Jouluna joululaulut saavat ihmiset itkemään – toiset ilosta ja toiset surusta. Etenkin nuoriso ja nuoret aikuiset arvostelevat usein lasten ja aikuisten intoa iänikuiseen joulumusiikkiin. Ei siis ihme, että kitaristi Erkka Korhosen vuodesta 2004 vetämä Raskasta joulua –hanke on kerännyt vuosi vuodelta yhä suuremmat yleisöt konsertteihinsa.
Katsotaanpa, mitä joululauluja nuorison hevisankarit yleisölleen laulavat: Turussa vuosi sitten keikka jyrähti käyntiin kappaleella Me käymme joulun viettohon, kohta soivat Konsta Jylhän joululaulu, Oi jouluyö, Nisse-polkka, Sylvian joululaulu, Valkea joulu ja monet muut tutut joulun lauluklassikot, kunnes varsinaisen setin päättää Petteri Punakuono.
Näyttää tutulta lauluvalikoimalta. Nisse-polkkaa ja Petteri Punakuonoa nyt ei Suomen lähetysseuran järjestämissä Kauneimmat joululaulut –tilaisuuksissa lauleta, mutta muuten suuri osa lauluista soi niin heviareenoilla kuin Suomen kirkoissa. Vaihtoehtoista nuorten heviurhojen ja –valkyrioiden konserteissa on lähinnä muoto, samat kappaleet soitetaan siellä hevirokiksi sovitettuna.
Tuntuu siltä, että tuo klassisten joululaulujen nippu on meissä todella syvällä. Miten tuo nippu on muodostunut? Missä tutut joululaulut on tehty? Kuka ne on tehnyt? Onko kaikki saanut alkunsa lauluista, joissa kerrotaan poikalapsen syntymästä? Joululaulujen tutkija, kuoromies ja Sibelius-akatemian takavuosien kirkkomusiikin professori Reijo Pajamo kertoo.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
