Yle Uudizet karjalakse

Sanomulehtilöin omistandu keskittyy Suomes.

  • 3 min
  • toistaiseksi

Mediiyhtivö Sanoma kerdoi, gu se on ostamas Alma Median muakundu- da paikallizet lehtet. Kauppah kuuluu perindöllizet muakundulehtet Aamulehti da Satakunnan Kansa sego kolmetostu pienembiä lehtie. Kauppah niškoi vie pidäy suaja kilbuvirguniekoin hyväksyndy. Todevunnou kauppu, sit suurin vuitti muan sanomulehtilöis roih kahten mediikonsernan Sanoman da Keskisuomalaizen haldivos.

Bumuagutevolližuon zabastoukku da ruavoneständy ollah loppiettuhes.
Bumuaguliitto da Meččytevolližus ry hyväksyttih ezmässargen valdukunnansovittelijan sovindoezityksen. Bumuagualan ruadoehtosobimus novvattau palkansuurendamizen ylehisty liiniedy. Kiistetyt kiky-čuasut sežo on otettu sobimuksespäi iäres. Täs vastinehekse sobimukses on planiiruittuu ruadoaigupiätösty da zavodoin Iivananpäivän sezonan lyhendämisty.

Rahvahalistoliitto tahtos ruavonandajispäi peräittäjiä piätösty vahnua omahistu hoidajien ruadajien jogapäiväzen eloksen kebjendämizekse.
Tavan mugah yritykset ollah tarittu ruadajaneduloi lapsiperehile. Tugie ruavon da perehen yhtehsovittamizeh pidäs sežo niilöile ruadajile, kel on loitton eläi vahnu omahine. Ezimerkikse mahto loittoruadoh voibi äijälgi kebjendiä lähäzen avvutandua.

Suomelazis nuoris miehis kolmas vuitti jättäy sluužban armies käymättäh.
Yksi suuri viga sih on mielentervehysprobliemat. Ližäkse armien olot tuvvah äijile nuorile ahtistustu. Ezimerkikse yhtehizet pertit da käymälät ei olla nikelle mieldy myöte. Varusmiespalveluksen bokkah jättäjien miehien sijah armieh vuotetah ližiä naistu.

Arvivoičendu školis muuttuu yhtejyttyzembäkse.
Tulien opastunduvuon tovestuksien noumeruarvivoičendu algau kaikis školis ei myöhembä nellätty kluassua. Nygöi vuitti nelläskluassalazis da vahnembis školaniekois on suannuh vaigu sanallizen arvivon. Školien opastujien taza-arvuo tahtotah eistiä edehpäi sežo endisty tarkembil arvosanoin kritierielöil. Niilöi varustetah kuvvendeh kluassah niškoi da perusškolan lopus roittavah loppuarvivoičendah näh.

Tamberel kehitetäh da testiiruijah taksipalveluu, kudai on käytös himoruavokse sportuiččijoil nuoril.
Taksipalvelun tavoittehennu on kerätä tulien sygyzyn lastu da nuordu viijen kunnan školispäi da viijä heijät himoruadokohtih. Harjaituksien jälles nuoret olis viedy järilleh školah. Taksipalveluloin tavoittehennu on parandua mahtoloi ottua ozua himoruandah da siirdiä sidä ehtis ildupäivih.

Espoos ylen aijoi pezimäh ruvennuon musturačoin poigazet ollah lennetty pezäspäi, nenga sanou lindujärjestö Birdlife Suomi.
Musturačoin pezindy tavan mugah algau sulakuul da suvičuris kevätkuul. Lauhkei algutalvi sai musturačoit Espoos pezimäh jo pakkaskuun keskivälis. Lämmän siän täh poigazet piästih jo lendämähgi.

Da lopukse toivotammo hyviä ystävänpäiviä kaikile! Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel kolmanpiän piettih karjalaine ystävänpäivy. Karjalan kielen opastujat kiännettih Agoran koufeičuppuzen pastoslistat karjalakse ystävänpäivän kunnivokse. Tembavuksen idejannu oli nostua karjalan kieldy da sen opastundua nägövih.

Lähetykset

  • pe 14.2.2020 18.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ruavos vastah tulluon vägivallan täh opastajat da hoidoalan ruadajat ollah jovvuttu
    omal joudoaijal lähtemäh ičenpuolistuksen kursiloile.
    Kai puolet sociali- da tervehyönhuollon ruadajis sanotah, gu omas ruavos heile on tulluh vastah vägivaldua. Opastajis läs joga kymmenes sanou, gu on olluh vägivallan kohtehennu. Opastustu piäzendäh varaittelutilandehispäi pidäs olla enämbi, migu ruavonandajat taritah.

    Puolistusvoimat pannah käymäh yhteseländyeksperimentan.
    Sit-täs joukko-ozastos opitah naizien da miehien eländiä samazis pertilöis. Yhtehisty eländiä ollah tahtottu armien käynnyöt naizet, kudamien mieles eri pertilöis eländy on jättänyh heijät ulgopuolizikse. Yhtehizih pertilöih mennäh elämäh vaigu omatahtozet, toizin sanoin nikedä vägehes ei sijoiteta segaeländykohtih.

    Kiberturvalližuskeskus vakustau suomelazis noumerois tulijois muanittelendusoittolois.
    Nedälin aigua Kiberturvalližuskeskukseh on tulluh jo sada ilmoitustu uvvenluaduzis telefonmuanittelendois. Tovelline miäry voibi olla kai tuhanzii. Aijemba muanittelendusoittuo on tulluh enne kaikkie ulgomualazis noumerois. Uvves muanittelendas soittai sanou iččie tehnizekse tugijakse. Muanittelijoin pyrgimyksenny on azettua žertvan tiedokoneheh vahingoprogrammu da suaja tiedokoneh omah haldivoh.

    Nuoret aiguhizet tundietah internet-deittailus paiči ihastustu sežo väzyndiä da pettymystygi.
    Nuorienke ruadajat psihoulogat tunnistetah tämän dielon. Deittisobivutuksien muailmas ristikanzat toiči voijah vastavuo vaigu yhten kerran, da vastavundat voijah olla muitegi aijembua vaigiembat. Psihoulogu nevvou pagizemah pettymyksen tundolois lähäzienke.

    Suuret vihmat voijah vahingoittua taloloi.
    Tamberel kaksikerroksine rivitaloi on pandu eländykieldoh sorrunduvaravon täh. Rivitalois eläjii perehii kehoitettih lähtemäh omis kodiloispäi sen jälles, konzu mua sordui ihan taloin alustan vieres. Muan sordumizen vigua ei tietä, ga se tapahtui pyhänpäivän da ezmässarren välizel yöl, konzu äijäl vihmui.

    Suvi-Suomen lauhkei da vihmažu talvi nägyy pohjazen tundurikeskuksis.
    Školaniekoin talviloma-aigu algoi täl nedälil Suvi-Suomes, da äijät ajetah lumen eččoh lomale pohjazeh. Školaniekoin talvilomat ollah hiihtokeskuksis yksi vuvven raviembazis aijois. Kiirehty täydyy vähimyölleh kahtekse nedälii. Tuliel nedälil loma on Keski-Suomen školaniekoil. Jälgimäzinny lomavuoros ollah Pohjas- da Päivännouzu-Suomen školat.

    Korgeisuaren emäččykondiet ollah nostu omis talvipezispäi kahten kuun talviunien jälles.
    Elättilöinhoidajien mugah kondiet uinottih vähästy enne Rastavua da havačuttih tossargen. Lyhyččäine uni oli yhtelläh hyvä, sendäh gu kondiet ni kerdua ei havačuttu talviunen aigua.

    Tänä piätteniččän on pietty Kanzoinvälisty muamankielen päiviä.
    Rahvahalistoregistras karjalan kieli on merkattu muamankielekse nenga 200 (kahtelesuale) hengele. Yhtelläh karjalan kielen pagizijua on äijiä enämbi. Karjalan Sivistysseuran arvivon mugah Suomes on läs 11 000 (yhtytostu tuhattu) karjalakse hyvin pagizijua da ližäkse vie 20 000 (kaksikymmen tuhattu) mostu, ket ellendetäh karjalan kieldy libo paistah sih hos vähäzen.

  • Mediiyhtivö Sanoma kerdoi, gu se on ostamas Alma Median muakundu- da paikallizet lehtet. Kauppah kuuluu perindöllizet muakundulehtet Aamulehti da Satakunnan Kansa sego kolmetostu pienembiä lehtie. Kauppah niškoi vie pidäy suaja kilbuvirguniekoin hyväksyndy. Todevunnou kauppu, sit suurin vuitti muan sanomulehtilöis roih kahten mediikonsernan Sanoman da Keskisuomalaizen haldivos.

    Bumuagutevolližuon zabastoukku da ruavoneständy ollah loppiettuhes.
    Bumuaguliitto da Meččytevolližus ry hyväksyttih ezmässargen valdukunnansovittelijan sovindoezityksen. Bumuagualan ruadoehtosobimus novvattau palkansuurendamizen ylehisty liiniedy. Kiistetyt kiky-čuasut sežo on otettu sobimuksespäi iäres. Täs vastinehekse sobimukses on planiiruittuu ruadoaigupiätösty da zavodoin Iivananpäivän sezonan lyhendämisty.

    Rahvahalistoliitto tahtos ruavonandajispäi peräittäjiä piätösty vahnua omahistu hoidajien ruadajien jogapäiväzen eloksen kebjendämizekse.
    Tavan mugah yritykset ollah tarittu ruadajaneduloi lapsiperehile. Tugie ruavon da perehen yhtehsovittamizeh pidäs sežo niilöile ruadajile, kel on loitton eläi vahnu omahine. Ezimerkikse mahto loittoruadoh voibi äijälgi kebjendiä lähäzen avvutandua.

    Suomelazis nuoris miehis kolmas vuitti jättäy sluužban armies käymättäh.
    Yksi suuri viga sih on mielentervehysprobliemat. Ližäkse armien olot tuvvah äijile nuorile ahtistustu. Ezimerkikse yhtehizet pertit da käymälät ei olla nikelle mieldy myöte. Varusmiespalveluksen bokkah jättäjien miehien sijah armieh vuotetah ližiä naistu.

    Arvivoičendu školis muuttuu yhtejyttyzembäkse.
    Tulien opastunduvuon tovestuksien noumeruarvivoičendu algau kaikis školis ei myöhembä nellätty kluassua. Nygöi vuitti nelläskluassalazis da vahnembis školaniekois on suannuh vaigu sanallizen arvivon. Školien opastujien taza-arvuo tahtotah eistiä edehpäi sežo endisty tarkembil arvosanoin kritierielöil. Niilöi varustetah kuvvendeh kluassah niškoi da perusškolan lopus roittavah loppuarvivoičendah näh.

    Tamberel kehitetäh da testiiruijah taksipalveluu, kudai on käytös himoruavokse sportuiččijoil nuoril.
    Taksipalvelun tavoittehennu on kerätä tulien sygyzyn lastu da nuordu viijen kunnan školispäi da viijä heijät himoruadokohtih. Harjaituksien jälles nuoret olis viedy järilleh školah. Taksipalveluloin tavoittehennu on parandua mahtoloi ottua ozua himoruandah da siirdiä sidä ehtis ildupäivih.

    Espoos ylen aijoi pezimäh ruvennuon musturačoin poigazet ollah lennetty pezäspäi, nenga sanou lindujärjestö Birdlife Suomi.
    Musturačoin pezindy tavan mugah algau sulakuul da suvičuris kevätkuul. Lauhkei algutalvi sai musturačoit Espoos pezimäh jo pakkaskuun keskivälis. Lämmän siän täh poigazet piästih jo lendämähgi.

    Da lopukse toivotammo hyviä ystävänpäiviä kaikile! Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel kolmanpiän piettih karjalaine ystävänpäivy. Karjalan kielen opastujat kiännettih Agoran koufeičuppuzen pastoslistat karjalakse ystävänpäivän kunnivokse. Tembavuksen idejannu oli nostua karjalan kieldy da sen opastundua nägövih.

  • Nellänpiän muan halličus on andanuh parluamentale zakonanezityksen hoidajien miärän
    standartah näh. Sen mugah roih aijemba tahtottu kiindei miäry 0,7 (nol’a pilku seiččie)
    hoidajua yhty vahnua ristikanzua kohti. Miärän standartu tulou sidojannu voimah kolmen
    vuvven peräs. Halličuksele pidi nevvotella enne kaikkie miärän standartan rahoittamizes.
    Ylen tiijon mugah hoidajien miärän standartua finansiiruijah luadimal effektiivizembäkse
    rohtohuolduo da rinnakkaisrohtoloin käyttyö sego hyövyndämäl digitualizii palveluloi.

    Palvelualoin ammattiliitto PAM varaittau suuril zabastoukoil.

    Tossargen liitto algoi yliruadokieldämizen, kudai koskou suurembii S-joukon, Keskon da
    Lidlan logistiekkukeskuksii. Varzinaine zabastoukku pidäs zavodiekseh kahten nedälin
    peräs. Se koskis enzimäzes vaihies S-joukkuo da salbuas kai Suomen Prizmat nenga
    kahtekse päiviä. PAM oppiu moizeh luaduh ližätä vauhtii kiky-čuassuloih puuttunuzile
    ruadoehtonevvotteluloile Kaupan liitonke.

    Pieni enämbistö Ylen kanzanevustaikyzelyh vastannuzis andau omassah tugie
    sualoihsivotun ruavottomusturvan porrastamizele.

    Buržuaznoit puolovehet da vihandat kannatetah ajatustu äijälgi, ga perussuomelazet tämä
    kyzymys on jaganuh kahteh joukkoh. Ruavottomuskorvavuksen porrastamine merkiččöy
    sidä, gu korvavuksen tazo laskehes ruavottomuon pitkästyjes.

    Koronaviirusan täh eristykses olluh kitailaine naine on piässyh iäres Lapin
    keskusbol’ničaspäi.

    Lapin voimattomanhoidopiirin mugah voimattomas otettuloin
    uvvembien näyttehien tulokset ollah negatiivizet. Naine on hyväs kunnos eigo ni ole hänel
    enämbiä tavvin merkilöi.

    Päivännouzusuomelazis hukis on löydynyh aijembua enäm vahnua ammundujälgie.

    Net löyttih, konzu Syömisvirrasto oli tutkinuh sille työtyt kuolluot elätit. Jälgimäzen viijen
    vuvven aigua Syömisvirrasto on avannuh 11 (yksitostu) kuolluttu hukkua, kudamis on
    löydynyh kapsuloittuu bul’kuu. Enäm niidy on löydynyh Pohjas-Karjalan da Ylä-Savon
    čupul ammuttulois hukis. Mečästyszakonan mugah hukku on rauhoitettu, sendäh sen
    ammundu ilmai poikkevuslubua on mečästysrikos.

    Omua effektiivižytty voit kehittiä äijäh luaduh.

    Helsingin yliopiston tutkijoin mugah on piäl suan nevvon, kudamien vuoh ruavos voit suaja
    luajitukse enämbän. Luvettelos on paiči muudu mostu tehniekkua, kui ezimerkikse ruavon
    vuittiloikse juandu, oman ičen palkičendu sego keskittymine vaigu yhteh dieloh. Tutkijoin
    mugah eri ristikanzoile päitäh eriluaduzet nevvot.

    Disneyn mul’tfil’mu Frozen 2 on nossuh kaikkien aijoin kačotumbakse animaciielokuvakse
    Suomes.

    Mul’tfil’man enzi-ildu oli Rastavan da sen on tässäh nähnyh enäm puoldu
    miljonua kaččojua. Frozen voitti iellizen rekordumul’tfil’man Disneyn Leijon-kuningahan läs
    20 000 (kahtelkymmenel tuhandel) kaččojal.

    Tänä vuon siitehpölykauzi on alganuh poikkevuksellizeh aijoi, nenga sanotah Turrun
    yliopiston tiijoitukses siitehpölyh näh.

    Ezimerkikse oriehutuhjo on ruvennuh halvastamah muan suvičuris. Sežo lepän
    halvastandu on algamas Suomen suvičuris. Suurdu miäriä siitehpölyy yhtelläh ei ilmas ole.
    Siitehpölykavven aigaine algamine rodih poikkevuksellizen lämmän talven täh.

  • Taudi varmistui Ivalos lomamatkal olluol kitailazel naizel. Wuhan’aspäi tulluh matkuniekku on olluh tossarres algajen eristykses Lapin keskusbol’ničas Rovaniemel. Tartundan on voinnuh suaja viizitostu hengie. Heijän tervehyöntilua kačotah tulien kahten nedälin aigua. Mennyt nedälil Ivalos oli ebäilty koronaviirusantartundua kahtel kitailazel matkuniekal, ga silloi sidä yhtelläh ei löydynyh.

    Bumuagu- da piluanduzavodat ollah seizottu täl nedälil meččytevolližuon zabastoukoin täh.
    Bumuaguliiton da Meččytevolližuon keskeizen ruadoriijan sovittelendu loppih tossargen ilmai midägi tulostu. Samazeh lopputulokseh loppih mehanizen meččytevolližuon ruadoriijan sovittelendu. Kuduangi kiistan sovittelendua on jatkettu piätteniččän. Ezmässargen alganuzis zabastoukois keräl on kaikkiedah nenga 17 000 (seiččietostutuhattu) ruadajua.

    Turrun jevreiläzen seurukunnan sinagogah kohtavunnuh vahingonluajindu on tuonnuh suomelazile ylen pahua mieldy.
    Sinagogan ulgoseinis da –veriälöis ezmässargen löydyi ruskiedu mujuu. Juuri tämä aigu on merkičykselline, sendäh gu ezmässargen rodih 75 (seiččiekymmen viizi) vuottu Auschwitzan keskitysluagerin välläletyöndämizes. Ezimerkikse Tazavallan prezidentu Sauli Niinistö on huolevunnuh rasizman nouzendas.

    Suurin vuitti al-Holan luageris eläjis suomelazis naizis tahtos tulla järilleh Suomeh.
    Ylen tiedoloin mugah vaigu yksi, kandusuomelaine naine, tahtos jiäjä luagerih. Koillis-Siiries sijaiččijas al-Holan luageris on isis-terrorijärjestön islamalazes valdivos elänytty naistu da lastu. Joukos on kymmeniene suomelastu naistu da heijän nenga 30 (kolmekymmen) lastu. Lapsien da naizien järillehtulendu Suomeh on nostanuh paginbauhuu.

    Joga vuottu Suomes luajitah tuhanzii lapsienvardoičusilmoituksii jo enne lapsen roindua.
    Moizien ilmoituksien tavoittehennu on andua lastu vuottajale naizele da kogo perehele abuu jo lapsenvuotandan aigua sego kerras lapsen roindan jälles. Puaksuh ilmoituksen syynny on tulien muaman libo mollembien vahnembien narkoutiekoin käyttö. Toizennu ylehizenny syynny ilmoituksen luajindah on mielentervehyön probliemat.

    Saimuan kanualan liikendehkavven pitkendämizeh läs ymbärivuodehizekse on löydymäs piätös mualämmös.
    Viluloin talvien aigua kanualan vetty pidäy lämmittiä, sit alukset ei jiäjä kiinni jiädyjäh kanualah. Geolougien tutkimuskeskus tutkiu nygöi, voisgo lämmitykseh käyttiä kilometriloin syvyös suadavua geolämbyö. Saimuan kanualu sijaiččou ligakivialovehel, kus mualämbyö on äijy.

    Luonnonvarakeskus tahtos sellittiä, kui syöttämine luondokuvavuskohtil vaikuttau kondieloin liijallizeh tuttavallizekse muuttunuoh ičenviendäh.
    Luonnonvarakeskuksen mugah kuvavuskohtile on roinnuh mostu kondiedu, kudualois voijah toizet elätit suaja tartundutaudii. Erähät kondiet ollah sežo harjavuttu ristikanzoih, eigo hyö ni pajeta lähäl rahvastu nähtyy.

    Korgeisuari on suannuh poikkevusluvan zooparkan villizvieribol’ničas hoijetun n’orpan piendäh.
    Lähtökohtazesti saimuann’orpan piendy on kielletty, sendäh gu se on rauhoitettu elätti. Kezäl löydynytty sattavunnuttu poigastu yhtelläh ei voidu viijä järilleh luondoh, sendäh gu se vois tuvva taudiriskua toizile n’orpile da nenga luadie lajis vie varavonalazemban.

  • Dielos tiijustettih Nuorižotutkimusseuran täl nedälil jullatus kirjutuskogomuksespäi. Yle Sportu saneli nedäi tagaperin muvvostelmuluistelutreeneran vuozii jatkunuos pahas ičenviendäs. Treeneru on työtty ruavospäi. Azientundijoin mugah lapsien da nuorien suadu paha kohtavundu on puaksuh sportas da sportuhimoruadolois vastahtulii dielo. Sportas on sežo mostu kohtua, kudamien täh paha kohtavundu ei tule ilmi.

    Taksizakonah uskaldetah ruttoloi muutoksii tiijustettuloin pahoin kohtien täh. Taksireguliiruičendan vällendämisty pietäh vijannu sih, gu taksimatkat ollah kallistuttu da klijentoin turvalližuon tundo on heikennyh. Nygöi halličus varustau zakonanmuutostu, kudaman vuoh luajittas selgiembäkse hinnoittelendua da parandettas suadavuttu. Zakonanmuutos opitah suaja vuvven peräs.

    Pienien lapsien vahnembat ollah parembas mieles omas elokses da suavutuksis, migu
    muut yhtenigähizet aiguhizet. Tämä tiijustettih THL:n suures rahvahalistotutkimukses. Pienien lapsien vahnembis läs 90 (yheksiäkymmendy) prosentua pidäy omua eloksenluaduu hyvänny libo ylen hyvänny. Ližäkse hyö eletäh tervehellizembäh luaduh. Pienien lapsien vahnembien da toizien yhtenigähizien mieles talovehellizeh tilandeheh näh ei olluh eruo.

    Rygimine voibi ollah perindölline dielo. Päivännouzu-Suomen yliopistos luajittu tutkimus ozuttau, gu lyhytaigaine ryvindy on ylellizembi niilöil ristikanzoil, kudamien suvus on olluh kodvan kestänytty rygimisty. Perimän täh voit rygie hätkem ezimerkikse hengitysinfekcielöin jälles. Tutkimukseh otti
    ozua läs 4 000 (nelliätuhattu) hengie.

    Käzidengoin käyttö on pienennyh äijälgi jälgimäzen kymmenen vuvven aigua. Vaigu joga kymmenes suomelaine käyttäy käzidengua. Miärän vähenendy on olluh ylen suuri, sendäh gu vie viizi vuottu tagaperin nenga joga viijes libo kuvves suomelaine maksoi käzidengoil. Suomen Bankan statistiekan mugah käzidengua käytetäh puaksum muidu kohtii syömislaukois da koufeičuppuzis.

    Suomelazile yrityksile pidäy ottua ilmastonmuutoksen vaikutukset vagavah, tahtotanneh
    net lykystyö omas ruavos iellehgi. Nenga arvivoi Eloikeinoeloksen keskusliitto. EK:n vereksen raportan mugah ilmastonmuutos vaikuttau enne kaikkie suomelazih tevolližusyrityksih. Ezimerkikse
    ulgomualpäi tuodavat ruohkuainehet voijah kallistuo äijäl da niilöin ostandu roih
    vaigiembakse.

    Lauhkei talvi vaigevuttau saimuann’orpan pezindiä. Ylen varavonalaine n’orpu suau poigazii tuhukuun lopul lumikivospezäh. Huolevuttau se, gu poigazien kuolendumiäry nouzou, suadaneh emän’orpat omassah poigazet avvonazele jiäle. Saimuann’orpile tahtotah luadie abukivoksii mahton mugah. Aijembinnu vuozinnu abukivoksis on olluh hyödyy n’orpan vardoičukses.

    Pakkaskun lämbörekordua nähtih täl nedälil muan erähis kohtis. Ezimerkikse Rauduvuaral Ylä-Luostas olijal Ilmutiijon laitoksen miärävysazemal nähtih tossargen huondeksel 5,2 (viizi pilku kaksi) astehtu lämmiä. Se on miärävysazeman pakkaskuun lämbörekordu. Poikkevuksellizen lämmän ilman vijannu on päivänlaskučuraspäi tulluh föhn-tuuli.

  • Liiniestörestoranois syömisty jiäy lykättäväkse enäm, nenga sanou Luonnonvarakeskuksen tutkimus.
    Enäm lykättäviä syömisty on enne kaikkie niilöis restoranois, kudamis joga päiviä tarittavannu on äijy eriluadustu syömisty. Läs kymmenesvuitti liiniestörestoranoin varustettulois syömizis jiäy lykättäväkse. Piäl 60 (kuvvenkymmenen) miljonan kilon syömisty lykätäh syöndykohtis joga vuottu, tämä tiijustettih tutkimukses.
    Luken mugah restoranoin ruadajile puaksuh on jygei arvata ennepäi, äijygo syömisty pidäy varustua. Nenga sit varakse valmistetah libo tilatah enäm syömisty, gu net ei loppevuttas keskel päiviä.

    Parluamentan perustuszakonkomissii kyzyy ulgoaziiministerstval ližäsellitysty al-Holan luagerin suomelazien kodivuttamistu koskijoin dieloloin kačondas.
    Komissien paginanvedäjän Johanna Ojala-Niemelän mugah ulgoaziiministran Pekka Haaviston da konsulupiälikön Pasi Tuomizen piätökses on risturiidahistu kohtua. Täl nedälil perustuszakonkomissii kuundeli mollembii. Heijän sellitykset peitetäh dielon kačondan aijakse.
    Harvinazen kačondan aigua sellitetäh, ollougo Haavisto ruadanuh zakonan mugah al-Holan suomelazien kodivuttamistu koskijas dielos. Tuominen on julgi moittinuh Haavistuo painostandas.

    Harvu suomelaine kompensiiruiččou hiilidioksidupiästölöi.
    Matkujarmankan tutkimuksen mugah nenga luadiu joga kymmenes vastannuzis. Yhtelläh suomelazet äijiä enäm duumaijah vastuolližuoh näh matkupiätöksii luadijes. Läs puolele vastuajis paikallizen kul’tuuran säilyttämine on tärgevin vastuolližuoh yhtyi kritierii.

    Pakkaskuu erähis paikois on olluh kai 10 (kymmendy) astehtu tavanmugastu lämmembi, nenga sanou Ilmutiijon laitos.
    Suurin poikkevumu keskiarvos on Pohjas-Pohjanmual da Kainuus. Ilmu jatkuu iellehgi ylen lauhkiennu, da nygöi voit vuottua paikkukundukohtazii miärävyshistourien korgiembii pakkaskuun lämbötiloi. Lumiraja menöy Pohjas-Karjalaspäi Meri-Lappih.

    Suuret gruuzumašinat ollah roittu ylehizikse Suomes.
    Liikendeh- da viestindyvirraston Traficoman arvivon mugah tavanmugastu pitkembiä gruuzumašinua nygöi ajau Suomen dorogoi myöte kolmienesadua. Suurdu gruuzumašinua on terväh tulluh enimite pitkän matkan gruuzuliinielöile. Ajonevvoyhtistelmien suurin luvalline piduhus kazvoi vuozi tagaperin 34:ssäh (kolmehkymmeneh nelläh) da puoleh metrih sah. Suurii gruuzumašinoi toven sait käyttiä poikkevusluval jo vuvves 2013 (kaksituhattu kolmetostu).

    Suvi-Lapin Simos talven aigua ollah nähty kummallistu linduloi koskijua dieluo.
    Tahnuoh piässyöt tijazet ollah n’okittu lehmien udarehii ihan ruanoissah nenga, ga lehmät pidi kai iškie roinnuzien taudiloin täh.
    Täs dielos on enzimäzenny sanelluh Maaseudun Tulevaisuus. Lehten mugah Simos tietäh kolme mostu tapahtustu.

  • Ylen luajitetus kyzelys 70 (seiččiekymmen) prosentua suomelazis kannattau kaikile
    yhtehisty opastunduainehtu, kuduas kačeltas muailman eri uskondoloi opastujan omassah
    uskondos rippumattah.
    Tämä ajatus on suannuh enäm kannatustu al 34-(kolmenkymmenen nellän)-vuodehizil, ga
    vahnembiengi joukos suuri vuitti kannattau yhtehisty uskondoloin opastandua.
    Kyzelyh vastai talvikuun algupuoliškol nenga tuhat suomelastu.

    Pakkaskuu on hätken voimattominnu olijoile talovehellizesti jygei aigu.
    Rohtoloin da hoidoloin omavastuot nol’atahes, mi voibi tarkoittua kai puolentostu
    tuhanden euron čottua, konzu maksokatto tavoitetah. Hätken voimattominnu olijat
    puaksuh kuulutah pienitulohizih, mindäh äijät heis kieldävytäh erähis hoidolois. Jygei
    alguvuozi nägyy sežo konfiskuičuksien liženemizenny.

    Suuret supermarketat ollah suadu hyödyy enimite laukoin avvoiolenduaijan vällendämizes.
    Päivittäistavarakauppa-yhtistyksen statistiekas tiijustettih, gu suurien piäl tuhanden
    kvadrattumetrin supermarketoin myöndy on kazvanuh läs viijesvuitil vuvven 2015
    (kaksituhattu viizitostu) tazos.
    Kazvanduvauhti on olluh kaksinkerdaine kaikkeh päivittäistavarlaukkah verraten. Sen sijah
    pienembien, al 400 (nellänsuan) kvadrattumetrin laukoin yhtehčotaittu myöndy on
    pienennyh. Enäm muidu myöndy on pienennyh al suan kvadrattumetrin laukois.
    Laukoin avvoiolenduaijat vällendettih vuvven 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) allus. Muutos
    vaikutti enne kaikkie suurembih laukkoih, kudamien avvoiolendu aijemba oli olluh
    rajoitettu ehty- da yöaigah sego pruazniekkoin.

    Yksin eläjil mielen hyvinvoindu on alembazel tazol, migu moizil ristikanzoil, kuduat ei eletä
    yksin.
    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen nygözen tutkimuksen enzimäzien tuloksien mugah
    net, kel on vaigu vähäine socialistu tugie, voijah pahem niilöi, kudamil sidä on äijy. Aktiivine
    ozanotandu yhtistys- da järjestöruandah tugou yksin eläjien mielen hyvinvoindua.
    Mennyt kuul THL julgai kirjutuksen, kudai pohjavuu Lapis vuvvennu 2012 (kaksituhattu
    kaksitostu) luajittuh mielentervehyskyzelyh. Sih vastai enäm 2 700 (kahtutuhattu
    seičendysadua) Lapis eläjiä suomelastu.

    Kiindehistövälittäjät vuotetah, gu uuzi vuozikymmen algas hyvin.
    Suomen kiindehistövälittäjien markinoinennustehes nelli viijesvuittii välittäjis vuottau, gu
    kyzyndy fatieroinkaupas kazvas libo pyzys endizelleh kaikes muas.
    Suurembua fatieroinmyöndän kazvandua vuotetah Turrun, Tamberen da Helsingin
    vaikutusalovehel. Liideh-Suomen,Keski-Suomen sego Pohjas-Suomen tilandeh vikse pyzys
    vähimyölleh endizelleh.
    Vähäzel pienetä fatieroinkauppu voibi Päivännouzu-Suomes sego loitton
    alovehkeskučoispäi sijaiččijois kunnis.

    Täl nedälil Lapis Sodankyläs lundu on olluh enäm, migu konzutahto enne
    miärävyshistourien aigua.
    Sodankylän Tähtelän observatouries on miärätty lumen syvytty jo piäl suan vuvven.
    Tossargen huondeksel virralline miärävystulos oli 74 (seiččiekymmen nelli) santimetrii. Täl
    aigua vuottu Sodankylän ymbäristös tavan mugah lundu on pannuh keskimiärin 40
    (nellikymmen) santimetrii.

  • THL:n mugah suomelazet istutah tavallizinny argipäivinny 7:s (seiččemes) 8:h (kaheksah) čuassussah.
    Kundoliikundu on mieldy myöte läs joga kolmasvuitile miehis da nelläsvuitile naizis. Enne kaikkie nuoret aiguhizet suvaijah siännöllisty kundoliikundua.
    Vähem muidu suvaijah liikundua piäl 80 (kaheksakymmen)-vuodizet.
    Suomelazen jogapäiväzen eloksen liikundumuodoloih kuulutah ezimerkikse kävelendy, pertilöin ruokkimine sego piha- da saduruavot.

    Ulgoaziiministru Pekka Haavisto sai kolmanpiän parluamentan luottamuksen al-Hol-välikyzymys-iänestykses. Haaviston luottamuksen puoles iänesti 110 (sada kymmene) da sidä vastah 79 (seiččiekymmen yheksä) kanzanevustajua.
    Mennyt nedälil kai oppoziciipuolovehet annettih halličuksele yhtehizen välikyzymyksen, kudai yhtyi ulgoaziiministran Haaviston ruandah da suomelazien kodivuttamizeh al-Holan luagerispäi Siiries.

    Ulgomualastagalazet luotetah kandusuomelazih enäm, migu omassah muaspäi lähtözin olijoih ristikanzoih.
    Viijes tutkitus kielijoukos vaigu somalinkielizet luotettih enäm somalinkielizih, migu kandusuomelazih, mi voibi pohjavuo kiindieh yhtevyönpidokul’tuurah.
    Paiči muudu oigevusministerstvan da piälinnan alovehen kundien finansiiruittavan tutkimuksen mugah ulgomualastagalazien luottamus on Suomes luja sežo policieh, oigevuslaitokseh sego škola- da tervehyönhuoldosistiemah.
    Pozitiivine kohtavundu suomelazeh poliitiekkah vaihteleh kielijoukkoloin mugah. Anglienkielizet kiitetäh enimite poliitiekan aigahsuandoi, da somalinkielizet kohtavutah niilöih kriittizembäh luaduh.

    Ruavottoman korgevin tutkindo on puaksum ammatilline perustutkindo, nenga sanou statistiekkukeskus.
    Ruavottomis kahtel viijes jälgimäine korgevin tutkindo on toizen astehen ammatilline perustutkindo.
    Ruavottomua on tävvet 250 000 (kaksisadua viizikymmen tuhattu). Läs nelläsvuitil heis ei ole perusastehen jälgelästy tutkinduo.

    Suomen ekzoplanietan da sen emätiähten nimet ollah Hiisi da Horna.
    Enäm 110 (sadua kymmendy) ozanottajua muadu sai jogahine panna nimen yhtele planietale da sen emätiähtele.
    Suomes pietyn iänestyksen voitti baltiekkumeren-suomelazen mifolougien pyhiä kohtua kuvuaju Hiisi. Horna omas puoles tarkoittau manalua libo tostu ilmua.
    Kaikkiedah Suomes annettih enäm 2 000 (kahtutuhattu) nimenehoitustu da iändy oli piäl 4000 (nelläntuhanden). Joga muas rahvas voidih iänestiä voittajan joukkoh puuttunuzis parahis ehoitettulois parembazen.

    Miäččyliitto on suannuh 10 000 (kymmenentuhanden) euron štruafut faniloin čoivahtamizes kentäle Huuhkajien EM-karzindukižan jälles kylmykuul.
    Euroupan jalgumiäččyliitto Uefa andoi štruafun, sendäh gu rahvas piästih juoksemah kentäle sen jälles, konzu Suomen jalgumiäččyjoukkoveh oli varmistannuh omassah EM-kižapaikan Helsingis kižatus ottelus.
    Miäččyliiton paginavedäjän Ari Lahten mugah nakazaanies vuotettih piendy, sendäh gu kentäl ei roinnuh nimittumua vägivaldažuttu.

    Sanommo vie lopukse, gu Yle uudizet karjalakse ollah rastavanlomal kaksi nedälii, da tuliet uudizet kuulutah 10. (kymmenes) pakkaskuudu. Rauhažua Rastavua da hyviä Uuttu vuottu kaikile!

  • Tossargen parluamentu iänesti SDP:n Sanna Marinan uvvekse piäministrakse. Marin on muailman nuorin vallas olii piäministru. Antti Rindien halličus ehtii olla vallas vaigu kuuzi kuudu.

    Uuzi halličus roih samazis puolovehis, kui iellinegi.
    Muutostu on ministroin portfeliloin juandas. Keskustan Katri Kulmuni da Mika Lintilä vaihtetah portfelit. Kulmunis roih valdivovaroinministru da Lintiläs eloikeinoministru. SDP sežo kierrättäy omii ministroi. Sanna Marinan roites piäministrakse Timo Harakka siirdyy liikendeh- da viestindyministrakse, Tuula Haatainen ruadoministrakse da Sirpa Paatero tulou järilleh kunduministrakse. Endine piäministru Antti Rinne omas puoles siirdyy parluamentan varapaginanjohtajakse.

    Viendyaloin zabastoukat algunedälis azetettih zavodoi da kaivoksii Suomen eri čuril.
    Ezmässargen alganuh zabastoukku kesti kolme paiviä, da sih oli ottanuh ozua kai 100 000 (sadatuhattu) ruadajua. Tehnolougiitevolližuon arvivon mugah zabastoukan menetykset ollah sadoi miljonoi euroloi. Tehnolougiitevolližus da Tevolližusliitto ruvetah sovittelemah palkukiistah näh vie tuliel nedälil.

    Suomes on läs 60 (kuuttukymmedy) paikkukundua, kus hädäsignualutehtävän suannuttu policiipatrulii toiči vuotetah hätkem 40 (nelliäkymmendy) minuuttua.
    Policien raportas tiijustettih, gu Päivännouzu-Lapis Savukoskel policien tulendu kohtale kiirehellizes hädäsignualutehtäväs kesti keskimiärin 71 (seiččiekymmen yksi) minuuttua. Helsingis aigu oli viizi minuuttua. Palveluloin parandamizeh harvah elätettylöil alovehil pidäs suaja läs 800 (kaheksuasadua) uuttu policiimiesty.

    Suomelazien nuorien jogapäiväine tabakoičendu on vähennyh iellehgi.
    THL:n mugah brihois seiččie da neidizis kuuzi prosentua tabakoiččou joga päiviä. Kymmene vuottu tagaperin tabakoiččijoin nuorien vuitit oldih kolmie kerdua suurembat. Toizielpäi aiguhizien tabakoičendan vähenenime on azetunnuh. Sähkösigarietoin käyttö on pyzynyh pienenny kui nuorien, mugai aiguhizien keskes.

    Kazvituottehien tuondah roih nedälinvaihtos uuttu rajoitustu.
    Suovattan voimah astujan zakonan mugah matkuniekku ei voi tuvva EU:n ulgopuolelpäi ni yhty juablokkua ilmai kazvintervehystovestustu. Vereksien muarjoin da fruktoin ližäkse tovestus pidäy olla paiči muudu taimenih, padakazviloih da siemenih niškoi. Zakonan vuoh opitah estiä kazvinhävittäjien lajiloin leviemisty.

    Buolumehun juondu alendau nossuttu verenpainehtu da parandau verisuonien ruandua, nenga sanou Helsingin yliopistos luajittu väitöstutkimus.
    Lievy buolumehu äijäl alendi jo nossuttu verenpainehtu. Buolumehu sežo esti pieneh tulehtukseh yhtyjien geenoin ilmendymisty valdusuones. Liečehoiduo ei sua kogonah vaihtua buolumehuh, ga se on hyvä ližä sih.

    Tverinkarjalan tutkimukseh näh on paistu täl nedälil Päivännouzu-Suomen yliopistos.
    Ruadamas on Suomen Akademien tutkimusprojektu KATVE, kudaman hantuzis verdaillah tverinkarjalua Suomen rajakarjalazih murdehih. Nämmä kielimuvvot pohjavutah yhtehizeh muinaskarjalah. Piätteniččän tutkimusprojektu pidi yliopistos seminuaran, kuduas saneltih ezimerkikse karjalazien kodielättilöin erisnimis sego lehtitekstois käytettävis karjalazis uuzis sanois luajittuh tutkimukseh näh.

  • Antti Rinne sanoi, gu lähtöpiätös rodih halličuspuolovehen keskustan ebäluottamuksen täh. Rinne jatkau ruadua omassah puolovehen paginanvedäjänny tulien kezän puolovehkerähmössäh. SDP:lpäi piäministran sijah pyrritähes puolovehen varapaginanvedäi, liikendeh- da viestindyministru Sanna Marin sego SDP:n parluamentujoukon paginanvedäi Antti Lindtman. Halličus jatkau toimitusministerstvannu sissäh, kuni ei kerätä uuttu halličustu. Kai halličuspuolovehet ollah ilmoitettu, gu tahtottas jatkua ruandua samazel halličuspohjal da programmal.

    Ulgoaziiministru Pekka Haavisto kieldävyy sit, gu häi olis painostannuh ministerstvan konsulazieloin piälikkyö Pasi Tuomistu bokkah hänen ruadolois. Haavisto sežo kiistäy, gu olis luajittu peittopluanu Siirien al-Holan luageris olijoin lapsien järillehsuamizekse.
    Haavisto sanoi, što ligakuul tulluon oigevuskansleran piätöksen mugah halličus sai ohjavon, gu vähimyölleh lapset pidäs suaja iäres al-Holan luagerispäi. Sen jälles ruadoh pandih virguniekku, kuduan tarkoituksennu oli varustua luageril olijoin piästämisty.

    Tazavallan prezidentu on andanuh tänä vuon Iččenäžyspäivänny kaikkiedah 3 568 (kolmetuhattu viizisadua kuuzikymmen kaheksa) merkii ižänmuan palvelukses kunnivoitettuloile kanzalazile.
    Kunnivomerki annetah suuris siviil’u- da sodilasruadolois. Kallehin tämän vuvven iččenäžyspäivänny annettu kunnivomerki on Suomen Valgien Rouzan suuriristu, kuduan suau korgeviman oigevuon prezidentan ruadolois väistyi Klaus Esko.

    Vai vuitti školih niškoi ostettulois laittehis da programmois sobivuu opastandah da opastajien digimaltoh.
    Uvven tutkimuksen mugah školih on suadu tehnolougiedu, kudamua ei ole testiiruittu opastandah pädijäkse pedagougizesti libo syväindön puoles.
    Sen ližäkse tutkimukses nähtih, gu uvvet välinehet puututah enzimäzinny yliopistoloinke yhtesruaduo ruadajih školih. Sendäh opastajil on eriluaduzet mahtot opastua tiedo- da viestindytehnolougien syväindöllizii da tehnillizii maltoloi opastujile.

    Uvvemban Pisa-tutkimuksen mugah suomelazien nuorien luvendumalto iellehgi on OECD-mualoin parahii.
    Suomi on hyvin vie 2012 (kahtentuhanden kahtentostu) tuloksien tazal, ga yhtelläh iellizeh tutkimukseh verraten tulokset oldih pahettu. Sugupuolen da vie enäm perehen taga-alan vaikutus luvendumaltoh suurenou. Sen sijah ylehine pozitiivine mieli omas elokses oli suomelazil školaniekoil hyvä. Luvendumaltuo painotannuot koittehet piettih läs 8 000 (kaheksaletuhandele) 15 (viizitostu)-vuodizele mulloi keviäl.

    Karjalan kielen seuru on piästänyh ilmah kniigan "Opi, opastu, ga älä öntästy - Ellendännöygo suomelaine karjalastu putilleh?". Julgavoh on kerätty karjalan da suomen hairiehvedäjiä sanua da virkehty. Kniigan toimittajat ollah Timoi Munne, Santtu Karhu da Natalia Giloeva.
    Karjala da suomi ollah lähäzet sugukielet, kudamil on äijy yhtehisty sanastuo. Toizielpäi vastavuu mostugi sanua, kuduat ozutetahes yhtenjyttymikse libo läs yhtenjyttymikse, ga merkitäh nämmis kielis eri dieluo: sanommo, karjalan äijän tarkoittau suomekse ’paljon’. Nengomat sanat da niilöis luajitut virkehet ollahgi hairiehvedäjät. Julgavon tarkoituksennu on avvuttua suomelastu ellendämäh karjalan kieldy.

  • 29.11.2019. Yle uudizii karjalakse. Terveh teile! Olen Hiloin Natoi

    Kai Poštan palvelut terväh suadih järilleh käyttöh, da zabastoukan aigua kerdynyzii työndämizii kerras ruvettih käzittelemäh. Arvivon mugah zabastoukan täh hätkestynnyöt kirjazet, kartit da posilkat tullah suajile hos kui, ga enne Rastavua. Poštukiistan ozapuolet kolmanpiän piästih sobuh Poštan ruadoehtosobimukses, da zabastoukat loppiettihes. 700:ua (seičendysadua) posilkoinlajittelijua koskijas kiistas piästih siirdämäl heijät Paltan piirih.

    Kinkunpastorazvua myös kerätäh taldeheh tänä Rastavangi.
    Razvankerävöčökkehet avatah enne Rastavua K-syömislaukoin yhtevyös, Neste-azemil da erähien kundien jätehyhtivölöin kerävökohtis. Pastorazvua kerätäh pakkaskuun 7. (seiččemendeh) päivässäh.
    Pastorazvu pidäy viijä kerävöčökkeheh kartonvakas, ezimerkikse maidovakas. Razvas luajitah uvvistujua diizelii Nestien jalostuslaitoksel Porvoos. Yhtes razvukilos suavul diizelimiäräl ajat läs kolmie kilometrii.

    Pajtim Statovci voitti iččeh tevoksel Bolla kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon.
    Valličendan luadinuoh Yleisradivon toimitusjohtajah Merja Ylä-Anttilah syväh vaikutti kniigan čoma kieli. Bolla on Statovcin kolmas romuanu. Finlandia-voitto korrondau nuoren kirjuttajan lykyllizen starinan. Omassah enzimäzel romuanal Kissani Jugoslavia  häi voitti Helsingin Sanomien alguajale kirjuttajale annettavan palkindon. 29 (kaksikymmen yheksä)-vuodine Pajtim Statovci on nuorin kaunehkirjalližuon Finlandia-palkindon voittai.

    Fil’moin da tv-sarjoin zakonatoi kačondu on roinnuh ylehizekse Suomes, sanou Luadijanoigevuon tiijoitus- da valvondukeskus.
    Yhtistyksen mugah läs 400 000 (nelliäsadua tuhattu) suomelastu kaččou fil’moi libo tv-sarjoi zakonattoman ladavuksen libo kohtinazen toiston kauti kuuluguh.
    Pohjazien mualoin lujembat piruatat lövvytäh viegi Ruočis, kus joga viijes luadiu nenga. Danies da Norvegies miäry on kui Suomesgi joga kymmenenden kohtas.

    Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys on pidänyh omassah enzimäzen perustandukerähmön Turrus suovattan 16. (kuvvestostu) kylmykuudu. Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša on evunvalvondu- da kul’tuurujärjestö, kuduan tarkoituksennu on eistiä edehpäi, kehittiä da nostua nägövih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, tugie karjalazien nuorien kieli- da kul’tuuruidentitiettua, kielen elvytysruaduo da eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes. Yhtistys organizuiččou monipuolistu kul’tuururuandua nuorižoh niškoi, ottau ozua yhteskunnallizeh paginah, luadiu tiijoittamistu da on yhtesruavos muijien yhtehsyndyjien järjestölöinke da organizacielonke.

    Lietsu-hotelli avuau omat veriät da ukset Jovensuun keskilinnas iččenäžyspäivänny.
    Hotellih niškoi on kohendettu tilat vahnah Poštutaloih Randukavul. Lietsus löydyy 31 (kolmekymmen yksi) pertii keitändypertilöinke. Hotellis on nägövis karjalažuttu. Äijil hotellipertilöil on karjalankielizet nimet, ezim. Lujat karjalazet, Linduine, Sildazet da Ruokittu perti. Joga nimen tagan on migi oma starin.

  • Posilkoin suamizesgi on olluh hätkestymisty. Ruadajii evustai Poštu- da logistiekkualan unionu PAU sego ruavonandajua evustai Palvelualoin ruavonandajat Palta kaiken sygyzyn ollah nevvoteltuhes Postin ruadajien palkois da ruadoehtolois.

    Suomi suau EU-komissies huomahtuksen julgizien menoloin kazvandas.
    Komissien mugah tulien vuon Suomen julgizet menot vikse kazvetah liigua. Komissii yhtelläh ei pie Suomen talovuon tilandehtu ylen pahannu. Lujevus- da kazvusobimuksen novvattamattah jätändäs komissii huomavuttau sežo Belgiedy, Ispuaniedu, Franciedu, Italiedu, Portugaliedu, Sloveniedu da Slovakijua.

    Kogo Suomes školat nygöi muutetah omii Rastavan pruazniekan pidoloi.
    Vijannu on abulasoigevusaziimiehen piätös, kuduan mugah kaikile opastujile tarkoitettuu Rastavan pruazniekkua ei sua pidiä kirikös. Ylen kyzelyn mugah piätöksen täh on roinnuh muokkavustu enne kaikkie pienil paikkukunnil, kus kirikkö voibi olla ainavo pättävy pidokohtu. Sen sijah suuril paikkukunnil kirikön käytändän pruazniekkukohtannu on heitetty jo aijemba.

    Ruaduo ruadajien gimnuazielazien miäry kazvau.
    Školatervehyskyzelyn mugah läs joga viijes gimnuazielaine algau ruadua jo enne täyzi-igähistymisty. Ruavonruandu gimnuazies opastundan rinnal on alalleh ližennyh jälgimäzen seiččemen vuvven aigua. Tutkimukses nuorien ruadoh käyndiä on sellitetty paiči muudu gimnuazien opastundan menoloin kattamizel.

    Antibiotiekoin käyttö Suomes on vähennyh iellehgi.
    Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen statistiekan mugah antibiotiekoin kulutus on vähennyh läs viijen prosentan vuozivauhtii jo kaheksan vuvven aijan. Muijal Euroupas antibiotiekoin käyttö on pyzynyh endizelleh. Sen sijah äijile eri antibiotiekoile vastustusmaltajat bakteriet ollah roittu ylellizikse sežo Suomes. Niilöin miäry on meil yhtelläh selgiehgi pienembi, migu muijal Europas.

    Erähät taidomuzein Ateneuman tevoksis ollah moizet muriet, ga ei net voija kestiä enämbiä ilmua da valgiedu.
    Ateneum jouduu pidämäh kanzallizii uardehii varastos, gu net ei hävittäs kogonah. Bumuagutevokset säilytäh puaksuh pahem, migu kangahale mualatut. Murieloi bumuagutevoksii voijah vardoija mingi verran andamal valgiedu väi vähäzen.

    Täl nedälil Suomes on pruaznuittu miehien jalgumiäččyjoukkovehen enzimästy arvoturniirusijua.
    Nedäli tagaperin Huuhkajat piästih Euroupan čempionuatan kižoih voittamal Helsingis Liechtensteinan. Tossargen kanzanpruazniekku vedi Helsingin kanzalastorile tuhanzii suomelazii faniloi.

    Karjan kielen päiviä pietäh tuliel nedälil kolmanpiän 27. (kahteskymmenes seiččemes) kylmykuudu.
    Suomes Karjalan kielen päiviä pruaznuijah jo nellätty kerdua. Karjalan Kielen Seuran aloittehes roinnuon pruazniekkupäivän taga-alal on Tazavallan prezidentan Tarja Halozen vuvvennu 2009 (kaksituhattu yheksä) annettu azetusmuutos, kudamas karjalan kieli enzimästy kerdua miäriteltih Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse. Pruazniekkupäivän hyväkse Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksen Auran restoranas da Agoran koufeičuppuzes syömislistat on kiännetty karjalakse. Toven ruaduo karjalan kielen eistämizekse edehpäi on ruattu ymbäri vuvven. Ezimerkinny täs on mulloi käymäh pandu valdukunnalline karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu, kudaman hantuzis ezimerkikse jovensuulazet lapset ollah voidu suaja päivykodilois karjalan kielen opastustu.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä