Näinä päivinä vietetään Rauman kaupungin syntymäpäivää. Huhtikuun 15. päivänä 1442 Rauman porvarit saivat samat oikeudet harjoittaa kauppaa, mitä Turun porvareilla jo oli. Silloin viimeistään alkoi Rauman kansainvälistyminen, jonka yksi seuraus oli Suomen oloissa vallan persoonallinen murre, jota raumalaiset mielellään kutsuvat kieleksi.
Ilmaisu kieli saattaa kuulostaa yhden kaupungin puhetavalle ylimieliseltä, mutta tavallaan se on hyvin perusteltavissa. Sana murre viittaa murtamiseen, jonkin ehjän särkemiseen. Mutta aikoinaan kun suomen murteita alettiin puhua, ei ollut mitä murtaa, koska meidänkin kirjakielemme on vasta myöhempien aikojen tekemällä tehty rakennelma.
Kun kaikkien suomalaisten tasapuolisesti ymmärtämä kirjakieli saatiin kehitettyä, sitä haluttiin suojella eri alueiden puheenparsilta ja siksi murteet olivat lehdissä tiukasti kielletty. Muutos asiaan koitti vasta vuonna 1898, kun raumalaisen Purjehdusseura Ahdin lehdessä ilmestyi 38-vuotiaan kaupunginlääkäri Frans Hjalmar Nordlingin rauman murteella ja nimimerkillä Hj. Nortamo kirjoittama ”jaaritus” nimeltään Pikkukaupungin tapahtumia: Antonin päivä.
Juttu oli ilmeisen pidetty, koska Nortamo kirjoitti lisää jaarituksia. Hilpeät jutut rohkaisivat muidenkin murteiden taitajia kirjoittamaan lehtiin murrepakinoita, joista tuli lehtien vakiotavaraa.
Saattaisikin luulla, että viime vuosien murreinnostus olisi muistumaa näiltä ajoilta, mutta viimeisin murrejulkaisujen idea tulikin meille Saksasta. Vuonna 1997 Aku Ankan toimituspäällikkö Paula Antila kävi Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla ja ihastui siellä saksan eri murteille käännettyihin Asterix-sarjakuva-albumeihin. Jo samana vuonna ilmestyikin savoksi käännetty Opeliksin orjalaeva, joka myi huimat yli 100 000 kappaletta. Siitä lähtien eri murteille on käännetty Asterixin lisäksi Aku Ankkaa, maailman rakkausrunoutta, katekismusta ja ties mitä.
Mutta mistä Rauman giäl on meille Länsi-Suomeen tupsahtanut? Mitkä ovat giälen tyypillisimmät tunnuspiirteet? Miksi raumalaisia pidetään niin hauskoina? Nortamo-Seoran gapteen Markku Toivonen vastaa.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
