Kivittämisrangaistus on meillä moraalisesti täydellisessä nykymaailmassa jo unohdettua kriminaalipolitiikkaa, mutta Raamatun ajan barbaaristen aikojen sanonta ensimmäisen kiven heittämisestä on jäänyt elämään kieleemme muistuttamaan siitä, että harva on täydellisen synnitön.
Vertaus tulee mieleen kuulijamme Anssin meille lähettämästä elokuisesta leikkeestä Ilkka-lehdestä. Siinä kirjoittaja arvosteli radion toimittajien tapaa lausua Parcelona, Pelkia ja Kuatemala ja jatkoi:
"Soinnillisten klusiilien raiskaus on varma tapa saada meidät varttuneet kuulijat heittämään radiota vesilinnulla."
Anssi palauttaa kirjoittajan maanpinnalle tehokkaasti näin kysymällä: ”Ehkä käytännöllisempää olisi kuitenkin heittää radiolla vesilintua?”
Näinhän sanonta tosiaan perinteisesti menee. Ja on sanontatutkija Outi Lauhakankaan tuoreen sanontaselityskirjan mukaan mennyt aina vuodesta 1887, jolloin Pietari Päivärinta kirjoitti kertomuksessa Kuihtunut vesa, miten sorsanmetsästyksessä epäkuntoon menneellä aseella heitettiin vesilintua.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
