Yhdysvaltalainen muistitutkija Elizabeth Loftus vieraili elokuussa Suomessa. Helsingin Sanomat teki hänestä ja ihmisen muistista kiintoisan artikkelin. Loftuksen erikoisalaa on niin sanottujen valemuistojen tutkiminen. Hänen mukaansa ihmiselle voidaan istuttaa mikä tahansa valemuisto eikä ihminen osaa millään lailla erottaa tätä valemuistoa oikeasta.
Kaiken kaikkiaan tutkijan puheiden perusteella alkaa tuntua siltä, että muisti ei ole kovin luotettava väline asioiden muistamiseen. Juttu tiivistääkin näin: ”Usein ajatellaan, että ihmisen muistin tarkoitus on tallentaa tietoja ja kokemuksia mahdollisimman tarkasti. Mutta mikäli muistin tarkoitus olisi toimia sisäisenä videokamerana, se hoitaisi hommansa surkeasti. Sen sijaan muisti näyttäisi olevan jonkinlainen apuväline todellisuuden hahmottamiseen. Ympärillämme tapahtuu koko ajan niin paljon, ettemme mitenkään voi huomata kaikkia yksityiskohtia. Aivot tulevat hätiin ja paikkailevat informaation puutetta arvauksilla. Muisto on tositapahtuman rekonstruktio, jota aivot ovat korjailleet.”
Isot organisaatiot kuten yritykset ja valtiot ja niiden toiminnot rinnastetaan usein ihmiseen ja ihmisen fysiologiaan. Ihmisen muisti rinnastuisi tässä tapauksessa historiankirjoitukseen, joka pitää yllä jonkinlaista ”kollektiivista kansakunnan muistia”. Jos sovellamme muistitukija Loftuksen havaintoja historiankirjoitukseen, kohtaamme pian vastarintaa. Historiahan on tiede, ei se vääristele!
Sitten muistamme naapurimaamme Venäjän sovelletun historiankirjoituksen, jossa monet länsimaisesta näkökulmasta tutut asiat ovatkin lähes päinvastaisessa asennossa. ”Propagandaa”, sanomme, ei oikeaa historiankirjoitusta. Mutta jos Loftuksen teoriaa voi soveltaa valtion muistiin, niin eikö juuri ”propaganda” ole oikeisiin muistoihin rinnastettavaa valemuistoa, jota valtio käyttää selvitäkseen hengissä arkipäivän tositapahtumien vilinässä?
Suomessakin on kehitelty kansallisia valemuistoja. Kansalliselle identiteetille ei ole aina riittänyt hieno kielemme, kaunis luontomme ja rehdit kansalaisemme. Inkeri Koskinen on tutkinut näitä historiastamme kehiteltyjä villejä rakennelmia kirjaansa Suomen villi historia. Kysytään häneltä suomalaisten menneistä uroteoista.
Pasi Heikura
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
