Kevät ja kesä ovat liputuspäivien juhlaa. Helmikuusta alkaen virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat Runebergin päivä, tasa-arvon päivä, suomen kielen päivä, kansallinen veteraanipäivä, suomalaisen työn päivä, äitienpäivä, Eurooppa-päivä, suomalaisuuden päivä, kaatuneiden muistopäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Suomen lipun päivä ja runon ja suven päivä 6. heinäkuuta. Kaksitoista liputuspäivää noin viiden kuukauden aikana. Ei ihme, että taannoisen lehtijutun mukaan nykysuomalaisten liputusinto ei ole yhtä korkealla kuin ennen vanhaan.
Mistä päästä niitä liputusjuhlia sitten karsisi? Ei ainakaan pian sata vuotta täyttävästä äitienpäivästämme. Yhdysvaltalainen Anna Jarvis sai idean äitien juhlimisesta vuonna 1905 ja Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1918. Vuodesta 1947 se on ollut virallinen liputuspäivä.
Mutta mistä lähtien äitejä on Suomessa sanottu äideiksi? Entä mistä tulevat sanat isä, tytär ja poika? Tätä täytyy kysyä professori Kaisa Häkkiseltä.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
