Superfoodit eli superruuat eivät ole pelkästään osa tietyn ihmisryhmän erityisruokavaliota, vaan ne houkuttelevat ketä tahansa kuluttajaa kohti terveellisempää syömistä. Mitä termin takana piilee?
Erittäin ravintotiheät ruuat saavat nimensä yleensä markkinoijilta, medialta tai blogaajilta. Näin tiivistää superfoodien nimeämiestä terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut erityisesti terveystrendejä ja suomalaisten ruokailutottumuksia. Hänen mukaansa superruokien käyttäjien ajatusmaailmaan kuuluu ajatus siitä, että ihminen on kuin kone, jota oikeilla valinnoilla rasvataan ja parannellaan toimimaan optimaalisemmin. Osa siitä on totta, mutta liiallinen mekaanisuus ei ole todellisuudessa hyväksi.
Blogaaja Jyri Pyrrö on harrastanut superfoodien käyttämistä pari vuotta. Erityisen paljon hän käyttää superruokia hiihtoleireillä, jossa ne tuovat lisäarvoa jo terveelliseen urheilijoiden ruokavalioon. Pyrrö korostaa, ettei yhden ainesosan merkitys saisi olla liian suuri, vaan kokonaisvaikutus pitää ottaa aina huomioon. Hänen mielestään suomalainen lautasmalli on edelleen ajankohtainen ja hyvä ravintosuositus.
Suomalaiset superfoodit ovat tulleet vähintäänkin tasavertaisiksi eksoottisempien ruokien rinnalle. Tiesitkö että lakka, vadelma, kuusenkerkkä ja rypsiöljy lukeutuvat mahdollisesti myös kotimaisten superruokien joukkoon?
Ohjelman toimittaja on Miikkapekka Heikkilä.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
