Horisontti

Miten uskonnot vaikuttavat maailmanpolitiikkaan?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Valtaosa suomalaisista kokee, että uskonto ja politiikka on pidettävä erillään. Maailmanpolitiikassa uskonnosta on kuitenkin tullut yhä keskeisempi tekijä. Uskonnot vaikuttavat aatteisiin ja oppirakennelmiin enemmän kuin ajattelemmekaan.

Uskonnot nähdään usein konfliktien syypäänä mutta voivatko ne olla myös ratkaisu? Keskustelemassa ovat lähetystöneuvos, VTT Sini Paukkunen Ulkoministeriöstä, uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen sekä Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja Hannu Reime. Lisäksi kuullaan rauhavälityksen parissa pitkään työskennelleen Antti Pentikäisen haastattelu. Hän on vastikään valittu Yhdysvalloissa konfliktien sovintoprosesseja kehittävän yksikön johtoon. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen. Ohjelma on uusinta keväältä 2019.

Lähetykset

  • su 16.2.2020 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Nykyisessä maailmantilanteessa on kiinnostavaa kysyä, millainen kriisitoimija Suomen evankelisluterilainen kirkko on ja mitä me voimme siltä tämän meneillään olevan koronapandemian aikana odottaa? Nykyhetken lisäksi Horisontti kääntää katseensa myös historiaan. Löytyisikö menneisyydestä joitain sen kaltaisia kriisitilanteen käytänteitä, joiden opit kantaisivat vielä tänäkin päivänä?

    Keskustelemassa ovat kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara, arkkipiispa Tapio Luoma ja Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

    Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

  • Koronavirus on tullut keskelle arkeamme ja Suomi elää poikkeustilassa. Miten tässä uudessa, uhkaavaltakin tuntuvassa todellisuudessa voisi elää niin, että ahdistus ja pelot pysyisivät kurissa? Ja voiko tästä koitua kenties jotain hyvääkin?

    Keskustelemassa ovat psykologi Nina Lyytinen, yrittäjä ja degrowth-tutkija Timo Järvensivu sekä sairaalapappi ja sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkon diakonian ja sielunhoidon yksiköstä. Kuulemme myös evankelisluterilaisen kirkon pääpaimenen, arkkipiispa Tapio Luoman terveiset kriisin haasteiden keskellä eläville ihmisille.

    Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

  • Minkälaisia unelmia me jahtaamme, kun ostamme itsellemme jotain uutta? Miten kuluttaminen muokkaa ydinarvojamme? Kuluttamisen maailma on yllättävän monisäikeistä, jos sitä ajattelee vähänkään syvällisemmin.

    Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti ja Verta, hikeä ja T-paitoja -ohjelman juontaja ja toimittaja Susani Mahadura.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Ari Minadis.

  • Tänään vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Suomi tunnetaan tasa-arvon mallimaana, mutta miten se käytännössä toteutuu? Horisontissa asiaa pohditaan valtion, kirkon ja muslimiyhteisön näkövinkkeleistä.

    Naistenpäivän teemoja pohtimassa ovat työ- ja tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen Sosiaali ja -terveysministeriöstä, Amal ry:n hallituksen puheenjohtaja Minna Taipale ja Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön asiantuntija, pastori, teologian tohtori Minna Rikkinen.

    Ohjelma vierailee myös Startup Refugeesin uusissa tiloissa Helsingissä, jossa koordinaattori Aisha Marouf ja johtaja Elisa Vepsäläinen kertovat järjestön toiminnasta. Kuulemme myös miten Suomen evankelisluterilainen kirkko valmistautuu koronaviruksen varalta.

    Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala

  • Häpeä on kuluttava ja lamauttava tunne, jota tavataan kaikissa kulttuureissa. Häpeän ja häpäisemisen historia on liittynyt usein erilaisuuteen ja poikkeavuuden stigmatisointiin.

    Suomalaisuutta sanotaan usein häpeäkulttuuriksi ja suuret ikäluokat kasvatettiinkin vitsan kanssa häpeämään, raamatullisen luvan kanssa. Onko tänään toisin? Keskustelemassa ovat psykologian lehtori, tietokirjailija Janne Viljamaa, hänen sukunimikaimansa Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa sekä historioitsija, dosentti ja tietokirjailija Satu Lidman. Toimittajina Anna Patronen ja Ilona Turtola. Ohjelma on uusinta keväältä 2019.

  • Argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio eli paavi Fransiscus vie kirkkoaan uuteen suuntaan. Uudistusmielisenä pidetty paavi Fransiscus tuntuu hoitavan virkaansa rennommalla otteella kuin edeltäjänsä. Mihin paavi Fransiscus ehtii kirkkoa vielä viedä? Mikä on hänen edeltäjänsä, eläkkeelle jääneen paavi Benedictuksen rooli kirkossa? mitä suomalaiset katolilaiset ajattelevat kirkkonsa suunnasta? Keskustelemassa ovat dominikaanimunkki, veli Gabriel, katolilainen teologian tohtori Emil Anton sekä katolisesta kirkosta hengellisen kodin itselleen löytänyt Sara Torvalds.

    Lisäksi tavataan vastikään palkittu virsirunoilija Pekka Kivekäs. Ohjelman toimittavat Marjo Kiljunen ja Anna Patronen.

  • Valtaosa suomalaisista kokee, että uskonto ja politiikka on pidettävä erillään. Maailmanpolitiikassa uskonnosta on kuitenkin tullut yhä keskeisempi tekijä. Uskonnot vaikuttavat aatteisiin ja oppirakennelmiin enemmän kuin ajattelemmekaan.

    Uskonnot nähdään usein konfliktien syypäänä mutta voivatko ne olla myös ratkaisu? Keskustelemassa ovat lähetystöneuvos, VTT Sini Paukkunen Ulkoministeriöstä, uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen sekä Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja Hannu Reime. Lisäksi kuullaan rauhavälityksen parissa pitkään työskennelleen Antti Pentikäisen haastattelu. Hän on vastikään valittu Yhdysvalloissa konfliktien sovintoprosesseja kehittävän yksikön johtoon. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen. Ohjelma on uusinta keväältä 2019.

  • Yhä useampi on kiinnostunut henkisestä kasvusta eli epämuodollisesta ja yksilöllisestä, joustavasta uskonnollisuudesta. Moni mieltää niin, ettei henkisessä kasvussa ole lainkaan kyse uskonnosta, vaan oman itsensä kehittämisestä. Mihin henkinen kasvu tähtää? Miksi ihmiset hakevat itselleen henkisiä opettajia? Entä mikä voisi olla henkisten opettajien merkitys nykyihmiselle? Keskustelemassa ovat Modernien munkkien matkassa -kirjan kirjoittaja Sanna Vaara, kristittyihin guruihin paneutunut pastori Lauri Maarala sekä uskontoetnografi Terhi Utriainen. Toimittajina ovat Marjo Kiljunen ja Anna Patronen.

  • Tutkimus osoittaa, että metsä saa ihmeitä aikaan stressaantuneelle mielelle. Miksi luonto elvyttää meitä ja mitä se opettaa meille elämästä oman kiertokulkunsa kautta? Ekokriisin myötä luonto herättää myös vaikeita tunteita, jota on hyvä oppia sanoittamaan. Keskustelemassa ovat ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala, ekopsykologi Irma Heiskanen sekä vahvasti luonnosta kirjoittava, palkittu kirjailija Anni Kytömäki.

    Parhaillaan elämme kiinalaisen kalenterin mukaan rotan vuotta. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan sen minkä taakseen jättää, sen rotasta löytää.

    Toimittajina ovat Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

  • Usein tuntuu, etteivät alkeellisimmatkaan tunnetaidot siirry netin keskusteluihin. Miksi elämme vakauden ja vapauden keskellä vihaisina?

    Mistä aggressio tulee ja mikä osuus netin algoritmeillä on vihaisuuteemme? Voiko aggressiivista energiaansa kääntää myönteiseksi voimaksi?

    Keskustelemassa ovat psykoterapeutti, Vihainen nainen -kirjan kirjoittanut Terhi Ketola-Huttunen, sekä algoritmien asiantuntija, tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Lisäksi tutkija Aleksi Knuutila kertoo, miten vihainen puhekulttuuri vaikuttaa kuntapäättäjien halukkuuteen osallistua julkiseen keskusteluun.

    Ohjelman lopussa vierailemme Saksan Potsdamin liepeillä sijaitsevassa liberaalien rabbien seminaarissa.

    Horisontin toimittavat Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

  • Luterilainen kirkko elää historiansa suurinta muutosaikaa Suomessa. Löytyykö kirkosta rohkeaa muutosjohtajuutta, vai onko se melankolian ja lamaannuksen vallassa? Jo seitsemänkymmentäluvulta asti on ollut tilastojen valossa ennustettavissa, että kirkon tulevaisuus vaatii uudenlaista johtamista. Kirkon haasteista keskustelemassa ovat Hyvin johdettu kirkko -kirjan toimittanut pastori Laura Arikka, Kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja Terttu Malo ja Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen. Ohjelman lopuksi kuullaan suomalaisten vainajakokemuksista, joista on väitellyt Markku Siltala.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Hilkka Nevala.

  • Suomalaisen yhteiskunnan arvomaailma on ollut vahvasti sidoksissa luterilaisuuteen. Jos Pohjolaa olisi muovannutkin luterilaisuuden sijaan vaikkapa kalvinismi, Suomen kasvot voisivat olla huomattavasti nykyistä kovemmat.

    Suomalainen ateisti on tietämättäänkin luterilainen ateisti. Mutta kuinka kauan? Samaan aikaan kun globaalisti uskonnon merkitys kasvaa, protestanttisessa Pohjolassa moni haluaa tähytä uskontoneutraaliin suuntaan. Jos kirkko eräänä päivänä lyö lapun luukulle, kuinka kauan tiedostamaton luterilaisuus jatkaa edelleen suosittuna vakaumuksena?

    Keskustelemassa ovat arvotutkija Anneli Portman, politiikan tutkija Jouni Tilli sekä kielitieteilijä Kaius Sinnemäki. Kolmikko on vastikään toimittanut kirjan, joka luotaa luterilaisuuden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

    Lisäksi johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta luotaa tulevaisuuden megatrendejä. Ohjelman lopussa otetaan puhelu Omaniin, josta käsin uskontodialogikeskus Al Amanan johtaja Aaro Rytkönen katselee Lähi-idän konfliktia.

    Toimittajina Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä