Keväällä luonto herää, ruoho tunkee maasta ja yhtäkkiä lehtipuut tupsahtavat hiirenkorville. Hiirenkorva, hassu ilmaus. Onko sitä muissa kielissä? Ruotsia puhuva ystäväni Kjell vastaa myöntävästi: ”Sama sana, mössöron. Esimerkiksi björkarna har fått mössöron. Toimii ainakin suomenruotsiksi!”
Ja ainakin verkkotietosanakirjan artikkeli suomenruotsista kertoo, että mössöronin vastine riikinruotsissa on nyutsprungna björklöv eli vasta puhjenneet koivunlehdet. Lehtipuiden ja hiirten kuuloelinten rinnastus vaikuttaa siis vahvasti suomalaiselta innovaatiolta.
Suomessa lehdet paitsi kasvavat puissa, niitä myös luetaan aamiaispöydissä. Ruotsissakin puiden lehdet ovat bladeja ja uutisväline voi olla vaikkapa Dagblad. Myös saksalaisten blatt voi olla puussa tai tagblatt lehtikioskilla. Kolmas germaaninen kieli englanti taas erottaa puun lehden (a leaf) ja luettavan lehden (a newspaper), mutta toisaalta meidän paperiarkkimme on briteille taas se a leaf.
Venäjässä, ranskassa, italiassa ja monessa muussa kielessä lehti on lehti ja sanomalehti jokin sanaan gazette pohjautuva mukaelma. Se ei tule c-kasetista vaan alun perin gazzetta oli venetsialainen kolikon nimi. Venetsialaisten ensimmäiset lehtien irtonumerot 1500-luvulla maksoivat tuo kolikon verran, joten niitä alettiin nimittää gazzettoiksi. Nimitys on sittemmin levinnyt moniin kieliin.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, että suomensukuisten kielten ja germaanikielten lehdillä on samat juuret indoeurooppalaisessa kantakielessä. Mutta millaisia juuria on suomen lehtipuiden nimillä? Mistä tulevat koivu, leppä ja haapa? Sanaston asiantuntija Kirsti Aapala Kotuksesta kertoo.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
