallinen keskus on Viikin Latokartano, joka perustettiin 1550-luvulla kuninkaankartanon maatilaksi eli kruununtilaksi.
    Luontoharrastaja, tietokirjailija ja alueen luontovalvojana toiminut Eero Haapanen kertoo Vanhankaupunginlahden alueen luonnosta ja Helsingin yliopiston entinen kansleri Risto Ihamuotila tiedepuiston syntyvaiheista.

  • Aika tarkkaan sata vuotta sitten, eli joulukuun puolivälissä 1919 avattiin liikenteelle puurakenteinen kääntösilta Sörnäisistä Kulosaareen. Siltaa pitkin kulkivat myös raitiovaunut. Tätä ennen ratikat kuljetettiin Kulosaareen höyrylaivalla.
    Raitioliikenne Kulosaaren sillalla lopetettiin vuonna 1951, ja vanha puinen silta korvattiin uudella vuonna 1957.
    Kulosaari on vanha huvilakaupunginosa, joka muodosti vuosina 1922–1946 oman itsenäisen kunnan. Alue liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vuonna 1946.
    Kulosaaren kaupunginosaan kuuluu varsinaisen saaren lisäksi Kivinokan alue, muutama pikkusaari sekä jonkin verran ympäröivää merialuetta.
    Kirsti Santaholma on yksi Kulosaaressa sijaitsevan Suomen vanhimman rivitalon asukkaista. Kirjailija Maarit Verronen kirjasi ylös pienen ja unohdetun Varjosaaren tarinan.
    (Kuva vuodelta 1955: V.S.Salokangas / Helsingin kaupunginmuseo)

  • Pukinmäki on noin 8500 asukkaan ja 1800 työpaikan kaupunginosa Koillis-Helsingissä.
    Pukinmäki oli entisen Helsingin pitäjän vanhimpia kyliä. Alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 osana Helsingin suurta alueliitosta.
    Alueen rajoja ovat lännessä ja etelässä Vantaanjoki, pohjoisessa Pukinmäenkaari ja idässä Malminkaari ja Savelan alueen itäpuoli.
    Tapani Holm toimi pitkään Pukinmäen Esso-huoltoaseman yrittäjänä. Hän kohtaa edelleen viikoittain ihmisiä, jotka haluavat muistella klassikon asemaan noussutta huoltoasemaa. Weiste oy:n tuotepäällikkö Helena Friman avaa lähes sata vuotta Pukinmäessä toimineen perheyrityksen tarinaa.
    (Kuva: Esko Toivari / Helsingin kaupunginmuseo)

  • Tuomarinkylä on Pohjois-Helsingissä sijaitseva kaupunginosa, jossa on noin 8700 asukasta ja reilut 1100 työpaikkaa.
    Kaupunginosaan kuuluu neljä osa-aluetta: Paloheinä, Haltiala, Torpparinmäki ja Tuomarinkartano.
    Alueen tunnettuja maamerkkejä ovat Tuomarinkylän kartano ratsastustalleineen, vinttikoirakeskus, Paloheinän golf-kenttä ja hiihtoladut sekä Haltialan pellot ja Helsingin kaupungin ylläpitämä kotieläintila.
    Merkittävä osa Tuomarinkylän pinta-alasta on metsää ja peltoa. Jutussa piipahdetaan Pakila-Seuran järjestämässä Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän historiaa esittelevässä valokuvanäyttelyssä. Ääneen pääsevät Pakila-seuran varapuheenjohtaja Erja Vuorio, seuran jäsen Mervi Mattila sekä alueen asukas Mailis Mattila.

  • Haaga on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupunginosa, jossa on hieman alle 28 000 asukasta ja 12 000 työpaikkaa.
    Kaupunginosaan kuuluu neljä osa-aluetta: Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka ja Lassila. Erityisesti Etelä-Haaga on asunnonostajille tehdyissä kyselyissä Helsingin halutuimpia alueita.
    Viime vuosisadan alkupuolella Haaga kuului ensin itsenäiseen Huopalahden kuntaan, josta se vuonna 1923 erotettiin omaksi Haagan kauppalaksi. Vuodesta 1946 koko alue on ollut osa Helsingin kaupunkia.
    Viestinnän asiantuntija ja Helsingin paikallishistoriaa tunteva Jaana af Hällström kertoo Huopalahden kylästä ja Haagan kauppalasta ja kirjailija Kaisa Haatanen alueen viehätysvoimasta.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä