Metsäradio

Kuuset ongelmissa ilman kunnon talvea

  • 12 min
  • toistaiseksi

Kunnon talvea odotellaan edelleen monin paikoin, vaikka tammikuu lähestyy loppuaan. Ympärillä on vihreä maisema ja lämpöäkin poikkeuksellisen paljon vuodenaikaan nähden. Föhn-tuulet puhaltavat vähän väliä ja lämpömittari näyttää hetkittäin lähes 10 asteen lukemia. Metsäradiossa retkeiltiin Lahteen Ritamäen kuusimetsässä ja puhuttiin kuusien tulevaisuudesta. Normaalisti kuusien pintajuuristoa tukee talvimyrskyissä maan routakerros ja lumipeite, mutta nyt ollaan siis ilman tätä suojaa. Professori Heikki Setälän kanssa lahtelaisessa kuusikossa kävi toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lähetykset

  • ke 22.1.2020 20.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Naakka on yleistynyt viime vuosina niin nopeasti, ettei tämä sympaattinen lintu nauti enää kaikkien arvostusta. Varsinkin monet kaupunkien ja taajamien asukkaat, jotka ovat saaneet talvehtivan naakkaparven lähipuuhunsa yöpymisvieraakseen, ovat joskus hiukan näreissään. Naakat kun saattavat olla joinain öinä melko äänekkäitä. Jupinaa syntyy monesta eri syystä, ennen kaikkea jos lintuja häiritään, mutta myös keskinäisistä kahnauksista ja kanssakäymisestä. Olisi hauska tietää, mitä linnut toisilleen yön pimeydessä selvittävät, ja millaisia tietoja yöpymispuissa vaihdetaan. Metsäradiossa lintuharrastaja Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen pohtivat nyt näitä asioita. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vaelluskalat löysivät entisaikoina tiensä etelärannikon virtavesiin, mutta ihmisen rakentamat nousuesteet ovat monin paikoin panneet vaellukselle stopin. Kirkkonummelaiseen Luomanpuroon nousi aikanaan meritaimenta Luomanlahdelta, mutta puron alajuoksulla sijaitsevasta entisestä sähkövoimalasta tuli taimenelle ylivoimainen este. Kalat eivät pääse nousemaan voimalapadon ohi. Marko Vähäkuopus rakensi talon patoaltaan viereen. Hän halusi ennallistaa taimenen kulkureitin ja päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Retkiluistelukausi on viimein avattu myös Etelä-Suomessa. Toimittaja Hannamari Vallila laittoi luistimet jalkaan ja lähti retkelle Jaakko Vallilan kanssa. Jää oli vielä aika ohuttu ja laulavaa. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Juukalainen Hannu Lehtoranta on tarkkaillut luontoa, erityisesti lintuja viiden vanhasta, ja tehnyt Metsäkeskuksen riveissä leipää pian täyden työuran verran. Hänellä on ollut vuosikymmeniä näköalapaikka seurata suomalaisen luonnon, ja erityisesti metsäluonnon, muutosta. Millaisia asioita hän on laittanut merkille? Entä miten muutosta havainnoi metsänomistaja, koiraharrastaja Jari Murto? Siru Päivinen tapasi miehet Pohjois-Karjalassa, Juuassa, Jarin suojellussa metsäkohteessa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

  • Yle Luonto aloitti ahmaliven Ähtärin nuoren parin Julian ja Matin elämästä. Skotlannista tuotu Julia ja Matti Ranualta ovat nyt siinä iässä, jolloin poikasia odotetaan jo tosissaan. Pirjo Koskinen kävi Ähtärissä jo joulukuussa, kun livekameraa asennettiin Julian pesälaatikkoon. Hän tapasi eläintenhoitaja Tiina Sarkkisen ahma-aitauksen vierellä. Kuva: Ähtärin eläinpuisto / Timo Ahopelto

  • Metsäluonnon monimuotoisuus on Suomessa vähenemässä. Suomen ympäristökeskuksen suunnittelijan Ninni Mikkosen työnä on selvittää, miten jäljellä olevia lajistoltaan arvokkaita metsäalueita voidaan löytää entistä paremmin ja miten tietoa niistä saadaan jaettua esim maanomistajille. Lapsena virinnyt rakkaus metsänhoitoon ja karttoihin on siis lopulta johdattanut hänet tutkimaan karttoja työkseen. Minna Pyykkö lähti Ninni Mikkosen sateiselle retkelle Helsingin Viikkiin Hallainvuoren metsikköön. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Mikko Peltsi Peltola ja Tom Nylund auttoivat Itämerta viisiosaisessa TV-ohjelmassa, joka kuvattiin viime kesänä. Samalla he tekivät lupauksia Itämeren hyväksi. Onko lupauksista jo lipsuttu? Mikä on ollut vaikeinta tai jopa mahdotonta? Toimittaja Hannamari Vallila meni tarkistamaan asian. Kuva: Tom Nylund

  • Metsälain ns. kymppipykälän suojista poistui yllättäen noin Espoon pinta-alan verran, 34 000 hehtaaria, suojeltuja luontokohteita. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan metsänomistajan oikeusturvan kannalta oli välttämätöntä ajantasaistaa metsävarantoa. Metsien monimuotoisuudesta huolestuneet puolestaan ihmettelevät, miksi luontoarvoiltaan jo kertaalleen erityisen tärkeiksi luokiteltuja alueita puretaan lain suojista motojen ulottuville. Muutos vaarantaa muunmuassa lehtokohteita ja niukkakasvuisia suoalueita. Mitä tämän hetken metsätaloudesta ja lainmuutoksista miettii metsänomistaja, vaikkapa Jari Murto Pohjois-Karjalassa? Entä millainen maisema luontokohteiden suojeluun avautuu vuosikymmeniä Metsäkeskuksen leivissä arvokkaita luontokohteita kartoittaneen Hannu Lehtorannan työssä? Siru Päivinen ajeli Juukaan, suojeltuun metsäkohteeseen. Kuva: Siru Päivinen / Yle

  • Yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen on tutkinut Suomen luonnontilaisia metsiä jo vuosikymmenten ajan. Sinä aikana käsitys metsien rakenteesta ja uudistumisesta on muuttunut monella tavalla, ja sillä on yhteyksiä myös niiden lajien suojeluun. Minna Pyykkö käy Helsingin Viikissä metsätieteiden talolla juttelemassa aiheesta. Kuva: Minna Pyykkö

Klipit

  • Suomalaiset syövät aivan liian vähän kalaa. Koska kulutus on niukkaa, jäävät kalan terveyshyödyt saamatta, samoin hyödylliset ympäristövaikutukset. Itämeren kestävien villikalojen syönti on nimittäin ainut keino, jolla sinileväkukintoja aiheuttavia ravinteita saadaan pois Itämerestä. Kalan puolesta puhuu elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, joka toimii myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Toimittaja: Pirjo Koskinen - Kuva: Arja Lento

  • Käpylinnut ovat lintumaailman kummajaisia, sillä ne alkavat pesiä jo kevättalvella ja vaeltavat jopa muutaman tuhannen kilometrin päähän etsiessään seuraavaa pesimäseutua. Käpylinnut syövät havupuiden siemeniä. Emojen on helpointa poimia kymmeniä tuhansia siemeniä poikasten ruoaksi maalis-huhtikuussa, jolloin käpyjen suomut avautuvat siementen varisemisen edellä. Käpylinnuille on kehittynyt pihtimäinen nokka, jossa ylä- ja alanokan kärki menevät ristiin. Kuusen yltäkylläisen käpysadon ansiosta Etelä-Suomen metsät kaikuvat nyt etenkin pikkukäpylintujen äänistä. Käpylinnuista iloitsi ruokailupuun alla Pertti Koskimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Aina Joulun alla nousee esiin väite, että joulukuusen mukana sisälle kotiin voi tulla hirmuinen määrä hyönteisiä. Aiemmin esitetyt lukumäärät ovat liikkuneet sadassa tai kahdessa sadassa tuhannessa, mutta joskus on uutisoitu, että joulukuusissa voi olla jopa 500 000 hyönteistä. Tällaisia lukumääriä on aika vaikea uskoa. Se tiedetään, että tyypillisiä kuusen mukana tulevia vieraita ovat kaskaat, kempit, kääriäiset, punkit, kirvat, hämähäkit, jäytiäiset ja hyppyhäntäiset. Ja eniten ötököitä on latvakuusissa, koska vanhemmissa puissa ja kävyissä elelee oma lajistonsa. Mutta onko joulukuusien hyönteismäärää liioiteltu? Metsäradiossa väite sadoista tuhansista kotiin tulevista hyönteisistä kyseenalaistetaan.
    Heikki ja Leena Luoto sekä Juha Laaksonen päättävät tutkia asiaa Vantaan Kuhajoella. Kuinka paljon heidän joulukuusesta löytyy hyönteisiä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa vierailtiin Mäntyharjun Miekankoskella. Juha Laaksonen tapasi luontoharrastaja Tapio Sinkon, joka esitteli uittomuseon esineitä ja kertoi metsureiden ja uittomiesten luontohavainnoista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Joulukuun lopulla Tv1:llä alkaa mediapersoona Mikko Peltolan ja seikkailija Tom Nylundin tähdittämä sarja nimeltä Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom. Joulukuun alussa alkoi sarjaan liittyvä #itämeridinner -kampanja, jonka tarkoituksena on houkutella syömään aliarvostettuja kaloja, kuten särkikaloja, silakkaa ja haukea. Metsäradiossa kuullaan joulukuun ja tammikuun ajan teemaan liittyviä haastatteluja.
    Toimittaja Kukka Ström kävi Mikko Peltsi Peltolan kanssa kalastamassa haukea. Kuva: Marko Oikarinen

  • Karhukosken entinen savottakämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Puumalassa ja sen pitkä historia ulottuu yli sadan vuoden päähän. Kämppä oli pitkään metsäyhtiön omaisuutta, mutta muutamia vuosia sitten sille saatiin uudet omaistajat. Samalla vanha rakennus on saanut uuden ilmeen ja nyt se on ollut erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana tai lomakohteena. Ympäriltä kuului historian pitkien siipien havinaa, kun Asko Hauta-aho tapasi Ossi Kokin Karhukosken kämpän jykevien hirsiseinien sisällä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Amazonian alue on ollut otsikoissa pitkin vuotta - milloin siellä roihuaa metsäpaloja ja milloin siellä hakataan matalaksi sademetsää. Minkälaisia ovat nämä Amazonian kuuluisat sademetsät? Sataako siellä koko ajan, miltä siellä tuoksuu ja onko siellä vaarallista? Kysytään Turun yliopiston biodiversiteettikeskuksen johtajalta Ilari Sääksjärveltä. Hän on tehnyt Amazoniaan jo 30 tutkimusmatkaa. Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Sääksjärven Turun kasvitieteellisessä museossa. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Metsäradiossa selviteltiin miksi osa männynlatvoista kääntyy pois valosta kohti koillista. Tämä koskee vain täysikasvuisia puita ja vääntynyt latvus on jatkanut kasvuaan jo vuosikymmenien ajan erikoiseen suuntaan. Normaalisti puu pyrkii korjaamaan virheen seuraavan kasvukauden aikana, mutta näin ei ole tapahtunut. Poikkevat männyt kasvavat tavallisesti korkeammilla paikoilla tai meren läheisyydessä. Mäntyjen latvat ovat kääntyneet tavallisesti 45 asteen kulmaan ja ovat kasvaneet ongelman jälkeen muutaman metrin. Samalla paikalla voi havaita useita kääntyneitä latvuksia ja se saattaa aiheuttaa paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen. Erikoista asiaa selvitteli Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomalaiseen luontoon, metsiin, vesistöihin kallioihin on perinteisesti liittynyt paljon myyttisiä hahmoja. Osa niistä on ollut pelottavia, osa harmittomia kulkijoita. Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurin tutkija Merja Leppälahden. He juttelivat siitä, millaisia myyttisiä hahmoja entisajan ihmiset ovat voineet kuvitella luonnossa kohtaavansa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Sanomalehtien ilmoitusosastoilla on loppuvuodesta tiedotuksia hirvenpeijaisista. Metsästyskauden päätteeksi järjettettävään tilaisuuteen kutsutaan metsästysseurojen väkeä, maanomistajia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä syksyisen hirvijahdin kanssa. Huomattavasti harvinaisempi tapahtuma on karhunpeijaiset, joita järjestetään harvakseltaan eri puolilla maata. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Asko Hauta-aho pääsi karhunpeijaisiin Puumalaan ja taltioi siellä tämän haastattelun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miltä tuntuisi soutaa aluksi vaikkapa Tallinnaan ja sitten jos voimia riittää niin sieltä vielä takaisin. Tai sitten viettää kesälomansa soutamalla Kööpenhaminasta Helsinkiin. Harva tuollaisin hommiin ryhtyy ja vielä harvempi pystyy. Helsinkiläinen Jari Saario on tällaiset matkat tehnyt ja luvannut ettei soutuhommat jää tähän. Mestarisoutaja Saarion tarkoituksena on soutaa runsaan vuoden päästä Atlantin ylitse. Luitte ihan oikein, Atlantin ylitse, tuollaiset rapiat 5500 kilometriä. Mies on kunnossa ja periaatteessa välineetkin olemassa, mutta jotain vielä puuttuu, että unelman voisi toteuttaa. Miten Atlantin ylitykseen pitää valmistautua? Juha Laaksonen tapasi Saarion Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin vanhan kaakeliuunin tarina. Asko Hauta-aho kävi muurari Harri Saarisen kotona Tuorakan kylällä Orimattilassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä