Radio Suomi Turku

Nainen merimiehenä on yhä poikkeus – vanhat asenteet osin elossa yhä

  • 12 min
  • toistaiseksi

Naiset ovat edelleen maailman merillä, etenkin päällystötehtävissä selkeä vähemmistö.

Tuoreesta asiasta ei toki ole kysymys. Naismerenkulkijoita edustava Women's International Shipping & Trading Association perustettiin jo vuonna 1974.

Suomen Wistan puheenjohtaja Leena Vedenpää kertoo, että maailmanlaajuisesti vain pari prosenttia merenkulkijoista on naisia. Heistä suurin osa työskentelee risteilijöillä "naisellisemmissa" ammateissa, ei niinkään päälliköinä tai konepuolella. Jouni Koutonen jututtaa Vedenpäätä.

Lähetykset

  • pe 31.1.2020 15.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, riittääkö esimerkiksi suojakäsineitä ja hengityssuojia kaikille terveydenhuollon työntekijöille. Paljon näkee myös sitä, että meitä niin sanottuja tavallisia ihmisiä kulkee hengityssuojain kasvoillaan ja kumihanskat käsissään kaupassa tai muualla arkisissa askareissa.

    Mutta onko meidän tavisten järkevää käyttää näitä suojavälineitä maailmalla jylläävää koronavirusta vastaan?

    Kalle Mäkelä kysyi asiaa kahdelta Turun yliopiston asiantuntijalta.

    Laboratoriopäällikkö ja vanhempi tutkija Laura Kakkola sekä virusopin professori Ilkka Julkunen kertovat mielipiteensä suojahanskojen ja naamamaskien oikeanlaisesta käytöstä ja siitä, onko näistä suojavälineistä mitään konkreettista hyötyä normaalissa arjessa.

  • Croissanteihin intohimoisesti suhtautuva Bageri Å:n leipurimestari Maija Salo tekee alkuun termit selväksi: nyt puhutaan juureen leivotuista croissanteista, ei suinkaan voisarvista. Hän päästää Kalle Talosen ainutlaatuiseen croissant-huoneeseen, jonkalaista ei löydy juuri mistään päin maailmaa. Australiassa eräällä juureen leivottuihin croissanteihin hurahtaneella leipurilla on vastaavan tyyppinen, mutta Kakolanmäen päällä Bageri Å:n tiloissa Suomen Turussa on tiettävästi tämän pallonpuoliskon ainoa ”croissant-boksi”.

    Croissant-huoneessa on matala lämpötila, joka pitää voin juuri sopivan elastisena sekä kaulauskone, jolla muotoillaan täydelliset croissantit. Taikinan ja voin kerroksia käännellään ja ajetaan kaulauskoneen läpi niin monta kertaa että valmiissa puolen sentin paksuisessa taikina-voi-levyssä on peräti 108 kerrosta.

    Leipurimestari Salolle juureen leipominen on ideologinen valinta. Bageri Å:n vehnäjuuri on nimeltään Tuuli, sen hän on alusta asti itse kehittänyt. Ruisjuuri on puolestaan saatu lahjoituksena naapurilta Kakolasta. Sen nimi on Albin ja se on peräisin 1300-luvulta Euran Kauttuan kylästä.

    Maija Salo opasti Kalle Taloselle yksityiskohtaisesti, miten täydellinen juureen leivottu croissant valmistuu kolmen päivän huolellisen ja herkän prosessin jälkeen.

  • Aika jota elämme juuri nyt on monella tapaa kriisiaikaa. Koronaviruksen leviämisen lisäksi moni elää henkilökohtaisessa taloudellisessa kriisitilanteessa viruksen kerrannaisvaikutusten takia. Joillekin sekin on kriisin paikka, kun on pakko pysytellä kotona omissa oloissaan.

    Jussi Sudenlehti on kirjailija ja psykoterapeutti, joka on työskennellyt erilaisissa kriisitilanteissa olevien ihmisten kanssa. Hänen mukaansa kriisinomaiset poikkeusolosuhteet laukaisevat monissa meistä kriisikäyttäytymistä, jota on hyvä ymmärtää. Kun oman kriisikäyttäytymisen tunnistaa, siihen voi yrittää myös vaikuttaa itse.

    Ihmiset reagoivat eri tavoin kriisin eri vaiheissa eikä ole yhtä oikeaa tapaa reagoida. Shokkivaiheen jälkeen tulee yleensä reagointivaihe, jonka jälkeen päästään lopulta kriisin käsittelyvaiheeseen. Jotkut siirtyvät vaiheesta toiseen nopeammin kuin toiset.

    Kalle Talonen jututtaa etätyön ja etäkouluarjen lomassa Jussi Sudenlehteä tämän kotikadulla Turussa.

  • Lietolainen Hanna Collin avaa oven kävelykeppiin nojaten. Aiemmin saatu ketamiinihoito vie voimat niin, että hoitopäivinä hän liikkuu pyörätuolin avulla. Ikää on vain 44 vuotta, mutta töihin Hanna ei sairautensa vuoksi ole pystynyt enää vuosiin. Hanna on taistellut parisenkymmentä vuotta endometrioosin kanssa.

    Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa ympäri kehoa. Usein endometrioosia sairastavilla sitä löytyy kohdusta sekä munasarjoista ja -torvista, mutta pahimmillaan se voi levitä jopa keuhkoihin, kuten Hannalla. 

  • Hääkutsut oli lähetetty ja morsian oli ehtinyt tilaamaan itselleen unelmiensa hääpuvun. Sormuksiin oli kaiverrettu päivämäärä tämän vuoden toukokuulle. Sanna Soininvaara ja Heikki Marimo joutuivat kuitenkin pistämään hääpäivän uusiksi, kun koronavirus lähti jylläämään. Rahaa hääjärjestelyihin on jo nyt palanut paljon ja sitä on kiinni mm. kuvaajassa, mutta koska häät ovat, nähdään myöhemmin. Uusi päivä on jo valittu, mutta vielä ei ole varmaa pitääkö sekään.

  • Turun seudun joukkoliikenteessä eli Föli-busseissa ei kelpaa enää toistaiseksi käteinen raha. Itsensä voi piipata bussiin kausikortilla, arvokortilla tai mobiililipulla.

    Koronatartuntavaaran takia myös kauppoihin tulleet muoviset pärskepleksit olisivat monen kuljettajan toiveissa. Föli-busseissa asiakkaiden on edelleen kuljettava etuovesta kuljettajan vierestä, koska kortinlukijalaitteet ovat siellä.

    Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte arvioi, että matkustajamäärät ovat korona-aikana vähentyneet ainakin 60 %. Koko ajan harvenevat matkustajat tietävät myös ajovuorojen supistamista ja työn vähenemistä. Kymmeniä kuljettajia on jo lomautettu.

    Millaista on ajaa paikallisliikenteen bussia näissä poikkeusoloissa? Kalle Talonen jututtaa linja-autonkuljettaja Tero Järvenpäätä, joka on myös Jalobus Oy:n pääluottamusmies.

  • Turun pohjoispuolella sijaitsevassa Kurjenrahkan kansallispuistossa oli viikonloppuna enemmän kävijöitä kuin koskaan aikaisemmin. Muun elämän rajoitukset saivat tuhannet ihmiset suuntaamaan metsiin ja soille.

    Puistomestari Petri Hautala on tyytyväinen siitä että ihmiset hakevat metsästä rauhaa, mutta muistuttaa, että esimerkiksi tulipaikoille ei kannattaisi nyt koronavirustartuntariskin takia kokoontua.

    Kalle Talonen kävi Kuhankuonolla hiljaisempana arkiaamuna tapaamassa puistomestaria, jolla on ollut paljon työtä esimerkiksi retkeilyalueen huussien puhtaanapidon kanssa.

    Mutta jättikö kaikkien aikojen suurin kävijämäärä viikonlopun jäljiltä metsään jälkensä myös suuren määrän roskaa?

  • Koronavirus vaikuttaa jokaisen arkeen. Voiko poikkeuksellisesta tilanteesta etsiä myös myönteisiä puolia? Onko se itse asiassa myös tarpeellista? Näihin pohdintoihin kantapöytäläiset päätyvät ohjelman loppupuolella.

    Kallen Kantapöydässä Kalle Talosen kanssa näkökulmia poikkeukselliseen aikaan pohtimassa kolme kantista, joilla kaikilla henkilökohtaisen tason lisäksi myös mielenkiintoinen ammatillinen perspektiivi tilanteeseen.

    Näkökulmiaan avaamassa Turun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä kriisiviestinnän asiantuntija Anna Sorainen.

  • Monen pienyrittäjän talous on tiukilla koronaviruksen takia. Mistä saada elanto, jos kaikki tulot ovat kiinni esiintymisistä, nyt kun esiintymiset on toistaiseksi peruttu?

    Kalle Talonen puhui aiheesta mentalisti Pete Poskiparran kanssa Radio Suomen Lounais-Suomen lähetyksessä.

    Poskiparran oma yritys työllistää normaalisti hänen itsensä lisäksi managerin puolipäiväisesti. Nyt kaikki keikat on peruttu ja edessä pohdintaa kaikkien muiden keikkatyöläisten tapaan siitä millä perheen toimeentulo turvataan.

  • Paimiossa ja Sauvossa on otettu tavoitteeksi asettaa lapsille ja nuorisolle suositukset kotiintuloajoista ensi lukuvuodesta lähtien.

    Alakoululaisten kotiintuloaika olisi arkisin klo 20 ja viikonloppuisin klo 21.

    7.- ja 8.-luokkalaisten tulisi olla kotona arkisin klo 21 ja viikonloppuisin klo 22.

    Yhdeksäsluokkalaisilla kotiintuloaika olisi arkisin myös klo 21 mutta viikonloppuisin klo 23.

    Esimerkiksi Laitilassa on jo aiemmin otettu käyttöön kotiintuloaikasuositukset ylä- ja alakoululaisille. Kallen Kantapöydässä esiin nousee myös Islannin esimerkki.

    Keskustelun tuoksinassa Laitilassa oman hurjan punk-lapsuutensa viettänyt Marko Laihinen ehdottelee teinineuvolapalveluita nykyvanhemmille ja ylistää Supernannya.

    Kati Leskinen pitää Paimion ja Sauvon suunnitelmia hyvinä. Satu Rasila on epäilevämmällä kannalla.

    Kantapöydän puheenjohtaja Kalle Talonen puolestaan ehdottelee älypuhelinnuorille kotiintuloaikojen sijaan kunnallisia ulosmenoaikoja.

  • Suomalaisella elokuvalla menee hyvin ja alan tekijöille riittää töitä. Tuottaja Markus Selin iloitsee menestyksestä – omasta ja muiden. Hän odottaa malttamattomana uutta projektiaan ystävänsä, ohjaaja Renny Harlinin kanssa. Miehet eivät ole tehneet yhdessä elokuvaa sitten 1980-luvun.

  • Salolaisella Eija Vasamalla on kadehdittavan upea nimmarikokoelma. Hän sai vielä omiensa lisäksi ystävältään kirjan, mikä on varsinainen aarre: nimmareita legendaarisilta suomalaisilta tähdiltä, kuten Tapio Rautavaara ja Esko Salminen, sekä amerikkalaisilta tähdiltä kuten Tony Curtis ja Cliff Richard.
    Nykytähdistä hän on tavannut mm. Kimi Räikkösen ja Cheekin sekä valtavat määrät suomalaisia artisteja.

    Keräily alkoi eräästä nimmarista 80-luvulla. Nimmareiden metsästys on välillä vienyt naista mielenkiintoisiin kohtaamisiin ja ennen kännykkäkameroiden yleistymistä välillä pääsi filminauhakin loppumaan juuri väärällä hetkellä.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Etelä-Koreassa järjestetään elävien ihmisten joukkohautajaisia (fake funerals). Siellä uskotaan, että oman kuoleman kuvitteleminen opettaa arvostusta elämää kohtaan. Samaa ajatusta on pöytyäläisellä taiteilijalla Ilmari Wärrillä, joka on mietiskellyt paljonkin kuolemaa. Se on auttanut häntä näkemään paremmin elämän dynamiikan: hän on löytänyt arjen arvon.
    Ruumisarkkuja hänellä on monenlaisia: jäähallin plekseistä tehty läpinäkyvä arkku, Ikea-arkku, piikikäs arkku, Vieraskirja-arkku... Päivi Leppänen sovitteli Wärrin arkkuja turkulaisen B-gallerian näyttelyssä. Puhe kääntyi koko ajan kuolemasta elämään.

  • ”Mihin tämä maa on menossa?” Tämän tyyppisiä kommentteja kuultiin kun Raisio-konserni päätti 4000 ihmisen kuluttajatutkimuksen jälkeen vaihtaa Elovena-tytön ulkoasua puuropaketissa esimerkiksi Puolan ja Ruotsin markkinoille.

    Myös esimerkiksi pikaruokaketju Hesburgerin tavoitteet liharuokien osuuden vähentämisestä kuumentavat joidenkin tunteita.

    Mistä tämä johtuu ja mitä ajatuksia herättää? Kallen Kantapöydän kansalaiskeskustelussa asiaa pohtimassa viestintäasiantuntija Anna Sorainen, mentalisti Pete Poskiparta sekä yhteytensä Raisio-konserniin Kantapöydässä paljastava Marko Laihinen.
    Ohjelman kansikuvapoikana tuttuun tapaan Kalle Talonen.

  • Mattoja ei tarvitsekaan tampata! Siis koskaan. Ainakaan jos on hyvä imuri ja ruokasoodaa. Ja mitä tehdä illalla niille vaatteille, jotka ovat ovat käytettyjä, mutta eivät vielä kumminkaan pesukonekunnossa? Tai hieltä haiseville takeille, joita ei saa pestä koneessa?

    Mynämäen Wirmon Marttojen sankarimartta Katja Rippstein vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin. Katja ei muuten ole Mynämäellä yksin, alle 8000 ihmisen kunnassa on 8 eri marttayhdistystä ja yli 300 marttaa!

    Lounais-Suomen Martat levittää 110-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi sankarimarttoja julkisille paikoille. Kalle Talonen pyysi sankarimartta Katjan Yle Turun studioon kertomaan vastauksen 10 kiperään kysymykseen.

  • Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Siellä partioivan poliisin työ onkin muun muassa tästä syystä ihan omanlaisensa pesti. Vuoden poliisiksi 2019 valittu Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen on yksi Turun kolmesta lähiöpoliisista, muut löytyvät Halisista ja Pansio-Pernon alueelta. Jauhiaisen mukaan Varissuolla on nykyään turvallisempaa ja rauhallisempaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

    Jauhiainen olisi itse jo eläkeiässä, mutta sopivaa seuraajaehdokasta Varissuon aluepoliisiksi ja vanhemman kosntaapelin mentoroitavaksi ei ole vielä löytynyt poliisin vahvuudesta.

    Nyt vuoden poliisi on ehdolla myös Vuoden turkulaiseksi. Kalle Talonen partioi Vesa Jauhiaisen kanssa hänelle niillä kaikkein tutuimmilla kulmilla Varissuolla.

  • Näyttelijä Miska Kaukonen kertoo Kallen Kantapöydässä paukutelleensa limusiinin ovia ja samppanjapulloja nyt vuoden verran Vuoden turkulainen -tittelin hallitsijana. Nyt olisi kuitenkin aika siirtää mantteli uusille harteille.

    Miskan ja Kalle Talosen kanssa Kallen Kantapyödässä omia suosikkejaan valitsemassa Mikko Kalajoki sekä muutama vuosi sitten itsekin ehdokkaana ollut Satu Rasila.

    Vuoden turkulainen 2019 ehdokkaat ovat:

    1. Matti ja Teppo, artistiveljekset
    2. Timo Salmesmaa, Jetset-toimittaja
    3. Kaapo Kakko, jääkiekkoilija
    4. Laura Satamo, Mamma rimpuilee -bloggaaja
    5. Liisa Ketomäki, Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtaja
    6. Taika Koilahti, pituushyppääjä
    7. Jani Sormunen, tutkijatohtori
    8. Vesa Jauhiainen, aluepoliisi
    9. Markku Jokisipilä, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
    10. Turun Taiteilijaseura

  • Pikaruokaketju Hesburgerin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela sai uskonnollisen herätyksen vuosikymmeniä sitten. Silloinen ”kovanaamayrittäjä”, kuten hän entistä itseään kutsuu, pehmeni huomattavasti.

    Vanhemmalla iällä 73-vuotias ”nakkikauppias” sai puolestaan luontoherätyksen. Tämä herätys näkyy myös Hesburgerin linjauksissa.

    Hesburgerin tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet myytävistä tuotteista ranskanperunat pois lukien olisi lihattomia. Vuonna 2019 osuus oli 6 %. ”Voiko hampurilaiketju luopua lihasta?” on huomiota herättävä slogan, joka on jopa suututtanut joitakin.

    Salmelan suuri satsaus tulevaisuuteen on Kaarinaan perustettu kasvisproteiinitehdas. Siellä kehitetty uusi kasvisproteiinipihvi on hänen mukaansa niin hyvä, että hän uskoo raavaiden lihansyöjämiestenkin syövän sitä.

    Turkulainen bisnesmies kertoo Kalle Talosen haastattelussa mm. siitä millaista bisnestä kasvisruoka on tulevaisuudessa sekä siitä miten hänen mielestään kaikki verotus tulisi muuttaa ympäristöperusteiseksi, jotta tuhottu luonto voidaan pelastaa.

    Lopuksi Salmela puhuu myös omasta elämäntapamuutoksestaan, jonka ansiosta esimerkiksi ylipainoon liittyvät lääkitykset ovat jääneet historiaan.

  • Kalle Talonen kysyy Kantapöydän uudelta jäseneltä, Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoiselta kysymyksen, jota Jounin itsensä mukaan kukaan ei ole kirkonmieheltä ja viiden lapsen isältä aikaisemmin uskaltanut kysyä.

    Muut kantapöytäläiset ovat tällä kertaa Kantapöydän kantahenkilökuntaan vuosia kuuluneet Satu Rasila ja Pete Poskiparta.

    Sytykkeenä spermanluovutuskeskusteluun on se, että esimerkiksi TYKS:issä aloitettiin vuodenvaihteessa lahjoitettujen sukusolujen käyttö muutaman vuoden tauon jälkeen ja nyt spermanluovuttajista on pulaa. Tauon yliopistosairaaloissa aiheutti johtajaylilääkärien linjaus rajata naisparit hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Kiistan aikana lahjoitettuja sukusoluja ei annettu myöskään heteropareille.

    Nyt hallinto-oikeuden linjauksen jälkeen spermaa luovutetaan jälleen niin hetero- ja naispareille kuin yksin lasta haluaville naisillekin.

  • Trump, Brexit, Suomen vaalit ja hallitukset ja sitten se lintu joka kakkasi Niinan takin rintapieleen elokuvateatterin edessä Turussa.

    Niin ja tietysti vanha kunnon Turun Toriparkki.

    Muuan muassa nämä nousevat esiin kun kantikset pohtivat vuoden 2019 satoa ja ennustavat vielä uutta vuotta ja vuosikymmentä.

    Kalle Talosen kanssa vuoden viimeisessä uudessa lähetyksessä mukana Marko Laihinen, Niina Repo ja Roope Lipasti.

  • Raskasta Joulua -konseptilla on tehty levyjä ja kirkkokonsertteja jo vuosikaudet, mutta mitä jos se joulumusa olisi ihan oikeasti raskasta?

    Tonttulakkiset black metal -hahmot paistamassa pentagrammin muotoisia torttuja ja laulamassa todella raskaita metalliversioita jouluklassikoista. Tällainen oli kaarinalaisen Jari Niemisen keksimän Youtube -hassuttelun alkupiste. Suosio on kasvanut ja moni kyselee jo etukäteen, milloin Jarmageddonin ja Juggothin jouluohjelma on tänä vuonna tulossa.

    Joulun tapakristillisyyttä kritisoivan Niemisen mukaan myös jotkut hevipuristit ovat onnistuneet loukkaantumaan Jarmageddonin ja Juggothin toilailuista. Tämän joulun ohjelmassa muun muassa joulusaunaa lämmitetään Raskasta Joulua -levyillä.

    Kalle Talonen tapasi tämän monipuolisen metallimiehen, joka myös joulupukkeilee ilmaiseksi vähävaraisissa perheissä. Aattona Jari ei onneksi ole Jarmageddon-hahmossaan perheissä vieraillessaan.

  • Niina Repo, Tuula Vainikainen ja Erkka Railo pohtivat Kalle Talosen kanssa Suomen uutta nuorten naisten johtamaa hallitusta ja sitä että meillä on nyt maailman nuorin pääministeri.

    Pitääkö nuoren naisen antaa julkisuudessa itsestään todellisuutta jäykempi ja virallisempi kuva, kun taas harmaatukkaiset ukot yrittävät rentoilla ja esittää nuorekkaampaa kuin ovat?

    Entä miten Sokoksen kassa liittyy pääministeriyteen tai viemärityömaat tasavallan presidenttiin? Aivan aluksi Kalle haluaa kuitenkin puhua liimasta.

  • Kontturin Grilli on siitä erikoinen paikka, että sieltä voi saada makkaraperunat tai krapulaburgerin, mutta myös ruumisarkun tai grillinpitäjän maalamaan taulun.

    Tiettävästi Suomen ja kenties maailman ainoa yhdistetty grilli ja hautaustoimisto löytyy Uudestakaupungista vilkasliikenteisen tien varrelta.

    Miehensä kanssa monitoimigrilliä pitävä Hanna Kontturi on itse tehnyt myös sivuhuoneesta löytyvä koristeelliset puuarkut.
    Hänen mukaansa grilliasiakkaiden virta hiljenee yleensä kummasti juuri silloin, kun paikalle saapuu hautaustoimistopalveluita tarvitsevia asiakkaita.

    Kalle Talonen pysähtyi Kontturin grillillä.

  • TAPANI: - Koko lakkoasia on nykyiselle pullamössösukupolvelle ihan vieras!

    KALLE: - Mikä on pullamössösukupolvi?

    TAPANI: - No kaikki jotka on syntyneet myöhemmin kuin Remun eka soolosingle ilmestyi. Lakkoon mennään sen takia, että ihmiset ei enää elä sillä palkalla, mitä maksetaan.

    Kallen Kantapöytä alkaa tänään Tapani Kinnusen voimakkailla lakkotukipuheilla. Lakkoasioita setvitään turkulaisnäkökulmasta, aiheena Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkean ja JHL:n ja Jytyn välinen kiista työehtosopimuksen vaihtamisesta työnantajalle edullisempaan.

    Olisiko siitä kenties kannattanut neuvotella etukäteen työntekijäpuolen kanssa, vaikka laki ei velvoittaisikaan?

    Kalle Talosen ja Tapani Kinnusen lisäksi Kantapöydän kansalaisraadissa Roope Lipasti ja Satu Rasila.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä