Radio 1 vastaa: Kaj Färm: Paul Temple ja sanojen nieleskelijät
Julkaistu: la 20.2.2016
Kuunneltavissa toistaiseksi
320 kuuntelukertaa
”Toteutan vihdoin pitkään aikomani palautteen kirjoittamisen.” En siis minä vaan kuuntelija Pirkanmaalta:
”Olemme Yle Radio 1:n vakiokuuntelijoita, se riittää meille hyvin ja antaa paljon tietoa ja keskustelunaiheita.
Ykkösaamun toimituskunnalle kiitokset erinomaisesti kootusta ajankohtaisohjelmasta arkiaamuisin. Soisin, että se olisi pakollista kuunneltavaa peruskoulujen yläasteilla ja lukioissa, sillä mistään ei saa niin paljon tuoretta tietoa siitä, mitä meillä ja muualla tapahtuu, ja vielä usein hyvin taustoitettuna. Asioihin on todella paneuduttu.
On monta muutakin puhe-, tai puhemusiikkiohjelmaa, joiden anti on eri tavoin mainiota. Roman Schatzista ja Minna Lindgrenistä Suomi on saanut terävät ja hyvää huumoria viljelevät herkkuohjelmien tekijät. Sitten ovat tiedeohjelmat, muut ajankohtaisohjelmat, historiakatsaukset ja vaikkapa Anna-Liisa Haavikon monipuoliset keskusteluohjelmat. Unohtamatta niitä varsinaisia musiikkiohjelmia.
Jostain syystä äänimediassa on kuitenkin yksi vakava puute, johon ei oikein kiinnitetä huomiota. Tämä koskee liian monia puhujia, valitettavasti myös sekä toimittajia että näyttelijöitä. Suomen kielen pitkiä sanoja ei jakseta ääntää loppuun asti, niin että viimeisetkin äänteet kuuluisivat. Sanojen ensimmäisen painollisen tavun antama vauhti loppuu ennen aikojaan. Se on äärettömän kiusallista, sillä eihän se vaadi kuin asian tiedostamista ja ammattiylpeyttä. Tai ehkä myös koulutusta, ja sitä ei taida olla.
Radio-ohjelmien parissa vietämme päivittäin monta antoisaa hetkeä. Kiitos niistä!
Terveisin 'Kuulijat Pirkanmaalta'"
Kiitoksia hienosta palautteesta. Tuo sanojen loppujen nieleskely on todellinen ilmiö, johon on kyllä kiinnitetty paljon huomiota niin kauan kuin minä olen ollut radiossa –ja se on aika kauan se. Esimerkiksi kuuluttajiemme koulutuksessa asiaan kiinnitetään paljon huomiota.
En kuitenkaan väitä, etteikö sitä tapahtuisi yhä ja paljonkin. Eikä syyttää voi pelkästään haastateltavia tai muita, jotka eivät ole varsinaisia äänityöläisiä. Mutta asiaan kiinnitetään kyllä huomiota, jos se ollenkaan lohduttaa.
Sitten puhetta kuunnelmista ja hieman samasta asiasta myös:
”Kuuntelin juuri Paul Templeä vuodelta 1962. Hämmästyttävän hyvä äänenlaatu, sanoisin parempi kuin nykyisin yleensä. Näyttelijöiden artikulointikin on todella selkeää, niin paljon parempaa kuin nykyisin. Hienoja näyttelijöitä.”
Näin totesi Matti ja samasta aiheesta jatkaa toinenkin kuuntelija:
”Erittäin paljon kiitoksia Radioteatterin jännityskuunnelmasarjasta Paul Temple ja Spencerin juttu. Loistavaa että olette lähettäneet tämän Radioteatteriklassikon uudelleen. Nyt pitääkin saada kuulla jatkoa Paul Templelle ja kuulla Radio 1: stä myös Paul Temple ja tapaus Conrad sekä Paul Temple ja Valentinen tapaus. Eihän lauantai-iltapäivät ole mitään ilman näitä!”
Luulenpa, että tulevina vuosina palaamme taatusti Paul Temple -klassikoihin, mutta tämän Spencerin jutun jälkeen loikkaamme välillä nykypäivään eli valmistumassa on ihka uusi viihdekuunnelmasarja. Siitä kerron kuitenkin enemmän, vasta kun itsekin tiedän.
Kiitoksia jälleen palautteesta ja ideoista. Läheskään kaikkea en pystynyt käymään läpi tässä, mutta jokainen palaute huomioidaan ja suoriin tiedusteluihin pyritään vastaamaan myös henkilökohtaisesti, jos osoite on vain mukana.
Lisää tällaista joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.
Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
Etelässä ovat hiihtolomat alkamassa eli siitä vaan sivakoimaan!
Kaj Färm
Radio 1 vastaa 20.2.2016
JAA:
