KUUSI KUVAA LASSENAUKKARISEN ELÄMÄSTÄ
Toimittaja: Lea Froloff
Kuusi kuvaa dokumentaristi Lasse Naukkarisen elämästä
”Dokumentaristin on tärkeintä päästä lähelle kuvattavaa ja elää vierellä. On tuokioita, jotka eivät enää ikinä toistu”, toteaa pitkän linjan dokumenttielokuvien tekijä Lasse Naukkarinen. Lasse on ollut mukana noin sadassa fiktiivisessä ja dokumenttielokuvassa kuvaajana, leikkaajana, ohjaajana ja tuottajana aina 1960-luvulta lähtien.
Heinäveden Vihtarin asemalla vuosituhannen julmimpana vuonna 1942 syntyneen pojan silmät avautuvat taiteelle kuvataiteen näyttelyssä Joensuussa. Opettaja on juuri todennut, ettei maalauksen tarvitse kertoa mitään. Valokuvauksesta innostunut Lasse hyväksytään sittemmin Taideteollisen korkeakoulun kamerataiteen osastolle.
Vuonna 1965 nuori taideopiskelija pääsee kamera-assistentiksi lahjakkaan elokuvaohjaaja Risto Jarvan oppiin Filminor-elokuvayhtiöön. Seuraavan vuosikymmenen alussa Lassesta tulee jo itsenäinen elokuvantekijä.
Ajan henki, vasemmistolaiset aatteet ja voimakkaasti kantaaottava yhteiskunnallisuus näkyvät hänen varhaisissa elokuvissaan, joista palkituin on esikoiselokuva Solidaarisuus vuodelta 1970.
”Nuorena pistin elokuvapalkintorahat seuraavaan elokuvaani. Ajattelin, että eipä sitten tarvitse kirjoittaa anomusta”, nauraa lukuisia alan palkintoja juhlinut Lasse.
Eilan päivänä vuonna 1980 Lasse perustaa vaimonsa, animaationtekijä Eila Hutrin kanssa dokumentti- ja animaatioelokuviin keskittyneen tuotantoyhtiö Ilokuvan.
Lassen elokuvat tarkkailevat ja analysoivat terävästi todellisuutta. Hän kaivautuu yhä syvemmälle henkilödokumentteihin kuvaten monia vahvoja suomalaisia persoonallisuuksia. Yhteistyössä ohjaaja Peter von Baghin kanssa syntyvät viimeisellä mahdollisella hetkellä dokumentit legendaarisista taiteiljoista, Tauno Palosta ja Olavi Virrasta.
Toimittaja: Lea Froloff.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
