Roman Schatzin Maamme-kirja

Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.

Lähetykset

  • ma 23.3.2020 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Näyttää siltä, että vuosi 2020 tulee jäämään historiaan koronaviruksen vuotena. Meitä vastassa on näkymätön vihollinen, joka ei katso ihonväriä, äidinkieltä, uskontoa, seksuaalisuutta, sukupuolta tai poliittista vakaumusta.

    Mitä tämä näkymätön vihollinen opettaa meille paitsi sen, että meidän tulee pitää turvaväli? Miten korona vaikuttaa aatteisiin tai kulttuuriin?
    Mitä me opimme itsestämme? Miten suhtaudumme toisiimme, kun tämä kaikki on ohi? Millaisia pysyviä jälkiä pandemia jättää?

    Vieraina ovat Ellun Kanojen muutostoimiston tutkimuspäällikkö Elina Kiiski-Kataja ja futuristi Perttu Pölönen.

  • Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.

  • Suomen Lappi peittää alueen, joka on yhtä suuri kuin Belgia, Sveitsi ja Hollanti yhdessä. Se on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta, mutta Lapin läänin asukasluku on pienempi kuin Turun kaupungin.

    Lappi on monellakin tavalla ainutlaatuinen alue. Siitä ovat kaikki yleensä yhtä mieltä. Eri mieltä ollaan siitä, miten Lappia tulisi kehittää.

    Lapin matkailu on viime aikoina ollut vahvassa nousussa. Turisteja tulee nyt jo aivan maailman kaikilta kolkilta.

    Millä mielikuvilla Lappia myydään ja markkinoidaan? Millaista tarinaa Lapista ulkomaan turisteille kerrotaan? Kuinka kestävällä pohjalla nykyinen Laspin matkailu on? Uhkaako matkailubisnes saamelaista kultuuria ja elämäntapaa? Entä mahtuvatko kaivosteollisuus ja matkailu Lapissa samoille palkisille?

    Vieraina ovat Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen ja saamelaiskäräjien entinen jäsen ja City Saamit ry:n entinen puheenjohtaja Pentti Pieski.

  • Vanhan kreikkalaisen sanonnan mukaan sivistys on hyväosaiselle koristus mutta vähäosaiselle turvapaikka. Olemme nykyään niin hyväosainen yhteiskunta, että harva enää tarvitsee turvapaikakseen klassillista sivistystä. Nykyään riittää, että osaa erottaa valeuutiset oikeista, hyvät tarjoukset huonoista ja terveellinen ruoka haitallisesta.

    Onko klassillisella sivistyksellä enää mitään käyttöä nykymaailmassa?
    Kuinka syvällisesti meidän pitää tuntea länsimaisen kulttuurin juuremme?
    Onko latinan kielen osaamisesta mitään hyötyä?

    Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan klassillisen sivistyksen ja sivistysaatteen tilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat Helsingin yliopiston historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos ja antiikin maailmaan erikoistunut kirjailija ja kääntäjä Arto Kivimäki.

  • Suomessa ei ole jääkarhuja eikä meillä haravoida metsiä, vaikka Donald trump niin väittikin. Eikä meillä makseta kaikillle kansalaisille kansalaispalkkaa, emmekä kaikki tanssia tangoakaan.

    Suomesta on liikkuu maailmalla mitä oudompia mielikuvia, legendoja ja väitteitä. Millaisiin uskomuksiin ja luuloihin Suomesta muualla maailmassa törmää? Kannattaako niitä edes korjata vai onko parempi antaa Suomi-kuvan rehottaa villisti?

    Suomi-kuvasta ja sen vääristymisistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat toimittajat Anu Partanen ja Ella Kanninen.

  • Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella.

    Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi.

    Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää?

    Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

  • Uutiset koronaviruksesta ovat herättäneet monet pohtimaan, kuinka hyvin Suomi on varautunut epidemioiden ja pandemioiden varalta.
    Mitä enemmän tiedämme maailmasta ja elämästä, sitä enemmän ymmärrämme, kuinka hauras järjestelmämme on ja mikä kaikki meitä uhkaa. Tautiepidemioiden lisäksi pankkikriisit, sähkökatkokset, kansainväliset konfliktit tai auringosta tuleva magneettituuli voivat pistää kaiken sekaisin. Miten maamme viranomaiset ovat varautuneet äkillisiin tautiuhkiin? Millainen on Suomen kriisivalmius?
    Roman Schatzin vieraina ovat Huoltovarmuuskeskuksen hallintojohtaja Asko Harjula ja THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

  • Maailmastamme on hyvin nopeasti tullut hyvin pieni paikka, ja alamme ymmärtää, ettemme voi jatkaa näin. Emme voi loputtomasti hamstrata, rakentaa, matkustaa, käyttää, tuottaa, ostaa, myydä, muovata ja hyväksikäyttää rajallisia luonnonvarojamme.

    Jostain meidän pitää luopua. Mutta mistä? Muovista, lihansyönnistä, matkailusta, harrastuksista, muodista, kuluttamisesta, internetistä? Vai pitääkö meidän luopua periaatteista, unelmista ja moraalisista arvoista? Vai onko niistä luovuttu jo?

    Luopumisen kulttuurista, sen mahdollisesta voimasta ja ongelmista keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat työelämäprofessori Matti Apunen ja muutosvalmentaja ja permakulttuurin harrastaja Tanja Korvenmaa.

  • Missä päin Eurooppaa puhutaan oksitaanin kieltä? Entäs missä sorbit asuvat ja millaista on sorbien kulttuuri?
    Europassa asuu lukuisia etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä joista muu Eurooppa on autuaan tietämätön. Mikä on pienten etnisten ryhmien tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa? Ovatko pienet kansat ja kielet tuomittu sukupuuttoon?
    Mitä kuuluu Euroopan tuntemattomille vähemmistöille?
    Roman Schatzin vieraina ovat alkuperäiskansojen kestävää kehitystä tutkiva professori Reetta Toivanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi.

  • Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeija
    sotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneet
    vangit.

    Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää.
    YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittiset
    mielipiteet.

    Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa? Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin?
    Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeri
    Kaari Mattila.

  • Tutkimuksen mukaan alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 1,6 miljardin euron välittömät kustannukset. Vuonna 2018 alkoholi aiheutti arviolta yli 17 000 työvuoden menetyksen ja 4 000 kuolemantapausta.

    Jos alkoholi keksittäisiin tänä päivänä, se kiellettäisiin aivan varmasti. Mutta se on todennäköisesti maailman vanhin päihde ja aivan keskeinen tekijä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme.

    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen alkoholikulttuurin ominaispiirteistä ja kulttuurin muutoksista. Vieraina ovat kirjailija Eira Mollberg ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

  • Kiinan kansantasavallalla ja Hongkongin erityishallintoalueella on ollut yli kaksikymmentä vuotta käytössä niin kutsuttu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate. Puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla, muuten Hongkong on ollut hyvin pitkälti autonominen.

    Viime kesänä Hongkongissa puhkesi laajoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia, ja hongkongilaiset vaativat enemmän demokratiaa. Mitä Hongkongissa tapahtuu ja mihin kriisin kärjistyminen voi johtaa? Täytyykö pelätä, että Taivaallisen rauhan aukion verilöyly toistuu vai pystyvätkö erilaiset järjestelmät integroitumaan toisiinsa rauhanomaisesti?

    Roman Schatzin vieraina ovat sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä