Radio Suomesta poimittuja: Lapsuuden turvallisuus ja huolettomuus linkittyvät Kekkosen aikaan
Urho Kekkosen kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta 31. elokuuta 2016. Oliko Kekkosen presidenttinä ollessa kaikki paremmin?
Intohimoinen Kekkos-fani Sanna Pirkkalainen pohtii tätä kysymystä väitöskirjan Kekkosesta tehneen tutkija, kirjoittaja Timo J. Tuikan kanssa. Nämä "Kekkosen lapset" puhuvat myös muustakin kuin politiikasta, läpi käydään mm. Kekkosen rakkauksia ja sitä, millainen ystävä ja vihamies UKK parhaimmillaan ja pahimmillaan oli.
Suomalaisiin iskostui ikuisen vahvan johtajan kaipuu Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Presidentin valtaa rajattiin Kekkosen kauden jälkeen, mutta Tuikka kertoo suuren johtajan kaipuun silti ajoittain palaavan.
- Aina kun asiat menevät päin mäntyä muistutetaan, että kyllä se Kekkonen osasi asiat hoitaa. Mutta toisaalta, aika paljon on heitäkin, jotka Kekkosta arvostelevat.
Timo J. Tuikka kertoo Kekkosen harjoittaneen "ruoska-parlamentarismia". Hallintatapa oli kyseenalainen, mutta toisaalta kansalaiset arvostivat poliitikkoja kurmuuttavaa presidentttiä.
Kansallinen yhtenäisyys oli Tuikan mielestä Urho Kekkosen tärkein perintö meille suomalaisille - pääsimme eroon sisällissodan traumoista.
- Kekkonen viihtyi hyvin kansan parissa, mutta toisaalta pukeutui myös mielellään frakkiin.
Tuikka odottaa nyt innostuneena uutta tutkijasukupolvea, jolla ei ole mitään muistikuvaa Kekkosesta eikä Neuvostoliitostakaan.
- Kekkos-tutkimus ei ole suinkaan loppunut, vielä voi tulla paljon mielenkiintoisia tutkimuksia.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_ios JAA: