Professori Häkli mainitsi äskeisessä haastattelussa, että: ”Kansalliskokous antoi lain virallisista papereista Brumaire-kuussa 1798 vuonna 7.” Brumaire-kuu – onko se ranskankielinen nimi jollekin kuukaudellemme? Ei. Selitys on monisyisempi ja vie meidät Ranskan suuren vallankumouksen aikoihin.
Vuosien 1789 ja 1799 väliseen vuosikymmeneen ajoitettu vallankumous oli monipuolisempi kuin pelkän kuninkaanvallan ja feodaalisuuden vaihtaminen tasavaltaan ja demokratiaan. Vallankumous oli luonteeltaan myös ateistinen ja tieteellinen. Vanha kalenteri oli täynnä pyhimysten ja muiden ikivanhojen jumalien juhlapäiviä, joten se ei voinut kelvata uudelle yhteiskunnalle.
Vallankumouskalenterissa päivä jaettiin kymmeneen tuntiin, tunnit sataan minuuttiin ja minuutit sataan sekuntiin. Viikot olivat kymmenen päivän mittaisia ja jokaisessa kahdessatoista kuukaudessa oli kolme viikkoa.
Vuosi alkoi syyspäiväntasauksesta ja kuukausien nimet menivät myös uusiksi. Uuden nimet luonnehtivat kunkin vuodenajan luonnonilmiöitä. Ensimmäinen kuu vendémiaire sai nimensä viininkorjuusta, toinen – brumaire – usvasta ja kolmas – frimaire – hallasta. Sitten seurasivat ’lumikuu’, ’sadekuu’, ’tuulikuu’, ’siemenkuu’, ’kukkakuu’, ’niittykuu’, ’elonkorjuukuu’, ’kuumakuu’ ja ’hedelmäkuu’. Myös vuosien numerointi alettiin uudestaan, muttei desimaalijärjestelmällä vaan roomalaisin järjestysnumeroin.
Vallankumouskalenteri ei kuitenkaan onnistunut syrjäyttämään vanhaa kalenteria, johon palattiin 1806. Ehkä uudessa kalenterissa olisi ollut paljon hyvääkin, mutta yksi asia osoittautui ylitsepääsemättömäksi: vallankumouskalenterissa oli vapaapäiviä kuukautta kohti vain kolme, kun vanhassa niitä oli neljä. Siinäpä syy mestata kalenteriuudistukseen osallistuneet tiedemiehet!
Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
