Tiina Lundbergin huoltamo

Vapaalaskijat Teija Laukka ja Mikko Sirkiä: Vuorilla pitää kunnioittaa luontoa ja laskea turvallisuus edellä

  • 57 min
  • toistaiseksi

Mikä vetää offareille? Sitä kysytään nyt huoltamolla, jossa tänä talvena unelmoidaan talvisista seikkailuista.

Teija Laukka ja Mikko Sirkiä ovat vapaalaskijoita, joita seikkailuun vetää luontokokemukset, mutta myös koskemattomat hanget, rinteet ja tottakai puuterilumi. Suomen Lapissa reissataan Pallaksen maastoissa ja Pohjois-Norjassa tehdään topptureja huipulta toiselle. Mikolta löytyy takataskusta myös yllätyskortti: Antarktis. Millainen maasto siellä odotti laivallista vapaalaskijoita?

Huoltamolla vieraana ovat vuorilla liikkumiseen erikoistuneen ja koulutusta järjestävän Adventure partnersin Teija Laukka ja Mikko Sirkiä.

Lähetykset

  • ti 28.1.2020 14.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Tässä huoltamon jaksossa pohditaan mielen voimaa. Miten omalla ajattelulla voi parantaa jopa fyysista suoriutumiskykyä? Miten motivaatiota voidaan kehittää? Miten mielikuvia voisi käyttää oman hyvinvoinnin parantamiseksi?

    Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä ja erityisen kiinnostavia nyt kun elämme poikkeusoloissa. Miten motivoida itsensä tai lapsensa liikkeelle kun treenit on peruttu? Miten omaa tulevaisuudenuskoa voi mielikuvien avulla vahvistaa kun taloudelliset huolet ovat täyttäneet ajatukset?

    Vieraana on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan emeritusprofessori ja liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jarmo Liukkonen, joka on mm. toiminut psykologisen valmennuksen asiantuntijana useissa Suomen urheilumaajoukkueissa.

  • Viime päivien tapahtumat ovat tuoneet epävarmuuden elämään. Epävarmuus voi tuoda mukanaan huolta, ahdistusta ja jopa pelkoa - miten tästä selviämme? Huolta voi olla terveydestä, taloudesta ja läheisistä ihmisistä. Ahdistuksen ja pelon tunteet ovat hyödyllisiä, välttämättömiä tuntemuksia, jotka ovat rakentuneet meitä suojaamaan, mutta liiallisina ne valtaavat ajattelun ja estävät meitä tekemästä itselle hyödyllisiä asioita. Miten kohdata epävarmuus? Miten hallita pelkoja, huolta ja ahdistusta?

    Huoltamolla vieraana on psykologi ja psykoterapautti, työnohjaaja ja MBB-kouluttaja Hanna Rauanheimo.

    Lisäksi puhumme tunnetaidoista, joista on hyötyä kun koko perhe törmäilee etätöissä ja etäkoulussa samassa huushollissa erilaisina tarpeineen ja monine tunteineen. Miten tunnetaitoja voidaan oppia ja miten ottaa käytäntöön? Fanni-tunnetaitosarjan kirjoittajat psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kertovat.

  • Suomalaisessa urheiluvalmennuksessa ollaan perinteisesti keskitytty lajitaitoihin, taktiikkaan ja tekniikkaan. Urheiluharkkoihin on tultu harjoittelemaan lajia ja metodit ovat olleet sivuseikka. Viime vuosina on onneksi alettu puhua enemmän myös pedegogiikasta ja urheilupsykologiasta. Miten opettaa? Miten ryhmänhallinta sujuu parhaiten? Miten saisin urheilijoista irti vielä enemmän? Miten lapset saisi pidettyä urheilun parissa?

    Harrastaminen urheiluseurassa ei ole vain liikuntataitojen oppimista vaan samalla reppuun jää paljon muitakin taitoja - ja matka on tärkeämpi kuin perille pääsy.

    Nyt huoltamolla kurkistetaan urheiluvalmennukseen pääasiassa pedagogiikan kautta, mutta puhutaan myös vanhempien roolista ja haetaan edelleen esimerkkejä hyvästä valmennuksesta. Omia näkemyksiään kertovat jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho, Käpylän Pallon valmennuspäällikkö J-P Savolainen sekä valmentajuutta tutkinut psykoterapeutti Heidi Packalen.

  • “Hyvä valmentaja on reilu, osaa opettaa, auttaa, on positiivinen ja joskus vitsikäs, välillä tiukkakin - mutta ei liian tiukka” näin kilpaurheilua harrastavat lapset kuvaavat hyvää valmentajaa. Millaista on hyvä valmennus? Mitä on ilo lasten urheilussa ja mitä ylipäätään on lasten urheilu?

    Huoltamolla kurkistetaan Voimisteluliiton kulisseihin ja käydään kysymässä, miten liitossa on tartuttu lajikulttuurissa ilmenneisiin ongelmiin. Voiko positiivisella otteella valmentaa huipulle? Miten valmennetaan kurinalaisesti mutta lempeästi?

    Juniorijääkiekossa Kunnioita peliä -ohjelma on pyrkinyt nostamaan esiin positiivista pelikulttuuria ja viestimään tätä niin tuomareille, pelaajille, valmentajille kuin katsojillekin. Millaisia arvoja jääkiekossa pyritään jalkauttamaan ruohonjuuritaolle ottelutapahtumiin?

    Haastateltavina ovat Voimisteluliiton osaamisen kehittäjä Liisa Lappalainen, Aseman Lapset -yhdistyksen kouluttaja ja suunnittelija Armi Wallén sekä Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho.

  • Millä tavalla muistiaan voi auttaa digiajan tietotulvassa? Miten asioita voi tietoisesti painaa mieleen? Entä miten muistiaan voi tehostaa?

    Monet työikäiset kokevat kuormittumista ja stressiä. Sairauslomista iso osa johtuu mielenterveyssyistä. Millainen määrä haasteita on muistille hyväksi ja milloin mennään ylikuormittumisen puolelle?

    Entä sitten kun unohduksia alkaa tulla enemmän? Milloin kannattaa alkaa epäillä muistisairautta? Suomessa on noin 7000 työikäistä muistisairasta mutta muistisairaus koettelee ruuhkavuosissa eläviä myös omien vanhempien sairastumisen myötä. Miten muistisairas läheinen pitäisi kohdata?

    Vieraina ovat aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sekä tietokirjailija ja toimittaja Leeni Peltonen, joilta on juuri ilmestynyt Uuden ajan muistikirja. Muistisairauksista kertoo Anita Pohjanvuori, joka työskentelee Muistiliiton työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmien asiantuntijana.

  • Mikä merkitys sisaruudella on? Väestöliiton tutkimusten mukaan perheen sisäiset ihmissuhteet kietoutuvat vahvasti yhteen. Jos vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien suhteet lapsiin ovat rakastavia, niin silloin sisarusten väliset suhteet ovat usein lämpimiä. Perheen positiivinen ilmapiiri näkyy myös sisarussuhteissa.

    Puhumme tänään erityisesti erityisestä sisaruudesta - siitä jos yksi perheen lapsista syntyy vammaisena tai sairastuu vakavasti. MItä se tarkoittaa sisarusten näkökulmasta?

    Entä millaista on elää kaksosena tai monikkona? Vieraana ovat Erityinen sisaruus koordinaattori Katri Lehmuskoski ja Suomen monikkoperheiden toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

  • Laiskottaako? Onko sohvannurkassa pötköttely sinulle mieluisaa hommaa? Vai tunnetko huonoa omaatuntoa jos vetäydyt viltin alle unelmoimaan?

    Aika moni meistä tuntee suorituspaineita elämässään. Työ- ja koulumaailmasta kuuluu huolestuttavia uutisia uupuvista ja sairauslomalle jäävistä ihmisistä. Jotain pitäisi tehdä. Pitäisikö ihmisille opettaa joutenoloa, huilaamista?

    Nyt Huoltamolla pohditaan laiskottelun hyviä puolia, mietitään miten musiikilla voi vaikuttaa mielialaan ja lopuksi pyritellään pois suorittamisesta. Omat näkemyksensä kertovat psykologi Vesa Nevalainen, Laura kajander, alttoviulisti ja suomalaisen barokkiorkesterin toiminnanjohtaja sekä itsetuntemusohjaaja ja kirjailija Eevi Minkkinen.

  • Nyt huoltamolla seikkaillaan jäisellä seinämällä, putouksella jääraudat jalassa ja hakut kädessä. Henna Paalanen ja Jaakko Lehto ovat aktiivisia kiipeilijöitä ja he vievät tarinoissaan jäisille seinämille ja jyrkänteille Pohjois-Norjaan, Posiolle, Alpeille ja Dolomiiteille. Mistä löytyvät hienoimmat reissut?

    Mikä vetää korkealle kiipeämään, vaikka vaara on käsinkosketeltavaa? Mitä kiipeily antaa?

    Henna Paalanen kuvaa ylöspääsyä - huiputtamista - hetkeksi, jolle ei ole vertaa. Sitä tunnetta ei voita mikään:

    “Vuoren huipulla on hiljaista, on kaiken yläpuolella. Usein pilviä on jaloissa. Se on mun elämän lempihetki. “

    Samaa pohtii Jaakko Lehto, mutta nostaa esiin myös matkanteon vaikeuden ja sen palkitsevuuden. Joskus etsitään haastavinta, vaikeinta reittiä päästä ylös ja kun se onnistuu saa myös parhaat fiilikset.

  • Mikä vetää offareille? Sitä kysytään nyt huoltamolla, jossa tänä talvena unelmoidaan talvisista seikkailuista.

    Teija Laukka ja Mikko Sirkiä ovat vapaalaskijoita, joita seikkailuun vetää luontokokemukset, mutta myös koskemattomat hanget, rinteet ja tottakai puuterilumi. Suomen Lapissa reissataan Pallaksen maastoissa ja Pohjois-Norjassa tehdään topptureja huipulta toiselle. Mikolta löytyy takataskusta myös yllätyskortti: Antarktis. Millainen maasto siellä odotti laivallista vapaalaskijoita?

    Huoltamolla vieraana ovat vuorilla liikkumiseen erikoistuneen ja koulutusta järjestävän Adventure partnersin Teija Laukka ja Mikko Sirkiä.

  • Jaakko Heikka ja Thomas Wikström ovat arktisen retkeilyn asiantuntijoita, kokeneita vaeltajia ja oppaita. Tunturien ja erämaiden luonto, toisaalta oman itsen haastaminen ja arjesta pois pääseminen saavat miehet palaamaan erämaihin vaeltamaan aina vain uudelleen. Mitkä ovat heille itselleen tärkeimpiä muistoja, merkityksellisiä reissuja?

    Kun puhutaan monien viikkojen vaelluksesta erämaassa, oman kehon äärimmilleen laittamisesta ja luonnon voimista, ollaan aina vaaran äärellä. Ankarat avotunturit järjestää turvallisuuskursseja ja jopa jääkarhuturvallisuus -kurssin. Mitä pitää tehdä jos vastaan tulee jääkarhu? Entä mitä muuta vaaroja retkeilijä voi erämaassa kohdata? Huoltamolla vieraana ovat Jaakko Heikka ja Thomas Wikström.

  • Nyt vuoden alussa huoltamolla etsitään talvisia seikkailuja. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään luonnonjäille retkiluistelemaan. Tärkeässä roolissa ovat turvallisuusohjeet - mitä varusteita tarvitaan, miten ne pakataan mukaan ja mitä kaikkea jäällä liikkuessa pitää ottaa huomioon.

    “Parasta luistelussa on kaverit joiden kanssa retkiä tehdään”, toteaa kokenut luistelija ja retkenvetäjä Eva-Lotta Backman, sillä jäälle ei lähdetä koskaan yksin. Samaa mieltä on toinen Suomen retkiluistelijoiden aktiivi Petri Koskinen, joka pohtii myös retkiluistelun suosion syitä: “Huonot lumitalvet ovat ohjanneet luistelemaan ja myös turvallisuusoheiden leviäminen on lisännyt intoa ja rohkeutta lähteä mukaan”.

    Mitkä ovat heidän upeimmat retkensä? Pelottaako koskaan? Miksi luistelu on vienyt mennessään?

  • Yksilöllistä hyvää oloa työelämässä ja sen ulkopuolella hyvin levänneenä - näin voidaan tiivistää tämän vuoden isot suuntalinjat hyvinvointikontekstissa.

    Hyvinvointi on noussut tänä vuonna vahvasti otsikoihin. Siitä puhutaan niin työpaikkojen kahvipöydissä kuin työyhteisöiden koulutuksissa - puhumattakaan siitä, miten aihe nousee esiin ystävien kesken käydyissä pohdinnoissa. Miten voin, mistä voimavaroja arkeen, elänkö arvojeni mukaista merkityksellistä elämää?

    Iso trendi tänä päivänä on se, että ei tarvitse odottaa pahoinvointia vaan omasta itsestään saa pitää huolta jo ennen sitä - tänä päivänä on ok satsata omaan hyvinvointiin, toteaa huoltamolla psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Satu Pihlaja.

    Vieressä nyökyttelee viestinnän, työpsykologian ja muutosjohtamisen asiantuntija Sanna Fäldt, jolta on juuri ilmestynyt kirja: Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään. Hän puolestaan nostaa isona ilmiönä esiin työelämän saralta yksilöllisyyden - sen että yrityksissä on alettu kuunnella enemmän yksilöllisiä tarpeita.

    Kolmannen noston kuluneen vuoden ilmiöistä tekee voimaharjoitteluvalmentaja, luennoitsija ja tietokirjailija Joni Jaakkola. Hän kysyy, miten paremmin me voisimme jos nukkuisimme tarpeeksi: “Hyvä yöuni ei ehkä korjaa ihan kaikkea, mutta kaikki muu olisi helpompaa jos uni olisi kunnossa”.

Klipit

  • Suomalaiset liikkuvat yhä liian vähän liikunnan trendikkyydestä huolimatta. Lisäksi lapset ja nuoret pelaavat entistä enemmän erilaisia digipelejä.

    Voiko liikkumisen viihteellistäminen olla yksi tie siihen, että ihmiset liikkuisivat ja säilyttäisivät terveytensä entistä paremmin? Miltä kuulostaa exergaming? Liikkuminen ja digipelaaminen? Aihetta tutkinut tutkijatohtori Tuomas Kari IAMSR-tutkimusinstituutista kertoo Tiina Lundbergin huoltamolla, miten yhdistyy digipelaamien ja liikkuminen.

  • Valmentaja Anne Karilahti toteaa läsnäolon olevan kaunein sana. Se pätee myös taisteluissa, joita perheissä käydään digilaitteiden käytöstä. Jos haluat lapsen istuvan vähemmän puhelin kädessä sohvannurkassa, kehitä hänelle vaihtoehtoista tekemistä. Tehkää asioita yhdessä!

    Seuraavassa Anne Karilahti kertoo käytännön vinkkejä puhelinajan vähentämiseen ja puhuu myös omasta suhtautumisestaan ruutuaikaan.

  • Nukkuminen ja sen mittaaminen on kova juttu tällä hetkellä hyvinvointipiireissä. Ja nyt jo muutaman vuoden ajan on järjestetty unen SM-kisat, jossa mitataan palauttavaa unta.

    - Kisa on hauska tapa muistuttaa unen merkityksestä, sanoo järjestävän yrityksen Liftedin toimistusjohtaja Taneli Rantala, joka kertoo mistä näissä unen sm-kisoissa on kyse.

  • Migreeniä sairastaa joka kymmenes - naisilla se on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Migreenin oireet ovat moninaisia, ne voivat vaihdella potilaasta toiseen mutta paljon on yhteistäkin - näköhäiriöitä, pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä jne. Migreeni vaikeuttaa elämän suunnittelemista ja se aiheuttaa tehottomuutta niin arjessa kuin työssäkin

    Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo oirekirjon vaikeuttavan myös diagnosointia: Migreeni on niin monimuotoinen sairaus ja kenelläkään ei ole täysin samanlaista migreeniä joten lääkäreiden on vaikea joskus tehdä diagnoosia.

    Lääkkeistä monet saavat apua ja ja aika usea migreenipotilas allekirjoittaakin seuraavan: ennen ovesta ulosmenoa käydään taskut ja pussukat läpi - onhan migreenilääkkeet pakattu mukaan? Tämän allekirjoittaa myös migreeniä sairastava Rigina Ajanki:

  • Millaista on hyvä suomalainen urheiluvalmennus? Sitä pohditaan huoltamolla tammikuussa.

    Ohjelmassa ääneen pääsee pitkän linjan intohimoinen voimisteluvalmentaja, Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja ammattivalmentajia Kisakalliossa opettava Pulmu Puonti.

    Hänen työtään valmentajana ohjaavat arvot - se, että tytöt olisivat onnellisia ja oppisivat tekemään työtä unelmansa eteen. Myös turvallisuus on tärkeää. Fyysisesti se tarkoittaa oikeanlaista harjoittelua ja psyykkisesti sitä, että jokaisesta voimistelijasta pidetään huolta ja huomioidaan myös ryhmän sisäisiä tunnetiloja.

    Tiina tapasi Pulmu Puonnin OVO Training Centerissä Espoossa.

  • Valmennusta on tänä päivänä paljon tarjolla perinteisen urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Personal trainerit tarjoavat palvelujaan ja jos tämä ei riitä voi lähteä vaikkapa motivaatiovalmentajan tai elämäntaitovalmentajan juttusille.

    Motivaation lisäksi päivän sana on tavoite ja tavoitteellisuus. Omaan kalenteriin tai bullet journaliin tulisi merkitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.

    Seuraavaksi tapaamme elämäntaidon ja itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen - hän on sanonut että meillä on nykypäivänä vaihtoehtoja elämässä niin paljon, että ihmisen on vaikea valita, ja tähän halutaan valmennusapua - tukea omannäköisen elämän luomiseen.

    Tiina Lundberg tapasi Ilkan ja kysyi miksi tavoitteita oikein kannattaa asettaa?

  • Käpylän pallossa valmentavan Jesse Martinin mukaan vuorovaikutustaidot ja lapsen kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan juniorivalmentajan työkalupakista. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka valmentajakoulutuksessa jäävät paitsioon.

    Lisää Jesse Martinin ajatuksia valmentamisesta ja jalkapallosta kuullaan Tiina Lundberin huoltamolla tammikuussa.

  • Suomalainen urheiluvalmennus on ollut tänä syksynä esilla paljon - mitä huipulle tähtäävältä urheilijalta voidaan vaatia? Millainen on hyvä valmentaja? Huudetaanko, haukutaanko vai pyritäänkö vahvistamaan urheilijan sisäistä motivaatiota? Tästä puhutaan tammikuussa huoltamolla.

    Huippu-urheilu on kovaa, näin toteaa Suomen sulkapalloliiton päävalmentaja Anu Nieminen, jolla on itsellään huippu-urheilijan ura takana. Tiukkuus ja vaativuus voi olla myös positiivista. Tiina Lundberg tapasi Anu Niemisen ja kysyi miksi tämä alunperin halusi alkaa valmentaa.

  • Heli Harjanne on poliisi, jolla on on myös personal trainerin koulutus sekä uintivalmentajan pätevyys. Tämän lisäksi hän on - ainoana suomalaisen naisena - suorittanut kolmostason valmentajakoulutuksen amerikkalaisessa jalkapallossa.

    Mikä muu kuin valmentajan oma rakkaus lajiin yhdistää näin erilaisia lajeja? Miten joukkueen valmentaminen eroaa yksilövalmennuksesta? Tiina Lundberg tapasi Heli Harjanteen ja kysyi, miksi poliisi haluaa vielä valmentaa päivätyönsä ulkopuolella?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä