Kissa tuli ihmisen kumppaniksi siinä vaiheessa kun keräilijä-metsästäjästä tuli viljelijä. Viljavarastoissa tarvittiin hiirten tappajia.
Kissoihin on kuitenkin aikojen saatossa suhtauduttu hyvin monin eri tavoin. Muinaiset egyptiläiset palvoivat kissoja ja kissahahmo yhdistettiin siellä hyvin moniin eri jumaliin. Antiikin Kreikassa ja Roomassa kissa ei enää ollut niin näkyvässä roolissa vaan siihen suhtauduttiin käytännöllisemmin. Kissa arvostettiin hiirten tappajana ja puhtautta vaalivana eläimenä.
Kristillisessä maailmassa kissoista tuli keskiajalla ja uuden ajan alussa vaarallinen eläin ja pahuuden, viettien ja noituuden edustaja. Islamilaisessa maailmassa kissa oli paremmassa maineessa. Profeetta Muhammed rakasti kissoja. Hän opetti että kissa ei ole kotieläin vaan eläin, joka asuu meidän kanssamme. Islamissa kissaa pidettiin paitsi puhtaana myös henkisenä olentona. Kissan loikoilu tulkittiin hengelliseksi mietiskelyksi.
Kun postikortti keksittiin 1870-luvun Englannissa, tuli kissasta nopeasti postikorttien suosituin aihe. Kissakorteista tuli niin suosittuja, että monet taidemaalarit erikoistuivat kissakuvien maalaamiseen.
Vähitellen kissa pääsi mukaan myös valokuvapotretteihin. Aiemmin koira oli ollut suosituin eläin valokuvissa, koska koira suostui pysymään paikallaan kameran vaatiman ajan. Kun Kodak keksi nopeamman filmin, yleistyi myös kissan käyttö henkilökuvien rekvisiittana.
Tietokirjailija Petri Pietiläinen arvelee, että nykyinen kissavideoiden suosio palautuu ihmisen ikiaikaiseen näkemykseen kissasta. Kissa on pysynyt aina hieman mystisenä eläimenä, josta ei koskaan tiedä mitä se ajattelee ja mitä se seuraavaksi tekee.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
