Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida?
Haastateltavina käräjätuomari Mika Illman ja Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.
Illman on kirjoittanut Valtioneuvoston pyynnöstä selvityksen maalittamisesta, ja toteaa siinä, että maalittamisen kriminalisointi uudella lainsäädännöllä ei ole tarpeen.
Lakimiesliitto on eri mieltä. Rytkölä vaatii maalittamisen kriminalisointia.
"Nykyiset säännökset eivät kata tätä ilmiötä sillä tavalla että sitä oltaisiin pystytty kunnolla torjumaan, ja niin, että maalittamisen kohteeksi joutuneet ihmiset voisivat olla varmoja, että saavat oikeutta", Rytkölä kertoo.
Vihapuhe ja maalittaminen voivat olla uhka demokratialle. Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet viranomaiset, tutkijat, poliitikot ja ihan tavalliset sosiaalisen median käyttäjät.
Demokratian toteutuminen vaarantuu, kun osa ihmisistä ei uskalla maalituksen ja viharikosten pelossa edes asettua ehdolle vaaleissa tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Median kohdalla riskinä on, että journalistit alkavat vältellä tiettyjä aiheita ja näkökulmia maalittamisen pelossa.
"Vihapuheella voidaan aiheuttaa polarisoitumista yhteiskunnassa, ajaa ryhmät toisiaan vastaan. Monessa maassa lait kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat laeissa joilla halutaan ylläpitää yleistä järjestystä, koska jos vihapuhe saa esiintyä rajattomasti, se johtaa mellakoihin ja sen tyyppiseen yleisen järjestyksen varantumiseen", Illman pohtii.
Hän arvioi, että vihapuheella voidaan ajaa tietyt ryhmät pois julkisesta keskustelusta ja se voi johtaa konfliktiin.
Mikä on sosiaalisen median alustojen vastuu rikollisen tekstin esiintymisestä?
Illmanin mukaan sosiaalisen median alustojen ylläpitäjille ja yrityksille pitäisi sälyttää enemmän vastuuta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut laki some-ryhmän ylläpitäjän vastuusta, ja ylläpitäjä voi joutua rikosvastuuseen.
Rytkölä pitää ongelmallisena, että Suomen lainsäädäntö ei ulotu kaikkiin sosiaalisen median palveluihin.
Toimittajana on Linda Pelkonen.
Siirry sarjan sivulle arrow_forward_iosJAA:
