Tiedeykkönen

Raaseporin keskiaikainen linna oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan puolustusta ja eurooppalaista linnakulttuuria

  • 46 min
  • toistaiseksi

Runsas arkeologinen aineisto kertoo siitä, kuinka Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Raasepori oli osa eurooppalaista linnakulttuuria. Se rakennettiin 1300-luvun lopussa ja oli käytössä vajaan 200 vuoden ajan. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka Helsingin perustaminen ja linnan olutkellarin sortuminen johtivat Raaseporin linnan hylkäämiseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Raaseporiin hankittiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen tuliase.

Linnat olivat keskiajalla merkittäviä keskuksia, joista käsin hoidettiin niin puolustusta, veronkantoa kuin hallintoakin. Linnojen vaikutusvalta ulottui linnaläänin jokaiseen taloon ja tupaan.

Raaseporin linna oli yksi Ruotsin kruununlinnoista. Kun Raaseporin linnassa asuttiin, Suomi oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa, jossa oli asukkaita alle 300 000. Puolustuksellisesti Suomella oli koko valtakunnassa tärkeä rooli, sillä miltei puolet Ruotsin valtakunnan rajoista kulki Suomessa.

Raaseporin linnan ympäristössä on suoritettu arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen, ja vuonna 2014 alkaneet kaivaukset jatkuvat edelleen. Ohjelman asiantuntijoina toimii kolme arkeologia, Georg Haggrén, Elina Terävä ja Tarja Knuutinen, ja ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

Lähetykset

  • ti 3.3.2020 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Maanjäristykset aiheuttavat maailmanlaajuisesti valtavia tuhoja. Moni muistaa vuoden 2004 Intian valtameren tapaninpäivän maanjäristyksen ja tsunamin eli hyökyaallon, jossa kuoli 200 000 ihmistä - ja joukossa oli 179 suomalaista. Se oli isoin suomalaisia rauhan aikana kohdannut suuronnettomuus.

    Helsingin yliopiston Seismologian instituutin seismologi Marja Uski kertoo, mistä maanjäristykset johtuvat, missä niitä maapallolla erityisesti esiintyy, miten magnitudi mitataan ja millaisia järistyksiä on Suomessa.

    Tulevaisuudessa pienet maanjäristykset yleistyvät. Syynä on ihmistoiminta. Viime aikoina maa on järissyt esimerkiksi Espoossa, johon rakennetaan geotermista energiaa tuottavaa laitosta.
    Miten ihminen voi saada maan järisemään.

    Ohjelman loppupuolella vieraillaan Aalto-yliopistossa, jossa talotekniikan professori Jari Puttonen kertoo, miten maanjäristyksiin voidaan järistysalueilla varautua taloja rakennettaessa.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuvassa kahden mannerlaatan "sauma" Islannissa meren alla. (sdh10 / Stockimo / Alamy)

  • Kesällä 2010 käynnistyi Moskovassa avaruuslääketieteeseen erikoistuneessa tutkimuslaitoksessa ainutlaatuinen ihmiskoe, kun kuusi vapaaehtoista sulkeutui 520 vuorokaudeksi metallisäiliöön. Tarkoituksena oli simuloida mahdollisimman autenttisesti menopaluulento Marsiin, ja siinä onnistuttiinkin.

    Kyse oli enemmänkin psykologisesta kuin teknisestä kokeesta. Miten miehistö muodostetaan? Kuinka erilaiset persoonallisuudet täydentävät ja tukevat toisiaan pitkän yhdessäolon aikana? Miten miehistöä pitää valmentaa pitkään eristyksissä olemiseen? Miten välttää tylsistymistä – ja miten pitää yllä työvirettä?

    Koronaviruksen vuoksi monet ovat joutuneet karanteeniin ja monissa maissa on asetettu jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Mars500 -kokeen kokemukset auttavat nyt myös tässä uudessa tilanteessa, vaikkakin nykyhetken ja Mars-kokeen välillä on yksi, olennainen ero: miehistö tiesi täsmälleen milloin koe päättyy, mutta nyt koronatilanteen jatkumisesta ei ole tietoa.

    Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa kerrotaan myös astronauttien vinkkejä pienessä tilassa yksin käkkimiseen.

  • Tiedeykkösessä pohditaan maan kestävyyskriisiä ja sen ratkaisuja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden niukkeneminen, ruokakriisi ja muuttoaalto haastavat maapallon kantokykyä ja selviytymistä. Vanhat toimintatavat eivät riitä, vaan tarvitaan merkittävää muutosta. Mitä ne ovat? Onko kilpailu aina tarpeen - voisiko yhteistyö olla osa ratkaisua. Onko ihminen ensisijaisesti vain kuluttaja? Mitä jos arvo taloudessa syntyisikin luonnonvarojen niukkuudesta, ja meillä olisi käytössä planeettavaluutta? Mukana ovat tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta, kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta ja väitöstutkija Roope Kaaronen Helsingin yliopistosta. Ohjelma on tallennettu ennen koronapandemiaa.

    Roope Kaaronen pohtii, kuinka ihmisten käytös pystyttäisiin muuttamaan kestävämmäksi isossa mittakaavassa.Helena Kahiluoto tutkii kannustimia kestävyysmuutoksiin, ja ruokaturvaa. Markku Wilenius puolestaan siirtyi heti ohjelman tallennuksen jälkeen Dubain johdon tulevaisuusneuvonantajaksi. Jokainen keskustelija tuo pöytään tärkeitä teemoja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Alamy / All Over Press

  • Impulsiivinen ja itsenäinen koira haastaa omistajansa jatkuvasti, rauhallisen ja ihmiseen tukeutuvan kaverin kanssa kaikki on helppoa. Koirillakin on persoonallisuuseroja - toisten koirien kanssa täytyy tehdä enemmän työtä kuin toisten - mutta tiedätkö millainen koira kotonasi asuu? Ja mitä siltä on kohtuullista odottaa?

    Vaikka kaikki ei aina suju oman mielen mukaan, kyse ei välttämättä ole kyse koiran tyhmyydestä. Päin vastoin, nokkela ongelmanratkaisija voi tuntua sellaiselta, ettei se opi mitään, mutta koirien "älykkyystesteissä" se loistaa kyvyillään. Ymmärrämme usein koiriamme väärin, ja kohtelemme niitä epäreilusti. Monesti arjessa ei tule ajatelleeksi, mihin kaikkeen koirat pystyvätkään. Ja toisaalta, miten moni asia vääristyy, koska katsomme koiraa ihmismielen läpi.

    Kun ihminen on jalostanut koiraa, koirassa on suosittu yhteistyötä ihmisen kanssa. Siinä missä koira hakee ihmisen katseesta apua, moni muu eläin kokee meidät kilpailijakseen. Tämä havainto sysäsi nykyaikaisen koiratutkimuksen liikkeelle, myös katseenseurannan suhteen. Tässä Tiedeykkösessä kurkistetaan koiran pään sisälle, ja kysytään, miten tiede tutkii koiran mieltä. Ja miksi ihminen ymmärtää koiraa lähtökohtaisesti väärin.

    Asiantuntijoina ovat koiran persoonallisuutta ja kognitiivisia kykyjä tutkinut Katriina Tiira Smartdog Oy:stä, koiran katseen seurantaa selvittänyt tutkija Sanni Somppi Helsingin yliopistosta ja tutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

    Kuva: Pirjo Koskinen

  • Kosmologeilla on tarkka käsitys siitä, kuinka maailmankaikkeus kehittyi vaihe vaiheelta nykyisenkaltaiseksi. Universumin historia on avautunut tarkkojen mittalaitteiden mutta myös syvän teoriaosaamisen ansiosta.

    Joulukuussa 2019 fysiikan Nobel-palkinto luovutettiin kanadalais-amerikkalaiselle James Peeblesille, joka on ansioitunut kosmologian teoreetikko Princetonin yliopistosta Yhdysvalloista. Peebles aloitti Princetonissa nuorena tutkijana lahjakkaan Robert Dicken tutkimusryhmässä, työskennellen kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn teorian parissa 1960-luvulla. Kosminen taustasäteily havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1964.

    Sittemmin Peebles on työstänyt maailmankaikkeuden suurten rakenteiden kuten galaksien ja galaksijoukkojen syntyteoriaa lähtien olettamuksesta, että avaruudessa on kylmää pimeää ainetta.

    Peeblesin lukuisat merkittävät kosmologiatyöt ovat syntyneet usean vuosikymmenen aikana ja hänelle annettua Nobel-palkintoa voidaan luonnehtia elämäntyöpalkinnoksi, jollaisia Nobel-palkinnot eivät yleensä ole.

    Haastateltavana on dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Hän kertoo kosmologian kehittymisestä täsmätieteeksi Peeblesin teoriatyön viitoittamana. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot.

    Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä.

    Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia lieviä räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia.

    Mikä tekee uudesta koronaviruksesta vanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin?

    Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee. Virus tavallaan kesyyntyy ihmisten joukossa kiertäessään.Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo koronaviruksista ja muista zoonooseista.

    Koronavirusta vastaan kehitetään parhaillaan useita erilaisia kandidaattirokotteita. Miten rokotteita kehitetään ja miksi niiden kehittäminen vie niin pitkään? Miten immuuniteetti kehittyy sairastamalla tai rokottamalla ja miten laumasuoja toimii, infektiosairauksien professori Anu Kantele puhuu tarttuvista taudeista ja rokotteista Tiedeykkösessä.

    Ohjelma on koostettu kahdesta jo aikaisemmin Tiedeykkösessä esitetystä haastattelusta. Koosteen toimittaja on Leena Mattila ja lukija on Jenni Stammeier.

    Kuva: All Over Press

  • Kihussa eli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä tehdään monenlaisia testejä huippu-urhelijoille. Testit auttavat suunnittelemaan harjoittelua ja paljastavat miten treenit ovat onnistuneet. Aiheesta on haastateltavana Kihun SportsLabin johtaja, dosentti Ari Nummela.

    Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kynnysarvot, millaisissa treeneissä elimistö käyttää eniten rasvaa ja miksi hapottaminen on hieman harhaanjohtava termi. Keskustelemme myös urheilijoiden palautumisesta, alppimajaharjoittelun merkityksestä ja näköpiirissä olevista uusista mittausmenetelmistä.

    Tapaamme SportsLabissa myös kilpakävelijä Aku Partasen, joka on tullut testattavaksi. Hän kertoo, miten hän itse hyödyntää mittaustuloksia harjoittelussaan. Samalla selviää, millaista on viettää aikaa alppiteltassa.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuvassa Aku Partanen valmistautuu kynnysarvojen testaukseen Kihun Sportslabissa. (Mari Heikkilä)

  • Talvisota päättyi (tänään tasan 80 vuotta sitten) 13.3.1940 raskaiden taisteluiden jälkeen. Ulkoministeri Väinö Tannerin rauhanehtoja selostanutta radiopuhetta ei kuitenkaan seurannut helpotuksen huokaus vaan kollektiivinen suru. Ehdot järkyttivät ankaruudessaan kansakuntaa, joka eli sodan viimeisiin päiviin asti siinä käsityksessä, että sotamenestys on ollut suomalaisille myönteistä.

    Suomi oli taistellut 105 päivän ajan ylivoimaista vihollista vastaan ja ollut koko sodan ajan siihen asti ennennäkemättömän kansainvälisen huomion ja myötätunnon kohteena. Talvisodan taisteluiden myötä nousivat esiin ikonisina käsitteinä niin talvisodan henki kuin talvisodan ihmekin. Ne voimistuivat suomalaisuuden suurina tarinoina, kun vielä sodan jälkeenkin maa sai säilyttää laillisen järjestyksensä ja valtiollisen itsenäisyytensä.

    Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen kertoo minkälaisista tekijöistä rakentui talvisodan ihme, eli pärjääminen taisteluissa Puna-armeijaa vastaan. Sodan kulttuurihistorian tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta puolestaan analysoi talvisodan henkeä ja talvisotaa yleisemmin kansallisen kertomuksemme peruskivenä.

    Toimittaja Ville Talola.

    Kuvassa Helsinki 13.3.1940, rauhaa juhlitaan - tosin suruliputuksella. (SA-kuva)

  • Elämä maapallolla on täysin riippuvainen yhteyttämisestä eli fotosynteesistä. Kasvit ja fotosynteettiset pieneliöt tuottavat kemiallista energiaa, elintärkeitä sokereita, muille eliöille. Ihmisen elämä on mahdollista vain fotosynteesin vuoksi. Saamme kaiken kasveihin varastoituneen kemiallisen energian, mm. hiilihydraattien, välityksellä.

    Valtavan teollistumisen ja nykyaikaisen elämän ovat tehneet mahdolliseksi fossiiliset polttoaineet, jotka ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana kasvien keräämän auringonvalon ja sen synnyttämän biomassan kautta. Fossiiliset polttoaineet ja niistä valmistetut kemikaalit ovat tulleet tiensä päähän. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei voi enää nousta vaan sen pitää laskea. Ilmastonmuutos pakottaakin bio- ja kiertotalouteen, ja siihen fotosynteesitutkimus auttaa.

    Turun yliopistossa tehdään uraa uurtavaa työtä sen eteen, että fotosynteettiset syanobakteerit ja levät saadaan valjastettua tuottamaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Akateemikko Eva-Mari Aro on molekulaarinen kasvibiologi, joka tutkii fotosynteesin molekyylitason mekanismeja ja mahdollisia käyttösovelluksia. Fotosynteesi muodostaa perustan elämälle maapallolla, sillä se mahdollistaa auringon energian muuntamisen kemialliseen muotoon erilaisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi kuten sokereiksi, rasvoiksi ja proteiineiksi, samalla kun sivutuotteena syntyy happea. Tämän saman fotosynteettisen koneiston käyttömahdollisuuksia tutkitaan myös esimerkiksi hiilivetyjen tai vedyn teolliseen tuottamiseen, osana hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtäävää kehitystä.

    Apulaisprofessori Pauli Kallio puolestaan tutkii fotosynteesin säätelykoneistoa, jotta suoria biopolttoaineita saataisiin aikaan mahdollisimman tehokkaasti. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Petri Kärenlampi / Yle. Lähde Turun yliopisto.

  • Tappava isorokko on maailmasta hävitetty kattavilla rokotusohjelmilla, mutta miten on muiden kulkutautien laita? Mitä eroa sillä on sairastaako lastentaudit vai suojautuuko taudeilta rokotteilla? Sekä tuhka- ja vesirokon sairastamalla että rokotteella ihmisen puolustussysteemi oppii torjumaan uuden tartunnan loppuiäksi. Mutta erojakin on, terhakkaat tautivirukset aiheuttavat pitkäaikaisia tai pysyviä jälkiseuraamuksia.

    Tuhkarokon poteminen aiheuttaa potilaalle immunologisen muistinmenetyksen, joka altistaa kaikille tyrkyllä oleville tartuntataudeille. Vesirokon sairastaminen jättää ikuiseksi riesaksi Varicella zoster-viruksen väijymään ihmispolon selkäytimen hermojuureen. Sieltä tämä herpesviruksiin kuuluva virus pomppaa esiin stressin, ikääntymisen tai puolustuskyvyn heikkenemisen myötä ja aiheuttaa vyöruusun. Rokotteissa käytetyt heikennetyt virukset eivät moiseen pysty.

    Miten immuuniteetti kehittyy sairastamalla tai rokottamalla ja miten laumasuoja toimii entä miksi meillä on paikallisia epidemioita rokotuskattavuudesta huolimatta. Professorit Mikael Knip ja Anu Kantele puhuvat tarttuvista taudeista ja rokotteista Tiedeykkösessä. Toimittaja on Leena Mattila.

    Kuva: All Over Press / Mauricio Jordan / Alamy

  • Runsas arkeologinen aineisto kertoo siitä, kuinka Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Raasepori oli osa eurooppalaista linnakulttuuria. Se rakennettiin 1300-luvun lopussa ja oli käytössä vajaan 200 vuoden ajan. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka Helsingin perustaminen ja linnan olutkellarin sortuminen johtivat Raaseporin linnan hylkäämiseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Raaseporiin hankittiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen tuliase.

    Linnat olivat keskiajalla merkittäviä keskuksia, joista käsin hoidettiin niin puolustusta, veronkantoa kuin hallintoakin. Linnojen vaikutusvalta ulottui linnaläänin jokaiseen taloon ja tupaan.

    Raaseporin linna oli yksi Ruotsin kruununlinnoista. Kun Raaseporin linnassa asuttiin, Suomi oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa, jossa oli asukkaita alle 300 000. Puolustuksellisesti Suomella oli koko valtakunnassa tärkeä rooli, sillä miltei puolet Ruotsin valtakunnan rajoista kulki Suomessa.

    Raaseporin linnan ympäristössä on suoritettu arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen, ja vuonna 2014 alkaneet kaivaukset jatkuvat edelleen. Ohjelman asiantuntijoina toimii kolme arkeologia, Georg Haggrén, Elina Terävä ja Tarja Knuutinen, ja ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

  • Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkivat asteroidin torjuntaa yhteistyössä. Ajatuksena on alustavasti testata tekniikkaa, jolla Maata mahdollisesti uhkaava avaruuskappale voitaisiin torjua poikkeuttamalla se radaltaan.

    Testauksen kohteeksi on valittu Didymos-kaksoisasteroidi, joka sisältää halkaisijaltaan 780 metriä olevan pääasteroidin ja sitä kiertävän kuun, jonka halkaisija on noin 160 metriä. Tarkoitus on tönäistä kuuta siten, että sen kiertorata asteroidin ympäri muuttuu hiukan. Yhteistyö jakaantuu siten, että NASA toimittaa DART-luotaimen, joka törmää kuuhun ja ESAn tehtävänä on määrittää hiukan myöhemmässä Hera-hankkeessa kuun massa ja mitata ja kuvata kaksoisasteroidia ja kuun pinnan törmäyspaikkaa kattavasti.

    NASAn DART-luotain lähtee matkalle kohti Didymosta ensi vuonna ja saapuu kaksoisasteroidin äärelle syksyllä 2022. Törmäys on suunniteltu lokakuulle 2022. Luotain toimii avaruudessa itsenäisesti ja navigoi kameran ja mukana olevan huippuohjelmiston avulla. Törmäyksessä luotain hajoaa täysin.

    ESA puolestaan lähettää vuonna 2024 Hera-tutkimusluotaimen, joka saapunee Didymoksen äärelle vuonna 2027. Hera-luotain sisältää monipuolisen kokoelman tutkimuslaitteita. Luotaimen matkassa kulkee tapahtumapaikalle myös kaksi nanosatelliittia, Juventus ja Apex.
    Suomalaiset tutkijat ovat mukana Apexissa, jonka mukana avaruuteen matkaa VTTn kehittämä hyperspektrikamera, joka kuvaa kuun pintaa näkyvän valon alueelta aina lähi–IR -alueelle.

    Suuren asteroidin uhka otetaan yhä vakavammin. NASAlla on osasto, joka keskittyy asteroiditutkimukseen, asteroidien kartoittamiseen ja torjuntaan. Asteroidien torjunnasta käytetään nimitystä planeetanpuolustus. Toimintaa johtaa NASAssa planeetanpuolustuksen upseeri.

    Hera- ja DART-hankkeista ja asteroideista kertoo Tiedeykkösessä Mikael Granvik, joka työskentelee Helsingin yliopistossa akatemiatutkijana ja apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik on asteroiditutkija ja mukana näissä asteroidihankkeissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuvassa ESAn Hera-luotan ottamassa kuvaa NASAn DART-luotaimen tekemästä törmäyskraatterista Didymos-kaksoisasteroidin kuulla (taiteilijan kuvitus). (ESA - Science Office)

Klipit

  • Nokkosilla vihtominen taatusti virkisti muinaissuomalaisten strategista verenkiertoa. Nokkosilla jalkoväliään vihtoivat sekä miehet että naiset. Monet nieltävät muinaislääkkeet veivät yliannoksina hengen, mutta nokkos-viagrassa ei ollut sitä riskiä. Nyt lääkekasvien tehot haetaan pillereinä apteekista. Kalevalan aikaisista lääkekasveista kertovat professorit Yvonne Holm ja Sinikka Piippo.

    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat voimissaan, toteavat filosofian tohtori Hindrik Strandberg ja Kalevalainen jäsenkorjaaja, mestari Katja Rajala. Kalevalan malliin saunotaan edelleen, vaikka kaikki eivät enää usko saunatonttuihin, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkistosta. Loitsut ovat jääneet arkikäytöstä, joten folkloristiikan professori Lotte Tarkka viihtyy arkístoissa. Kalman väkeen, tuonilmaisiin, loitsujen ja tietäjien maailmoihin mennään Leena Mattila toimittamissa Kalevala-palaa! podcast-sarjan jaksoissa 4-6.

  • Mistä maailmasta kumpuavat Kalevalan naisten tarinat? Mitä rooleja sen ajan naisille on tarjolla? Tiina Piilola on pohtinut kansalliseepoksen naisia väitöskirjaansa. Hän on käyttänyt väitöskirjassaan ranskalaisen filosofin Luce Irigaryin ihmettelyn käsitettä. Mitä siitä syntyi? Kirjailija JP Koskinen puolestaan on kirjoittanut Kalevala-aiheisen romaanin, ja kirjailijana hänen katseensa on tarkastellut toki myös naisia. Tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta suuntaa tutkijan katseensa nimenomaan Pohjolan matriarkkaan Louheen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Onko Kalevala sinulle uusi vai vanha tuttu? Olisiko kertaus paikallaan? Aloita tällä 7-minuuttisella - sen jälkeen voit syventää tietojasi ohjelmien parissa.

    Kalevala palaa! -sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa sukelletaan Kalevalan syntyaikoihin ja tutkaillaan, millaisista aineksista ja miten teos koostui: mikä sai Lönnrotin lähtemään runonkeruumatkoille, löysikö hän sitä mitä etsi, kuinka hän kokosi Kalevalan ja miksi Kalevalasta tuli se kansalliseepos, jonka me tunnemme. Ohjelmissa pohditaan myös, sitä, millaisena Kalevala sekä Kalevalan synnylle tärkeät teemat, suomen kielen uudistuminen ja tarinankerronta, näyttäytyvät nykypäivänä

    Asiantuntijoina ovat tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä, Eila Stepanova, Petri Lauerma, Heini Lehtonen, Venla Sykäri sekä muusikko Taito Hoffrén, joka myös esittää kalevalaista runolaulua. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä