Metsäradio

ke 19.2.2020

  • 57 min
  • ei kuunneltavissa

Pihkan tuoksua radioaalloilla. Matti Ylönen

Lähetykset

  • ke 19.2.2020 20.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Kiteen Kesälahdella sijaitsevan Juutinsuon ennallistaminen käynnistyi helmikuussa. Yli 300 hehtaarin laajuinen raskaasti ojitettu ja vaihtelevalla menestyksellä metsitetty suo halutaan palauttaa takaisin suoksi, ja samalla sitomaan hiiltä ja suodattamaan pohjavettä. Yli 150 kilometriä suo-ojia taputellaan kaivinkoneella umpeen, joten hetkessä ei valmista tule. Mäntyniemen yhteismetsän osakas Anne Lindeberg-Piiroinen seurasi hyvillä mielin kaivinkoneen aikaansaannoksia suollaan, Siru Päivinen tutustui kohteeseen maanomistaan opastuksella. Kuva: Siru Päivinen / Yle

  • Metsäradiossa alkoi viisiosainen sarja, missä mennään Pertti Koskimiehen matkassa kevään eri vaiheisiin. Ohjelma kuullaan kahden viikon välein aina toukokuun loppupuolelle asti. Kuva: Pertti Koskimies

  • Nyt kun Suomi on mennyt koronaviruksen takia enemmän tai vähemmän kiinni, ulkoilusta on tullut yhä tärkeämpi ajanviete. Monelle on kuitenkin epäselvää, pitääkö ulkona huolehtia samanlaisista turvaetäisyyksistä kuin sisätiloissa, ja mitä ulkona sitten oikein voi tehdä. Suomen latu on laatinut pandemia-aikaa varten ulkoiluetiketin eli ohjeet siitä, miten ulkoilu on turvallista näinä aikoina. Etiketti löytyy kokonaisuudessaan järjestön nettisivuilta.
    Mutta turvallinen ja virkistävä ulkoilu ei ole vain ohjeiden seuraamista. Tutusta lähimetsästä voi saada vaikka mitä uutta irti, kun päästää luovuuden valloilleen. Yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen Suomen Ladusta vinkkaa seuraavassa Metsäradion kuuntelijoita siitä, miten chillailija, peruskävelijä ja himokuntoilija voivat nauttia kevätluonnosta jopa ihan uudella tavalla - ulkoiluetikettiä unohtamatta. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Seuraavaksi lähdetään Hyvinkään Kytäjälle. Suomen Ympäristökeskuksen nisäkäsasiantuntija Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat täpläkauriiden jäljillä. Vaan mitenköhän onnistuu, löytävätkö herrat kauriita vai joutuvatko miehet turvautumaan vanhojen retkien tarjoamiin muistikuviin?

  • Repoveden kansallispuistossa Kymenlaaksossa valmistaudutaan täysillä tulevaan kauteen. Tosin kulunut talvikausi on ollut kokonaan lähes lumeton ja retkeilijät ja maastopyöräilijät ovat liikkuneet kansallispuistossa esteettä viimeisten kuukausien aikana. Asko Hauta-aho kävi Repovedellä viime viikolla ja tapasi siellä puistomestarin, joka luottaa kymenlaaksolaiseen maisemaan ja sen vetovoimaan. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomen evankelisluterilaisilla seurakunnilla on metsäomaisuutta noin 90 miljoonaan euron edestä, kaikkineen lähes 170 000 hehtaaria. Siitä reippaasti eniten, noin 5000 hehtaaria, on Lieksan seurakunnan omistuksessa. Lieksassa työskentelee myös Suomen ainoa seurakunnan palkkaama metsäasiantuntija, Henri Maijala. Mitä muuttuva ilmasto tarkoittaa suurista metsäaloista vastaaville toimijoille, kun hiilinielujen perään katsellaan kiihtyvään tahtiin? Henri Maijalan sormihankasessa humisee 5000 hehtaaria Lieksan seurakunnan metsiä, seurakunnan metsäasiantuntijasta on tulossa toukokuun alusta lähtien myös seurakunnan talousvastaava. Siru Päivinen kävi Lieksan seurakunnan metsässä Henri Maijalan kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Suurissa kaupungeissa ei koskaan voi nähdä täydellistä tähtitaivasta, koska kaupungin hajavalot haittaavat aina tähtien havainnointia. Harvasti asutulla maaseudulla, saaristossa tai Pohjolan perukoilla tähtiharrastukseen on paremmat mahdollisuudet. Mutta entäpä tähtitaivaan valokuvaaminen, miten vaikeaa se on? Juha Blomberg opasti Juha Laaksosta Kittilässä Pallasjärven jäällä tähtitaivaan valokuvaamisessa. Mitenköhän herrat talvisessa pimeydessä, lumisella jäällä oikein suoriutuvat? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina Tasmanian tailori. Työmatkalla maapallon toisella puolella tuli aikoinaan vastaan kaloihin liittyvä tuntematon sana. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaisen maaseudun kasvot muuttuvat häkellyttävällä vauhdilla. Yhä useamman tilan takametsät on jo lyöty tarkkaan lihoiksi, kun on koetettu pöngätä tilan muuta tuotantoa maidon, lihan tai viljantuotannon sukeltaessa. Tyhjilleen jääviin tuotantotiloihin mietitään vimmaisesti uutta elämää, näin myös Pohjois-Karjalassa Hammaslahdella sijaitsevalla Soinisten tilalla. Siru Päivinen ajeli kysymään, mitä tilalla nykyisin korvamerkitään? Kuva: Siru Päivinen / Yle

Klipit

  • Suomalaiset syövät aivan liian vähän kalaa. Koska kulutus on niukkaa, jäävät kalan terveyshyödyt saamatta, samoin hyödylliset ympäristövaikutukset. Itämeren kestävien villikalojen syönti on nimittäin ainut keino, jolla sinileväkukintoja aiheuttavia ravinteita saadaan pois Itämerestä. Kalan puolesta puhuu elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, joka toimii myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Toimittaja: Pirjo Koskinen - Kuva: Arja Lento

  • Käpylinnut ovat lintumaailman kummajaisia, sillä ne alkavat pesiä jo kevättalvella ja vaeltavat jopa muutaman tuhannen kilometrin päähän etsiessään seuraavaa pesimäseutua. Käpylinnut syövät havupuiden siemeniä. Emojen on helpointa poimia kymmeniä tuhansia siemeniä poikasten ruoaksi maalis-huhtikuussa, jolloin käpyjen suomut avautuvat siementen varisemisen edellä. Käpylinnuille on kehittynyt pihtimäinen nokka, jossa ylä- ja alanokan kärki menevät ristiin. Kuusen yltäkylläisen käpysadon ansiosta Etelä-Suomen metsät kaikuvat nyt etenkin pikkukäpylintujen äänistä. Käpylinnuista iloitsi ruokailupuun alla Pertti Koskimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Aina Joulun alla nousee esiin väite, että joulukuusen mukana sisälle kotiin voi tulla hirmuinen määrä hyönteisiä. Aiemmin esitetyt lukumäärät ovat liikkuneet sadassa tai kahdessa sadassa tuhannessa, mutta joskus on uutisoitu, että joulukuusissa voi olla jopa 500 000 hyönteistä. Tällaisia lukumääriä on aika vaikea uskoa. Se tiedetään, että tyypillisiä kuusen mukana tulevia vieraita ovat kaskaat, kempit, kääriäiset, punkit, kirvat, hämähäkit, jäytiäiset ja hyppyhäntäiset. Ja eniten ötököitä on latvakuusissa, koska vanhemmissa puissa ja kävyissä elelee oma lajistonsa. Mutta onko joulukuusien hyönteismäärää liioiteltu? Metsäradiossa väite sadoista tuhansista kotiin tulevista hyönteisistä kyseenalaistetaan.
    Heikki ja Leena Luoto sekä Juha Laaksonen päättävät tutkia asiaa Vantaan Kuhajoella. Kuinka paljon heidän joulukuusesta löytyy hyönteisiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa vierailtiin Mäntyharjun Miekankoskella. Juha Laaksonen tapasi luontoharrastaja Tapio Sinkon, joka esitteli uittomuseon esineitä ja kertoi metsureiden ja uittomiesten luontohavainnoista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Joulukuun lopulla Tv1:llä alkaa mediapersoona Mikko Peltolan ja seikkailija Tom Nylundin tähdittämä sarja nimeltä Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom. Joulukuun alussa alkoi sarjaan liittyvä #itämeridinner -kampanja, jonka tarkoituksena on houkutella syömään aliarvostettuja kaloja, kuten särkikaloja, silakkaa ja haukea. Metsäradiossa kuullaan joulukuun ja tammikuun ajan teemaan liittyviä haastatteluja.
    Toimittaja Kukka Ström kävi Mikko Peltsi Peltolan kanssa kalastamassa haukea. Kuva: Marko Oikarinen

  • Karhukosken entinen savottakämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Puumalassa ja sen pitkä historia ulottuu yli sadan vuoden päähän. Kämppä oli pitkään metsäyhtiön omaisuutta, mutta muutamia vuosia sitten sille saatiin uudet omaistajat. Samalla vanha rakennus on saanut uuden ilmeen ja nyt se on ollut erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana tai lomakohteena. Ympäriltä kuului historian pitkien siipien havinaa, kun Asko Hauta-aho tapasi Ossi Kokin Karhukosken kämpän jykevien hirsiseinien sisällä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Amazonian alue on ollut otsikoissa pitkin vuotta - milloin siellä roihuaa metsäpaloja ja milloin siellä hakataan matalaksi sademetsää. Minkälaisia ovat nämä Amazonian kuuluisat sademetsät? Sataako siellä koko ajan, miltä siellä tuoksuu ja onko siellä vaarallista? Kysytään Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajalta Ilari Sääksjärveltä. Hän on tehnyt Amazoniaan jo 30 tutkimusmatkaa. Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Sääksjärven Turun kasvitieteellisessä museossa. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Metsäradiossa selviteltiin miksi osa männynlatvoista kääntyy pois valosta kohti koillista. Tämä koskee vain täysikasvuisia puita ja vääntynyt latvus on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmenien ajan erikoiseen suuntaan. Normaalisti puu pyrkii korjaamaan virheen seuraavan kasvukauden aikana, mutta näin ei ole tapahtunut. Poikkevat männyt kasvavat tavallisesti korkeammilla paikoilla tai meren läheisyydessä. Mäntyjen latvat ovat kääntyneet tavallisesti 45 asteen kulmaan ja ovat kasvaneet ongelman jälkeen muutaman metrin. Samalla paikalla voi havaita useita kääntyneitä latvuksia ja se saattaa aiheuttaa paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Erikoista asiaa selvitteli Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaiseen luontoon, metsiin, vesistöihin kallioihin on perinteisesti liittynyt paljon myyttisiä hahmoja. Osa niistä on ollut pelottavia, osa harmittomia kulkijoita. Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurin tutkija Merja Leppälahden. He juttelivat siitä, millaisia myyttisiä hahmoja entisajan ihmiset ovat voineet kuvitella luonnossa kohtaavansa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Sanomalehtien ilmoitusosastoilla on loppuvuodesta tiedotuksia hirvenpeijaisista. Metsästyskauden päätteeksi järjettettävään tilaisuuteen kutsutaan metsästysseurojen väkeä, maanomistajia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä syksyisen hirvijahdin kanssa. Huomattavasti harvinaisempi tapahtuma on karhunpeijaiset, joita järjestetään harvakseltaan eri puolilla maata. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Asko Hauta-aho pääsi karhunpeijaisiin Puumalaan ja taltioi siellä tämän haastattelun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miltä tuntuisi soutaa aluksi vaikkapa Tallinnaan ja sitten jos voimia riittää niin sieltä vielä takaisin. Tai sitten viettää kesälomansa soutamalla Kööpenhaminasta Helsinkiin. Harva tuollaisin hommiin ryhtyy ja vielä harvempi pystyy. Helsinkiläinen Jari Saario on tällaiset matkat tehnyt ja luvannut ettei soutuhommat jää tähän. Mestarisoutaja Saarion tarkoituksena on soutaa runsaan vuoden päästä Atlantin ylitse. Luitte ihan oikein, Atlantin ylitse, tuollaiset rapiat 5500 kilometriä. Mies on kunnossa ja periaatteessa välineetkin olemassa, mutta jotain vielä puuttuu, että unelman voisi toteuttaa. Miten Atlantin ylitykseen pitää valmistautua? Juha Laaksonen tapasi Saarion Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin vanhan kaakeliuunin tarina. Asko Hauta-aho kävi muurari Harri Saarisen kotona Tuorakan kylällä Orimattilassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä