Äkkiä ajatellen tuntuisi siltä, että perhe on pelkästään kotoisa perheasia. Tiedotusvälineiden seuraaja tietää kuitenkin, miten suuria intohimoja aihe herättää ja miten mittavia poliittisia taisteluja sen ympärillä käydään.
Verkkosanakirjan suomenkielisen selityksen mukaan perheeseen kuuluu ainakin kaksi aikuista ja mahdollisesti myös näiden tai jommankumman lapsia. Sanakirja valittaa kuitenkin, että perheen määrittely on ongelmallista ja että se on yksi vallankäytön muoto.
Perheen historiaa tutkinut ranskalainen historioitsija Jean Louis Flandrin tutki englantilaisia ja ranskalaisia sana- ja tietosanakirjoja 1500-luvulta 1800-luvulle ja huomasi, että sana perhe on saanut nykyaikaista ydinperhettä tarkoittavan merkityksensä vasta hyvin myöhään. Flandrinin mukaan perhe on aiemmin tarkoittanut joko saman katon alla asuvia henkilöitä riippumatta siitä, oliko heillä keskenään sukulaisuussuhdetta tai saman suvun jäseniä riippumatta siitä, asuivatko he yhdessä vaiko erillään toisistaan. Melko vapaamuotoinen lopputulos!
Perheen määrittelyn ympärillä tapahtuva politiikka ja keskustelu ei siis ole outoa vaan tavallista ja kuuluu asiaan. Se kuka väittelijöistä on oikeassa, on yhteiskunnallisen keskustelun asia, mutta ainakin tiede kertoo meille sen, että yhtä ainoaa oikeaa perhe-käsitystä ja perheen muotoa ei ole, vaan kunkin ajan on se itse päätettävä.
Viikko sitten professori Kaisa Häkkinen kertoi meille perheenjäsenten nimitysten etymologioita äidistä bonuspappaan. Nyt jatketaan sanojen taustojen selvittelyä tädistä eteenpäin.
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
